Virallinen Karjala. Karjalan tasavallan valtiovaltaelinten virallinen palvelin.
  Šóńńźą’ āåšńč’English versionSuomalainen versio
  |Karjalasta |Kt:n symbolit   |Matkailua |  Yhteistoimintaa |  

Karjalan tasavallan talouskehitys 2005

  Tulokset 2005

  Talouspolitiikka

  Tuotanto

    Metsäteollisuuskompleksi

    Vuoriteollisuus

    Teollisuus

    Agroteollisuus

    Kulkulaitos

    Viestintä
    informatisaatio


  Matkailu

  Ulkotaloudellinen
  toiminta


  Regioonien
  väliset suhteet


  Luonnonresurssit
  ja ympäristoasiat


  Päätteeksi

Aineellisen tuotannon alojen tila

Karjalan tasavallan hallituksen edessä olevat teollisuuspolitiikkaa koskettelevat tavoitteet vv. 2002 - 2005 vaativat sellaisten edellytysten luomista, jotka jouduttaisivat teollisuustuotannon lisäämistä, yhteistyön laajentamista hallituksen ja tuotantolaitosten kesken, työn tuottavuuden lisäämistä soveltamalla uusimpia teknologioita, syventämällä raaka-aineiden jalostustasoa, kohottamalla tuotteiden kilpailukykyä. Tätä työtä tehtiin tasavallan "Karjalan teollisuuden kehityksen valtionpolitiikan pääsuuntaukset" - ohjelman mukaisesti.

Tasavallan sosiaalis-taloudellisen tilanteen monitorointi antoi hallitukselle mahdollisuuden selvittää tarkoin Karjalan kansantalouden pullonkaulat sekä eri alojen ongelmat, joiden ratkaisemista tasavallan valtiovaltaelimet valvovat alinomaa.

Tasavallan kansantalouden ja teollisuuden perusalojen kehityksen turvaamiseksi toteutettiin vv. 2002 - 2005 toimia, annettiin apua paikallisille itsehallintoelimille ja kuntien sosiaalis-taloudellisen kehityksen toimien toteuttamiseksi. Teollisuustuotanto kasvaakin tasavallassa tasaista vauhtia. Karjalan tasavallan päämiehen vaaliohjelman ja vaalilupausten mukaiset tavoitteet sekä Karjalan tasavallan hallituksen toiminnan päätavoitteet vv. 2002 - 2006 saavutettiin pääpiirteissään.

Tätä todistavat teollisuuden alojen toiminnan tulokset. Hyödyllisten kaivannaisten jalostaminen, tuotantolaitosten toiminta, sähkön tuotanto, maakaasun ja veden jakelu, palvelut tuottivat vuonna 2005 tuloja 61,5 miljardia ruplaa, mikä on 1,4 kertaa suurempi summa, kuin vuonna 2004. Teollisuustuoton indeksi käsitti 2005 118% vuoden 2004 tasosta ja 135,9% - vuoden 2001 tasosta.

Tärkeimpien valmisteiden tuotannon lisäämisvauhti Karjalan tasavallassa vuonna 2005 (verrattuna v. 2004 saavutuksiin) oli suurempi kuin Venäjän federaatiossa: rautamalmi - 114,0% (VF - 97,4%), paperi - 108,6% (VF - 101,7%), kartonki - 128,9% (VF - 104,5%), liimattu vaneri - 123,0% (VF - 113,6%). Neljän viime vuoden aikana lisääntyi nopeammin hyödyllisten kaivannaisten louhinta (140,8% vuoteen 2001 verrattuna); jalostuslaitoksissa: puunjalostuksessa (117,7%), sellu- ja paperiteollisuudessa (131%), kustannus ja kirjapainotoiminta (135%), metallurginen tuotanto ja valmiiden metalliosien tuotanto (3,4-kertaisesti).

Taloustoiminnan alakohtaiset tiedot vuosilta 2001 - 2005 liitteessä N 2.

Masuunipellettien tuotanto kasvoi vv. 2001 - 2005 34%, tavaraselluloosan - 15%, paperin - 34%, lastulevyjen - 4,2-keratisesti, voimapaperisäkkien - 60%, ei-malmirakennusaineiden - 48%.

Karjalan tasavallan hallitus ja metsäteollisuuskompleksin, metallurgian ja koneenrakennuksen suurimmat yksiköt solmivat keskenään sopimukset teollisuustuotannon lisäämiseksi ja verojen maksusuoritusten lisäämiseksi. Kuukausittain kerätään tietoja sopimusten ehtojen noudattamisesta.

Metsäteollisuuskompleksi

Metsäteollisuuskompleksi on tasavallan teollisuuden johtava ala. Siihen kuuluvat metsäteollisuuskeskukset, sahalaitokset, sellu- ja paperitehtaat ja -kombinaatit.

Metsäteollisuuskompleksin yritysten tuottamien tavarain osuus tasavallan kokotuotannosta käsittää yli 40%. Näissä yrityksissä työskentelevät käsittävät lukumäärältään yli puolet Karjalan tasavallan teollisuudessa toimivista. Kompleksin tuottamilla tavaroilla on suurta kysyntää Venäjän markkinoilla. Karjalan tasavallassa tuotetaan 24% venäläisestä paperista, 35% -- sanomalehtipaperista, 6% -- sahatukeista, 4% -- sahatavarasta, 3% kotimaisista lastulevyistä, 59% -- voimapaperisäkeistä. Karjalan tasavalassa hyväksyttiin vuonna 2003 hallituksen ohjelma metsäteollisuuskompleksin johtamisen täydellistämiseksi ja vuonna 2004 - ohjelma-asiakirja "Karjalan tasavallan hallituksen politiikka ja strategia metsävarojen käytössä sekä tasavallan metsäteollisuuskompleksin toiminnan täydellistämisessä". Niissä määriteltiin regionaalisen tällä teollisuuden alalla harjoitettavan politiikan ja strategian periaatteet. Tärkein tavoite - teollisuusmetsien hyödyntämisasteen kohottaminen ja metsäteollisuuskompleksin tehokkaamman toiminnan saavuttaminen.

Karjalan hallitus pitää tehtävänään alan yritysten taloudellisen toiminnantason kaikkinaista kohottamista, raaka-ainevirtojen käännyttämistä kansainvälisiltä markkinoilta kotimaisille, mikä jouduttaisi puuraaka-aineen jalostamista laajemmin kotimaassa, regioonissa. Tärkeää on sovitella metsäteollisuudessa toimivien yritysten talous-, sosiaali- ja ympäristötavoitteet Karjalan asukkaiden ja metsiä muissakin, kuin teollisessa tarkoituksessa hyödyntävien tahojen tavoitteiden kanssa ristiriidoilta välttymiseksi.

Raaka-aineen syvällisempi, täydellisempi. järkevämpi jalostaminen tasavallan alueella on yhtenä tavoitteista. Kompleksin yritysten teknistä ja teknologista modernisointia tuetaan kaikkinaisesti. Suhtautuminen talousmetsien vuokraamiseen ja pelisääntöjen muuttuminen antoivat mahdollisuuden luoda sopimuspohjaisesti uudenlaisen perustan yhteistoiminnalle liikemiesten kanssa ja saada käyttöön uusia vipusimia metsävarojen käytön johtamiseksi ja valvomiseksi vastaisuudessakin.

Talousmetsiä on annettu vuokralle hakemuskilpailujen kautta vuonna 2005 melkoiset määrät. Vuoden 2006 alkukuukausina oli 71 vuokraajayritykselle luovutettu talousmetsiä, joista voidaan vuosittain kaadattaa 6,3 miljoonaa kuutiometriä puutavaraa (se on 74% Karjalan vuosikiintiöstä). Näistä kovan hakemuskilpailun piirissä oli 93% talousmetsistä (5,9 miljoonaa kuutiometriä). Metsien pitempiaikainen vuokra (10 - 49 vuotta) nataa yrityksille mahdollisuuden suunnitella toimintaansa pitkällä aikavälillä, mikä houkuttelee ja kiinnostaa potentiaalisia sijoittajia. Jokaisella metsiä vuokralle saaneella yrityksellä onkin oma pitkän aikavälin toimintaohjelma.

29 joulukuuta 2004 hyväksytty Venäjän federaation Metsälaki 199-FL astui voimaan tammikuun 1 päivänä 2005. Se supisti tuntuvasti Venäjän subjektien oikeuksia päättää metsien hallinnasta, omistamisesta ja talousmetsien jakelusta yrittäjille metsänkaatoa varten. Tilanteen muuttuessa joudutaan työskentelemään virkamiestasolla federaalisen metsätaloustoimiston Karjalan osaston työntekijäin kanssa. On vahvistettu metsien vuokralle hakevien yritysten anomuksia käsittelevän komission uusi kokoonpano. Karjalan tasavallan valtiovaltaelinten edustajia osallistuu metsävarojen jakamiseen.

Karjalan tasavallan hallituksen harjoittaman politiikan seurauksena oli vv. 2002 - 2005 saatu aikaan tiettyjä myönteisiä muutoksia tasavallan metsäteollisuuskompleksin toiminnassa.

Kompleksin tuotantolaitosten kasvuvauhti oli nopeampaa, kuin Venäjän Luoteisen federaalisen piirikunnan naapuriregiooneissa: Komin aluetasavallassa, Vologdan, Murmanskin, Pihkovan ja Novgorodin hallintoalueilla. Talousmetsien suunniteltuja kiintiöitä hyödynnetään prosentuaalisesti katsottuna paremmin, kuin keskimäärin Venäjällä.

Vv. 2002 - 2005 on lisääntynyt metsänkaato, puun käsittely, puutuotteiden valmistus, sellun- ja paperin sekä huonekalujen tuotanto.

Metsien antaminen pitkäaikaiselle vuokralle antaminen johti, huolimatta vuonna 2005 suoritetun puutavaranajon määrien supistumisesta verrattuna vuoden 2004 tulokseen, siihen, että viime vuonna puutavaraa ajettiin lansseille kuitenkin 7% enemmän, kuin vuonna 2001 toisin sanoen 6304,2 tuhatta kuutiometriä. Hyötykäyttöön kelpuutettua puutavaraa tuotettiin 10,6% enemmän eli 5829,3 tuhatta kuutiometriä. Puutavaralajimenetelmään siirrytään vähitellen. Tällä meillä uudella teknologialla tuotettiin suurten metsäyhtiöiden toimesta 49,2% koko puutavarasta, mutta vuonna 2005 - jo 56,1%. Lansseille vuonna 2001 ajetusta puutavarasta tuotettiin teolliseen käyttöön 90,1% ja v. 2005 - 92,5%.

Pääjärven metsäteollisuuskeskus, Zapkarelles, Olonetsles, Kostomuksha-Les, Karjalan mänty, Nord Inter Haus lisäsivät tuntuvasti puutavaran tuotantoa. Lentiiran metsäteollisuuskeskus, Shujales, Ladenso, "Porajärvi" Oy, Lahdenpohjan metsäteollisuuskeskus työskentelivät vakaasti.

Puutavaran käsittely ja puusta tehtyjen valmisteiden tuotanto käsitti vuonna 2005 117,7% vuoden 2001 tasosta. Tähän tulokseen vaikutti lastulevyjen tuotannon kasvu 4,2-kertaisesti (niitä tuotettiin viime vuonna 126,3 tuhatta tilastollista kuutiometriä) ja liimatun vanerin tuotannon kasvu 14,1% (v.2005 tuotettiin 23,5 tuhatta kuutiometriä).

Näihin tuloksiin päästiin ottamalla käyttöön (toimii nykyisin täydellä teholla) "Karelia DSP" Oy (tuottaa lastulevyjä) ja modernisoimalla teknologista kalustoa "LFK "Bumeks" Oy:ssä.

Sahatavaraa tuotettiin 10% vähemmän vuonna 2002 verrattuna vuoden 2001 tasoon. Mutta myöhemmin alkoi sahayksiköiden tehokkaampi toiminta. Vuosittain sahatavaran tuotanto lisääntyi 20 000 kuutiometriä. Tähän vaikutti investointihankkeiden täyttäminen: Impilahteen rakennettiin "Setles" Oy:n sahalaitos, modernisoitiin sahayksiköt Karhumäen metsäteollisuuskeskuksessa, Kemin puunjalostustehtaalla, Zapkarelles Oyj:ssä, Pääjärven metsäteollisuuskeskuksessa, Alavoisen sahalla, Kontupohjan puunjalostustehtaalla. Sahatavaraa tuotettiin v. 2005 771,2 tuhatta kuutiometriä, se on 6,7% enemmän, kuin v. 2002, mutta vuoden 2001 tasoa ei oltu vielä saavutettu.

Sellun, puumassan, paperin, kartongin ja niistä tuotettujen valmisteiden tuotanto kasvoi v. 2005 131,0% vuoden 2001 tasosta. Tasavallan suurimpiin kuuluvalla Segezhan sellu- ja paperikombinaatilla modernisoitiin teknologinen kalusto, Kontupohjan sellu- ja paperikombinaatilla käynnistettiin uusi paperinvalmistuskone, Pitkärannan sellutehdasta rekonstruoitiin. Paperin tuotantoa lisättiin vuonna 2005 34% vuoden 2001 tasosta (v. 2005 tuotettu paperia 936,7 tuhatta tonnia paperia), tavarasellua - 15% enemmän (tuotettu 84,2 tuhatta tonnia), voimapaperisäkkejä - 60% (tuotettu 311,7 miljoonaa kappaletta).

Kontupohjan sellu- ja paperikombinaatti osti Suojärven kartonkitehtaan ja tehtaalla käynnistettiin kartonginvalmistuskone. Kartonkia tuotettiin vuonna 2005 70,7 tuhatta tonnia, se on 29% enemmän kuin vuonna 2004.

Metsäteollisuuskompleksin tuotantonimikkeiden valmistussuorituksen dynaamisuus vv. 2001 - 2005 on kuvattu liitteessä 2.

Metsäteollisuuskompleksi on tasavallan teollisuuden johtava ala. Siihen kuuluvat metsäteollisuuskeskukset, sahalaitokset, sellu- ja paperitehtaat ja -kombinaatit.

Metsäteollisuuskompleksin yritysten tuottamien tavarain osuus tasavallan kokotuotannosta käsittää yli 40%. Näissä yrityksissä työskentelevät käsittävät lukumäärältään yli puolet Karjalan tasavallan teollisuudessa toimivista. Kompleksin tuottamilla tavaroilla on suurta kysyntää Venäjän markkinoilla. Karjalan tasavallassa tuotetaan 24% venäläisestä paperista, 35% -- sanomalehtipaperista, 6% -- sahatukeista, 4% -- sahatavarasta, 3% kotimaisista lastulevyistä, 59% -- voimapaperisäkeistä. Karjalan tasavalassa hyväksyttiin vuonna 2003 hallituksen ohjelma metsäteollisuuskompleksin johtamisen täydellistämiseksi ja vuonna 2004 - ohjelma-asiakirja "Karjalan tasavallan hallituksen politiikka ja strategia metsävarojen käytössä sekä tasavallan metsäteollisuuskompleksin toiminnan täydellistämisessä". Niissä määriteltiin regionaalisen tällä teollisuuden alalla harjoitettavan politiikan ja strategian periaatteet. Tärkein tavoite - teollisuusmetsien hyödyntämisasteen kohottaminen ja metsäteollisuuskompleksin tehokkaamman toiminnan saavuttaminen.

Karjalan hallitus pitää tehtävänään alan yritysten taloudellisen toiminnantason kaikkinaista kohottamista, raaka-ainevirtojen käännyttämistä kansainvälisiltä markkinoilta kotimaisille, mikä jouduttaisi puuraaka-aineen jalostamista laajemmin kotimaassa, regioonissa. Tärkeää on sovitella metsäteollisuudessa toimivien yritysten talous-, sosiaali- ja ympäristötavoitteet Karjalan asukkaiden ja metsiä muissakin, kuin teollisessa tarkoituksessa hyödyntävien tahojen tavoitteiden kanssa ristiriidoilta välttymiseksi.

Raaka-aineen syvällisempi, täydellisempi. järkevämpi jalostaminen tasavallan alueella on yhtenä tavoitteista. Kompleksin yritysten teknistä ja teknologista modernisointia tuetaan kaikkinaisesti. Suhtautuminen talousmetsien vuokraamiseen ja pelisääntöjen muuttuminen antoivat mahdollisuuden luoda sopimuspohjaisesti uudenlaisen perustan yhteistoiminnalle liikemiesten kanssa ja saada käyttöön uusia vipusimia metsävarojen käytön johtamiseksi ja valvomiseksi vastaisuudessakin.

Talousmetsiä on annettu vuokralle hakemuskilpailujen kautta vuonna 2005 melkoiset määrät. Vuoden 2006 alkukuukausina oli 71 vuokraajayritykselle luovutettu talousmetsiä, joista voidaan vuosittain kaadattaa 6,3 miljoonaa kuutiometriä puutavaraa (se on 74% Karjalan vuosikiintiöstä). Näistä kovan hakemuskilpailun piirissä oli 93% talousmetsistä (5,9 miljoonaa kuutiometriä). Metsien pitempiaikainen vuokra (10 - 49 vuotta) nataa yrityksille mahdollisuuden suunnitella toimintaansa pitkällä aikavälillä, mikä houkuttelee ja kiinnostaa potentiaalisia sijoittajia. Jokaisella metsiä vuokralle saaneella yrityksellä onkin oma pitkän aikavälin toimintaohjelma.

29 joulukuuta 2004 hyväksytty Venäjän federaation Metsälaki 199-FL astui voimaan tammikuun 1 päivänä 2005. Se supisti tuntuvasti Venäjän subjektien oikeuksia päättää metsien hallinnasta, omistamisesta ja talousmetsien jakelusta yrittäjille metsänkaatoa varten. Tilanteen muuttuessa joudutaan työskentelemään virkamiestasolla federaalisen metsätaloustoimiston Karjalan osaston työntekijäin kanssa. On vahvistettu metsien vuokralle hakevien yritysten anomuksia käsittelevän komission uusi kokoonpano. Karjalan tasavallan valtiovaltaelinten edustajia osallistuu metsävarojen jakamiseen.

Karjalan tasavallan hallituksen harjoittaman politiikan seurauksena oli vv. 2002 - 2005 saatu aikaan tiettyjä myönteisiä muutoksia tasavallan metsäteollisuuskompleksin toiminnassa.

Kompleksin tuotantolaitosten kasvuvauhti oli nopeampaa, kuin Venäjän Luoteisen federaalisen piirikunnan naapuriregiooneissa: Komin aluetasavallassa, Vologdan, Murmanskin, Pihkovan ja Novgorodin hallintoalueilla. Talousmetsien suunniteltuja kiintiöitä hyödynnetään prosentuaalisesti katsottuna paremmin, kuin keskimäärin Venäjällä.

Vv. 2002 - 2005 on lisääntynyt metsänkaato, puun käsittely, puutuotteiden valmistus, sellun- ja paperin sekä huonekalujen tuotanto.

Metsien antaminen pitkäaikaiselle vuokralle antaminen johti, huolimatta vuonna 2005 suoritetun puutavaranajon määrien supistumisesta verrattuna vuoden 2004 tulokseen, siihen, että viime vuonna puutavaraa ajettiin lansseille kuitenkin 7% enemmän, kuin vuonna 2001 toisin sanoen 6304,2 tuhatta kuutiometriä. Hyötykäyttöön kelpuutettua puutavaraa tuotettiin 10,6% enemmän eli 5829,3 tuhatta kuutiometriä. Puutavaralajimenetelmään siirrytään vähitellen. Tällä meillä uudella teknologialla tuotettiin suurten metsäyhtiöiden toimesta 49,2% koko puutavarasta, mutta vuonna 2005 - jo 56,1%. Lansseille vuonna 2001 ajetusta puutavarasta tuotettiin teolliseen käyttöön 90,1% ja v. 2005 - 92,5%.

Pääjärven metsäteollisuuskeskus, Zapkarelles, Olonetsles, Kostomuksha-Les, Karjalan mänty, Nord Inter Haus lisäsivät tuntuvasti puutavaran tuotantoa. Lentiiran metsäteollisuuskeskus, Shujales, Ladenso, "Porajärvi" Oy, Lahdenpohjan metsäteollisuuskeskus työskentelivät vakaasti.

Puutavaran käsittely ja puusta tehtyjen valmisteiden tuotanto käsitti vuonna 2005 117,7% vuoden 2001 tasosta. Tähän tulokseen vaikutti lastulevyjen tuotannon kasvu 4,2-kertaisesti (niitä tuotettiin viime vuonna 126,3 tuhatta tilastollista kuutiometriä) ja liimatun vanerin tuotannon kasvu 14,1% (v.2005 tuotettiin 23,5 tuhatta kuutiometriä).

Näihin tuloksiin päästiin ottamalla käyttöön (toimii nykyisin täydellä teholla) "Karelia DSP" Oy (tuottaa lastulevyjä) ja modernisoimalla teknologista kalustoa "LFK "Bumeks" Oy:ssä.

Sahatavaraa tuotettiin 10% vähemmän vuonna 2002 verrattuna vuoden 2001 tasoon. Mutta myöhemmin alkoi sahayksiköiden tehokkaampi toiminta. Vuosittain sahatavaran tuotanto lisääntyi 20 000 kuutiometriä. Tähän vaikutti investointihankkeiden täyttäminen: Impilahteen rakennettiin "Setles" Oy:n sahalaitos, modernisoitiin sahayksiköt Karhumäen metsäteollisuuskeskuksessa, Kemin puunjalostustehtaalla, Zapkarelles Oyj:ssä, Pääjärven metsäteollisuuskeskuksessa, Alavoisen sahalla, Kontupohjan puunjalostustehtaalla. Sahatavaraa tuotettiin v. 2005 771,2 tuhatta kuutiometriä, se on 6,7% enemmän, kuin v. 2002, mutta vuoden 2001 tasoa ei oltu vielä saavutettu.

Sellun, puumassan, paperin, kartongin ja niistä tuotettujen valmisteiden tuotanto kasvoi v. 2005 131,0% vuoden 2001 tasosta. Tasavallan suurimpiin kuuluvalla Segezhan sellu- ja paperikombinaatilla modernisoitiin teknologinen kalusto, Kontupohjan sellu- ja paperikombinaatilla käynnistettiin uusi paperinvalmistuskone, Pitkärannan sellutehdasta rekonstruoitiin. Paperin tuotantoa lisättiin vuonna 2005 34% vuoden 2001 tasosta (v. 2005 tuotettu paperia 936,7 tuhatta tonnia paperia), tavarasellua - 15% enemmän (tuotettu 84,2 tuhatta tonnia), voimapaperisäkkejä - 60% (tuotettu 311,7 miljoonaa kappaletta).

Kontupohjan sellu- ja paperikombinaatti osti Suojärven kartonkitehtaan ja tehtaalla käynnistettiin kartonginvalmistuskone. Kartonkia tuotettiin vuonna 2005 70,7 tuhatta tonnia, se on 29% enemmän kuin vuonna 2004.

Metsäteollisuuskompleksin tuotantonimikkeiden valmistussuorituksen dynaamisuus vv. 2001 - 2005 on kuvattu liitteessä 2.

Tekninen tuki
Luotu 12 huhtikuuta 2006. Toimitettu 18 toukokuuta 2006.
© KT:n valtiollinen IT-alan kehityskomitea, 1998-2018