Virallinen Karjala. Karjalan tasavallan valtiovaltaelinten virallinen palvelin.
  Ðóññêàÿ âåðñèÿEnglish versionSuomalainen versio
  |Karjalasta |Kt:n symbolit   |Matkailua |  Yhteistoimintaa |  

Muinaisrunojen maailmassa - näyttely avataan Petroskoissa 8. kesäkuuta

A.Stronk ”Väinämöinen soittaa kannelta”

A.Stronk ”Väinämöinen soittaa kannelta”

Sata päivää toimii Karjalan tasavallan Kuvaamotaiteen museon suojissa Muinaisrunojen maailmassa - näyttely, joka avataan 8. kesäkuuta kello 16.00.

Museolla on karjalais-suomalaisen Kalevala-eepoksen aiheisiin liittyvien luomusten ainutlaatuinen kokoelma. Niitä on kerätty 60-luvulta lähtien, heti kun museo perustettiin. Kokoelmissa on tauluja, maalauksia, käsityötaiteen malliesimerkkejä, eepoksen kuvitusta, piirroksia. Kokoelmassa on tunnettujen mestareiden: Alisa Poretin ja Mihail Tsygankovin (venäläisten avangardin edustajat, Pavel Filonovin oppilaat), Valentin Kurdovin, Nikolai Kotsherginin, Mjud Metshevin, Georgi Stronkin, Tamara Jufan, Juri Ljukshinin ynnä muiden tunnettujen taiteilijain yhteensä lähes 600 luomusta.

M.Metshev ”Väinämöinen keksii tulen”

M.Metshev ”Väinämöinen keksii tulen”

Kalevalan luojana pidetään suomalaista runouden tutkijaa, lääkäriä Elias Lönnrotia. Ennen eepoksen julkaisemista ahkerat tutkijat suorittivat mittavan keruu- ja tutkimustyön. Lönnrot teki vuosina 1825 - 1845 11 keruumatkaa Suomen ja Karjalan eri lääneihin, hän puhutteli satoja runonlaulajia ja keräsi valtavan määrän kansanrunoja. Niiden pohjalta syntyikin kansallinen Kalevala-eepos.

B.Akbulatov ”Väinämöisen kamppailu Pohjolan isännän kanssa”

B.Akbulatov ”Väinämöisen kamppailu Pohjolan isännän kanssa”

Vuonna 1849 ilmestyi eepoksen täydellinen painos, jossa oli 50 runoa, 22 795 säettä, jotka tunnetaan nykyisin kaikkialla maailmassa. Kalevalassahan kerrotaan mitä erilaisimmista tapahtumista maailman luomisesta nykyuskon tuloon Pohjolan perukoille. Kaikki ilmestyy ensimmäisen kerran: tähdet ja maaperä. Muinainen ihminen viisastuu maailman muuttuessa: kylvää ensimmäiset pellot ja rakentaa veneen, panee olutta ja selvittää raudan salaisuudet, luo soittopelin - kanteleen, haaveilee lennoista (ja lentääkin taivaan alla kuusen selässä), haaveilee onnestaan ja vauraudestaan (luo Sammon).

Heti ilmestyttyään Kalevala alkoi innoittaa aiheillaan taiteilijoita. Jokainen taiteilija löytää Kalevalasta jotain itselleen läheistä: sankari-hahmojen olemuksen, eepoksen rakastavat ja kavalat naiset, myytit ja mielikuvitukset.

Museomme monipuolinen kokoelma antaa mahdollisuuden järjestää mitä erilaisimpia eepoksen-aiheisia näyttelyitä. "Muinaisrunojen maailmassa" - näyttely valaisee eepoksen muutamia aiheita. Ensimmäisessä salissa näyttelyssäkävijä tutustuu Karjalan seutuun, jonka lumouksellisuus vaikutti runojen syntyyn.

Tamara Jufa ”Aini ja järvineitoja”

Tamara Jufa ”Aini ja järvineitoja”

Toisessa salissa kerrotaan kuvin eepoksen sankareiden toiminnasta ja uroteoista.

Eepoksessahan on oma ja vieras maailma: luovuuden hyvä maailma - Kalevala ja sen vastakohtana - kylmyyden ja pimeyden Pohjola, jota pitää kovakouraisessa otteessaan Louhi. Hänen tyttärensä saavat kosijoita, josta kerrotaan kolmannessa salissa. Ja heidän joukossaan vakaa Väinämöinen, seppo Ilmarinen ja ilomieli Lemminkäinen.

Neljännessä salissa tutustutaan kahden vastakkaisen maailman - Kalevalan ja Pohjolan kamppailuista. Voimien mittelössä on suuri rooli naisilla. Nainen kotilieden suojelijana - aihe kertoo ajasta, jolloin vaikutti matriarkaatti. Naisilla oli suuri rooli eepoksen sankareiden elämässä. Alkaahan eepos runolla, joka kertoo synnittömästä synnytyksestä ja päättyykin samanaiheiseen runoon. Tämä sali on siis omistettu Kalevalan ja Pohjolan äideille, jotka kamppailevat onnestaan ja joutuvat suremaan.

Tamara Jufa ”Pohjolan morsian”

Tamara Jufa ”Pohjolan morsian”

Museon käytävässä on eepoksen kuvitusta ja pienikokoisia grafiikkaluomuksia. Siinä nähdään myös veistäjä Leo Lankisen käsialaa olevat runonlaulajat Mihejevan ja Hämäläisen veistokset.

Tänä vuonna on perinteellisen näyttelyn erikoisuutena Natalja ja Valeri Koshelevien dising-hanke. He loivat koko näyttelyn värikkään ja vaikuttavanvisuaalisen kuvan. Tunnettujen mestareiden töiden lisäksi nähdään näyttelyssä V.Koshelevin luomia paperisia art-kohteita, jotka kertovat mm. maailman synnystä ja Sammon luomisesta.

Näyttelyssä on mukana ensimmäistä kertaa interaktiivinen tekijä: yleisö saa osallistua yhteisen luomuksen rakentamiseen ja kokoamiseen: Kalevalan kylää ja kylämaisemaa luodaan yhteisin ponnistuksin.

Näyttely suljetaan syyskuun 18.päivänä.

Tekninen tuki
Luotu 1. kesäkuuta 2005. Toimitettu 3. kesäkuuta 2005.
© KT:n valtiollinen IT-alan kehityskomitea, 1998-2018