Virallinen Karjala. Karjalan tasavallan valtiovaltaelinten virallinen palvelin.
  Šóńńźą’ āåšńč’English versionSuomalainen versio
  |Karjalasta |Kt:n symbolit   |Matkailua |  Yhteistoimintaa |  

Värtsilän metallitehdas

Värtsilän metallitehdas

Värtsilän metallitehdas

Ei yksistään Venäjän, vaan myös Euroopan vanhimpia metallurgisia tehtaita. Värtsilän metallitehdas sijaitsee Karjalan aluetasavallan Sortavalan piirin Värtsilän asutuksessa. Perustettu 1851. Suomen kanssa vuonna 1940 solmitun rauhansopimuksen mukaan alue, jolla tehdas sijaitsee, jäi Neuvostoliitolle. Tuotantolaitoksessa oli siihen mennessä kolmen martinuunia, kolme valssauslinjaa, valu- ja metallituoteosastot. Täällä tuotettiin valssausvalmisteita, terästankoja, rautalankaa ja nauloja. Takkirautaa saatiin sähköllä Hämekoskella toimivalta (masuunit) sulatolta.

Värtsilän metallitehtaan tuotteita

Värtsilän metallitehtaan tuotteita

Tehdas jälleenrakennettiin Suuren isänmaalisen sodan jälkeen vuosina 1956-66. Uusittiin valssauslinjat ja naulantuotanto-osasto. Avattiin metalliverkko-osasto ja kulutustavarain osasto. Nauloja tuotettiin siihen aikaan vuosittain lähes 13 tuhatta tonnia, rautalankaa - 40 tuhatta tonnia sekä 1,6 miljoonaa neliömetriä metalliverkkoja. Tehtaaseen rakennettiin pajaosasto ja termiittiosasto mekaaniseen korjausosastoon.

Värtsilän metallitehtaan tuotteita

Värtsilän metallitehtaan tuotteita

Tehdas siirtyi vuosina 1970-85 käsittelemään kankirautaa, jota tuotiin muualta. Vuosittain valmistui lähes 70 tuhatta tonnia metallituotteita. 1990-luvulla käynnistettiin sinkki- ja polymeeripinnoitelinjat sekä ruuvien ja elektrodien tuotanto. Tehdas fuusioitui vuonna 2002 suureen finanssi- ja tuotantoyhtymään. XXI vuosisadan alkuvaiheessa oli Värtsilän metallitehdas Venäjän luoteisvyöhykkeen mittavimpia.

Se tuottaa teräslankaa, teräslankaverkkoja, nauloja, käyttö- ja korjausvalmisteita. Täällä pinnoitetaan sinkillä tilauksesta valmiita metallituotteita ja käsitellään kuuman sinkityksen tähteitä. Tehtaan johtajat: A. Konovalov (1946-55), N. Desnitski (1955-61), S. Naryshkin (1961-78), M. Tseitlin (1978-85), V. Vladimirov (1985-88), V. Kamelin (vuodesta 1988).

Sh. Baibusinov, Zh. Jevgenjeva, V. Iljushenko
Karelia -tietosanakirja julkaistu Petropress -kustantamon toimesta ©
Petroskoi, Vapun valtakatu, t. 48

Tekninen tuki
Luotu 22 toukokuuta, 2009. Toimitettu 8 syyskuuta, 2009.
© KT:n valtiollinen IT-alan kehityskomitea, 1998-2018