Virallinen Karjala. Karjalan tasavallan valtiovaltaelinten virallinen palvelin.
  Šóńńźą’ āåšńč’English versionSuomalainen versio
  |Karjalasta |Kt:n symbolit   |Matkailua |  Yhteistoimintaa |  

Historiallinen tieto Karjalan tasavallan virallisista symboleista

Karjalan tasavallan valtiovaakuna

Valtiolippu ja -vaakuna hyväksyttiin virallisiksi symboleiksi vuonna 1993, mutta niiden perustana ovat sekä Neuvostoliiton kauden että varhaisempien aikojen historialliset perinteet ja heraldiset symbolit.

Neuvostovallan järjestämisen jälkeen 1930-luvun keskipuoleen saakka tasavallalla ei ollut omaa valtiosymboliikkaa.

Kansalaissodan vuosina Karjalan pohjoisalueella oli vähän aikaa väliaikainen hallitus. Vuoden 1920 maaliskuussa Karjalan volostien edustajien istunnossa Uhtassa (nyk. Kalevala) hyväksyttiin suomalaisen taiteilijan Gallen-Kallelan vaakuna. Vaakunassa oli punainen ja vihreä tausta, jossa oli kuvitettu musta-kultainen raivostunut karhu, jonka kädessä oli vesuri, se on erikoismuotoinen hopea kansallinen veitsi. Karhun alla ovat hopeat revontulet, ja karhu tallaa hopeitakin kahleita. Vaakuna symbolisoi karjalaisten kunnioitusta muinaisajoista karhua kohtaan, joka oli metsien tsaari. Vesuri oli tärkein kotitalouden työkalu ja se symbolisoi taloustoimintaa. Murtaneet kahleet karhun vieressä voivat symbolisoida sekä Venäjän vapauttamista ikeestä, että vain itsenäisyyttä. Vihreä väri merkitsi Karjalan metsiä ja luontoa, musta merkitsi multaa ja surua ja punainen on veren ja ilon väri.

Neuvostoliiton aikana Karjalan ASNT:n valtiovaakuna toisti suurin piirtein huolimatta pieniä muutoksia VSFNT:n vaakunaa. Vuodesta 1978 vuoteen 1991 valtiosymboliikkaa ei suunniteltu tasavallassa. Omien vaakunojen luominen tasavallan kaupungeissa ja muilla alueilla alkoi 1990-luvulla sillä, että perestroika ja glasnost herättivät yleisön kiinnostusta heraldiikkaan. Tasavallan Korkein neuvosto hyväksyi vuoden 1990 elokuussa ”Julistuksen Karjalan ASNT:n valtiollisesta riippumattomuudesta”, ja vuoden 1991 marraskuussa autonomisesta tasavallasta tuli Karjalan tasavalta. Oli tarpeellista vaihtaa valtiosymboliikka, ja ilmoitettiin kilpailu. Kilpailun lautakunta katsoi vuonna 1992 60 lippua ja 20 vaakunaa. KT:n Korkeimman neuvoston istunnossa päätettiin esittää V.F.Dobryninin ja J.S. Nivinin vaakunat tutustumiseksi. Dobryninin vaakuna melkein toisti Gallen-Kallelan vaakunaa, ja monien mielestä sillä oli Karjalan elämän liikaa politisointia. KT:n Korkeimman neuvoston istunnossa vuoden 1993 16. helmikuuta päätettiin ottaa Juri Serafimovitsh Nivinin vaakuna perustaksi ja vuoden 1993 28. syyskuussa tasavallan Korkein neuvosto hyväksyi tämän vaakunan. KT:n Perustuslaissa on seuraava vaakunan kuvitus: ”

"Karjalan tasavallan valtiovaakuna on suorakulmainen kaareva alaisessa kolmasosassa ja kolme kertaa tasaisesti ylitetty Karjalan tasavallan valtiolipun väreillä kilpi, jossa on kuvitettu musta seisova karhu. Kilvin taustan kultainen väri muuttuu vasemmalta stilisoiduksi kuuseksi ja oikealta – hongaksi. Kilvin yläpuolella on kultainen kahdeksansakarainen tähti (pariristi).

(Pykälä 13).

Siitä johtuu, että Karjalan nykyaikainen vaakuna on kaarevamuotoinen kilpi, jonka reuna on kultainen, sen tausta on jaettu kolmeksi tasaiseksi osaksi: yläosa on punainen, keskiosa on sininen ja alaosa on vihreä. Kilvissä on kuvitettu mustan karhun profiili, joka kulkee eteen takakäpälillä. Karhu muistuttaa vuoden 1920 vaakunan karhua, mutta sillä ei ole vesuri-veitsiä. Suomalais-ugrilaiset kansat, Pohjois-Euroopan asukkaat muinaisajoista kunnioittivat, jopa pitivät karhua jumalanaan. Se tapahtuu karjalaisten kansanfolkloressa – lauluissa, tarinoissa, saduissa. Karhun kuvitus on myös Novgorodin alueen embleemissä, koska Karjala kuului historiallisesti siihen alueeseen.

Kilvin yläosassa on kultainen kahdeksansakarainen tähti. Kahdeksansakarainen tähti tapahtuu aina karjalaisessa ja vepsäläisessä kansallisessa kirjonnassa sekä Pohjan venäläisten asukkaiden kirjonnassa. Tähti on ikuisuuden ja opastavuuden symboli, se on elämän ja kukoistuksen, onnen ja varakkuuden, rikkauden lähde, kansan korkeiden pyrkimysten ja ihanteiden symboli. Kahdeksansakarainen tähti on myös suojelun symboli, toisin sanoin se on suojelusesine.

Kilvenkannattajina ovat stilisoidut puut – kultaiset kuusi ja honka. Tasavallan elämässä kuusella ja hongalla on aivan tärkeä rooli. Tasavallan koko metsistä n. 60% on mäntymetsät ja noin 30% – kuusimetsät. Kuusen ja hongan kuvitus tapahtuu usein karjalaiskirjonnassa, se muistuttaa meille muinaisasukkaita, jotka kunnioittivat kasvillisuuden. Kultainen on vallan, suuruuden, valtiojärjestelmän ja rikkauden väri.

KT:n lainsäädäntökokous asetti vuonna 2000 lait Karjalan tasavallan valtiolipusta ja Karjalan tasavallan valtiovaakunassa.

Karjalan päämiehen hallinnon protokollan hallinto ja
protokollan toimenpiteiden pitäminen

Tekninen tuki
Luotu 13. helmikuuta 2003. Toimitettu 14. huhtikuuta 2003.
© KT:n valtiollinen IT-alan kehityskomitea, 1998-2018