Virallinen Karjala. Karjalan tasavallan valtiovaltaelinten virallinen palvelin.
  Šóńńźą’ āåšńč’English versionSuomalainen versio
  |Karjalasta |Kt:n symbolit   |Matkailua |  Yhteistoimintaa |  

Karjalan tasavallan talouskehitys 2005

  Tulokset 2005

  Talouspolitiikka

  Tuotanto

    Metsäteollisuuskompleksi

    Vuoriteollisuus

    Teollisuus

    Agroteollisuus

    Kulkulaitos

    Viestintä
    informatisaatio


  Matkailu

  Ulkotaloudellinen
  toiminta


  Regioonien
  väliset suhteet


  Luonnonresurssit
  ja ympäristoasiat


  Päätteeksi

Aineellisen tuotannon alojen tila
Agroteollinen kompleksi

Karjalan hallitus jatkaa maatalouden kaikkinaista tukemista. Tämä jouduttaa tasavallan asukkaiden elintarvetilanteen alinomaista kohentamista. Karjalan agroteollisen kompleksin kehittämisen päätavoitteena on säilyttää maatalousyritykset, eliminoida kriisi-ilmiöt, turvata tuotannon kasvu, taata kilpailukykyisten tuotteiden valmistus markkinoille, maataloustyön imagon parantaminen ja maaseudulla asumisen houkuttelevuuden lisääminen.

Maatalous

Karjalan hallitus myönsi vv. 2004 - 2005 tasavallan budjetista ylimääräisiä määrärahoja alan tukemiseksi, minkä seurauksena suurtuottajat pystyivät säilyttämään asemansa. Määrärahoilla jatkettiin toimia peltomaiden tuottoisuuden lisäämiseksi ja niiden laadun parantamiseksi, turvattiin maataloustuotannon säilyminen ja sosiaalisen jännityksen laukaisemisen eräissä maalaisasutuksissa.

Maataloustuotannon indeksi käsitti v. 2005 82% vuoden 2001 tasosta ja 100,2% edellisvuoden tasosta.

Viime vuonna tilanne parani vähitellen ja esimerkiksi linnunlihaa ja perunaa sekä jopa maitoakin tuotettiin enemmän kuin v. 2004.

Taulukko 2

Maataloustuotteiden fyysinen indeksi talouksittain
(edellisvuosien tasosta %:ia)

  2002 2003 2004 2005
Kaikki taloudet95,7 98,4 87,1 100,2
Maatalousyritykset mm. 96,0 102,5 84,0 100,0
Kansalaisten taloudet 95,2 94,0 89,7 100,7
Talonpoikien (farmari)taloudet 96,6 132,7 88,7 91,5

Maidon tuotanto supistui kaikissa talouksissa vv. 2002 - 2005 14,3%.

Tilanne muuttui ongelmalliseksi vuoteen 2001 verrattuna sen takia, että muutamissa maatalousyrityksissä lopetettiin maidon tuotanto (eräät yritykset lakkautettiin kokonaan konkurssiin joutumisen seurauksena). Vuodesta 2003 on tähän mennessä lakkautettu 13 maatalousyritystä. Niissä oli yhteensä yli 2000 lypsävää. Aikoinaan oli tuotettu lakkautetuissa yrityksissä vuosittain 4,6 tuhatta tonnia maitoa. Vuodeksi 2005 oli asetettu tavoite vakiinnuttaa lypsykarjojen luku ja lisätä maidon tuotantoa lehmien tuottoisuutta kohottamalla. Yritykset tuottivatkin vuonna 2005 52,1 tuhatta tonnia maitoa, mikä on 5,5% enemmän, kuin edellisvuonna.

Maidon tuotantoa lisäsivät viime vuonna tuntuvasti edellisvuodesta Karhumäen hallintopiirissä "Karhumäen meijeri" Oy ja (154%) ja Tolvujan valtiontila (108%), Pitkärannan piirin "Anton" Oy (145%), Aunuksen piirin Mäkrät - valtiontila (116%), Äänisenrannan piirin "V. M. Zaitseville nimetty agrokompleksi" Oy (116%) ja "Majak" Oy (270%).

Yhdestä lehmästä lypsettiin viime vuonna tilastojen mukaan 4585 kiloa maitoa, mikä on 15% enemmän, kuin edellisvuonna. Karjalan tasavallan lehmien tuottoisuus on viidenneksi paras koko Venäjän regioonien mittasuhteissa.

Valtio alkoi vuodesta 2005 maksamaan tukea maa- ja karjatalousyrityksille rotukarjan ja muiden eläinten hankkimisesta. Tämä käynnisti uusien lehmien hankintaprosessit pienissä yrityksissä ("Jänispelto", "Majak" ja "Rodina"). Nuoria lehmiä ostetaan rotukarjaliloilta.

Kaikissa karjatalouksissa oli vuoden 2005 lopulla 24,6 tuhatta nautaeläintä. Eräät yritykset lopettivat karjansa viime vuonna, mutta kuitenkin lypsävien lukumäärä säilyin samana, kuin se oli ollut 1 tammikuuta 2005 - 11,4 tuhatta. Vuonna 2004 tuotettiin verrattain paljon naudan ja kananlihaa sen seurauksena, että siipikarjan hoito ja nautojen pitäminen lakkautettiin eräissä yrityksissä ja elukat teurastettiin. Vuonna 2005 tuotettiin 6,1 tuhatta tonnia erilaista lihaa. Se on 9% vähemmän, kuin v. 2001 ja 15% vähemmän, kuin v. 2004.

Siipikarjan hoidossa tapahtui muutoksia parempaan päin sen ansiosta, että "Korm" Oy oli lisännyt huomattavasti broilerilihan tuotantoa. Tämä yhtiö realisoi v. 2005 3,3 tuhatta tonnia linnunlihaa, mikä on 18% enemmän, kuin edellisvuonna. Kanaloita laajennetaan, ruokintamenetelmiä täydellistetään alinomaa tämän yhtiön osastoissa.

Kananmunia tuotettiin viime vuonna 46,7 miljoonaa. Tuotanto supistui "Sunun" suurkanalan mentyä konkurssiin v. 2004. Tässä suurkanalassa oli aikoinaan tuotettu jopa 65% kaikista Karjalan tasavallan suurkanaloissa tuotetuista kananmunista. "Laatokan" ja "Kontupohjan" suurkanalat lisäsivät kananmunien tuotantoa 7%. Kanojen muninta lisääntyi 11% edellisvuodesta: 288 munaa tilastollista kanaa kohti vuonna 2005. Tasavallassa jatkettiin federaalisen "Venäjän peltomaiden tuottoisuuden lisääminen vv. 2002 - 2005" - ohjelman toteuttamista. Maanparannustöitä tehtiin Venäjän ja Karjalan tasavallan budjettien varoilla 446 hehtaarilla: rekonstruoitiin ja korjattiin perusteellisesti salaojitus- ja ojitusjärjestelmiä.

Yritysten yhteiskarjaa varten piti tuottaa v. 2005 omin voimin 355,8 tuhatta tilastolista rehuyksikköä sisäruokintakauden varalle, mutta tavoite ylitettiin 4,1% (oli varattu 370,5 tuhatta rehuyksikköä, toisin sanoen 19,0 rehuyksikköä yhtä tilastoitua lypsävää kohden).

Perunaa nostettiin yhteensä 124,2 tuhatta tonnia (108% vuoden 2004 tuloksesta), mm. 16,6 tuhatta tonnia maatalousyrityksissä. Hehtaarilta saatiin keskimäärin 15,1 tonnia perunaa (3,4 tonnia enemmän, kuin v. 2004). Perunan satoisuus on viime neljän vuoden aikana ollut stabiili: noin 14 tonnia/ha (se on Venäjän mittakaavassa suurempi, kuin tilastollinen keskivertotulos, joka käsittää valtakunnassa 12,6 tonnia/ha).

Melko hyvään tulokseen päästiin toteuttamalla tasavallan budjetista rahoittamaa ohjelmaa "Siemenperunan viljelyn elvyttäminen Karjalan tasavallassa".

Kaalia varattiin talveksi syksyllä-05 7895 tonnia. 75% tästä määrästä saatiin Aunuksen hallintopiirin pelloilta. Kaalia saadaan maatalousyritysten peltohehtaarilta keskimäärin yli 30 tonnia (Karjalan tasavalta on tämä tuloksen mukaan VF:n pahaan 10 regioonin joukossa).

Maataloustuotannon tehoon vaikuttaa ratkaisevasti konekannan laatu.

Tasavallassa ovat toimineet vuodesta 2002 lähtien Ohjesäännöt, joiden puitteissa käytetään budjettivaroja kotimaisten maatalouskoneiden hankinnassa sekä vuokraamisessa. Säännöt koskettelevat myös rotukarjan hankintaa valtion tuella. Tasavallan budjetista käytettiin näihin tarkoituksiin vv. 2002 - 2005 97,47 miljoonaa ruplaa (yksistään vuonna 2005 - 80,0 miljoonaa ruplaa).

Suurnavettojen ja -kanaloiden teknisen varustuksen lisäämiseksi toteutettiin viime vuonna mittavia toimia. "Zaitsev-agrokompleksissa" otettiin käyttöön lypsyosasto, joka on varustettu ruotsalaisen "De Lavalle" - yrityksen tuottamilla laitteilla, "Jänispelto" Oy käynnisti uudet lypsykoneet ja rehunjakelulinjan. "Priladozhskoje" Oy otti käyttöön uuden kananmunien lajittelulinjan. "Kormissa" käynnistettiin kananrehun keittiö. Uutta kalustoa hyödynnetään nykyisin Tolvujan valtiontilan, "A. M. Dzjubenkon nimeä kantavan rotukarjatilan", "Tuuksan agroyritys" Oy:n, "Vieljärven" rotukarjatilan suurnavetoissa.

Tasavallan budjetin varoilla valtiontilauksen muodossa hankittiin koneita valtion omistamien maatalousyritysten käyttöön. Mäkrän asutukseen tullaan rakentamaan upouusi suurnavetta lypsyosastoineen 800 lehmälle.

Karjalan tasavallassa oli v. 2005 tammikuun 1 päivään mennessä rekisteröity 461 farmaritaloutta, mm. 382 pienyritystä ja 79 - yksityisyritystä. Niiden käytössä on 8,2 tuhatta hehtaaria maita (v. 2001 - 7,2 tuhatta ha).

Tällaiset taloudet realisoivat 2,0 - 2,5% Karjalan tasavallan maa- ja karjataloustuotteista.

Niissä lisääntyi neljän viime vuode kuluessa perunan tuotanto (kasvua 954 tonnia eli 52%), naudanlihan (33%), mutta maidon tuotanto on supistunut 0,2 tuhatta tonnia.

Taulukko 3

Maa- ja karjataloustuotanto farmaritalouksissa

 2001 2004 2005
Viljelymaita yhteensä, tuhatta ha 1,5 2,0 1,8
Perunaa, tonneissa 1826 2316 2780
Vihanneksia, tonneissa 438 784 447
Realisoitu nauta- ja siipikarjaa (elävää painoa, tuhatta tonnia) 0,13 0,15 0,2
Tuotettu maitoa, tuhatta tonnia 1,3 1,4 1,1

Farmaritalouksissa viljellään ennen kaikkea perunaa ja vihanneksia, tuotetaan naudanlihaa ja maitoa, kasvatetaan sikoja. Kirjolohta viljellään viidessä taloudessa, tarhamarjoja ja marjapensaiden taimia myyntiin kasvatetaan neljässä taloudessa. Yhteistyössä Suomen kanssa toteutetaan hankkeita mm. varhaisperunan, marjojen ja hedelmien tuotannon lisäämiseksi. Yhteistyö on johtamassa hyviin tuloksiin. Muutama yksityisyrittäjä on erikoistumassa lampaiden ja sikojen hoitoon.

Valtio on tukenut vv. 2002 - 2005 maanviljelyä ja karjanhoitoa budjettinsa varoin "Karjalan tasavallan agroteollisen kompleksin kehittäminen vuoteen 2006" - ohjelman puitteissa.

Tukivaroja lisätään joka vuosi. Niitä käytetään mm. rotulehmien, lampaiden ja sikojen hankinta-arvojen osittaiseen korvaamiseen. Epäsuotuisten sääolosuhteiden vallitessa saavat maatalousyritykset korvauksia sadonkorjuukuluista. Eräille yrityksille on annettu tukea niiden johdattamisessa pois rahakriisistään siis maksamalla niiden velkoja ja luottolainakorvauksia. Valtion tukiaisia on käytetty hautomokananmunien ja nuoren siipikarjan (kananpoikasten) ostoihin.

Maa- ja karjatalouden tukemiseen käytettiin vv. 2002 - 2005 Karjalan tasavallan budjetista 839 miljoonaa ruplaa, mm. yksistään vuonna 2005 - 275 miljoonaa, mikä on kaksikertainen summa verrattuna v. 2001 maksettuihin tukiin. Maaseutua kehitetään kyläelämän imagon kohentamiseksi toteuttamalla vuodesta 2003 lähtien federaalista ja tasavallan omaa ohjelmaa sosiaaliongelmien ratkaisemiseksi maaseudulla. Kumpikin ohjelma ulottuu vuoteen 2010. Niiden puitteissa annettiin vv.2003 - 2005 rahallista tukea (yhteensä 40,5 miljoonaa ruplaa) maaseudulla asuvalle 281 perheelle uusien asuntojen hankkimiseksi.

Venäjän presidentin viimeisimpien aloitteiden valossa tullaan "sijoittamaan ihmisiin" kehittämällä mm. maataloutta, joten edellä mainittuja toimia ja ohjelmia tullaan toteuttamaan kansallisen laajan "Agroteollisen kompleksin kehittäminen" - ohjelman mukaisesti. Se edellyttää työskentelyä kahdella tärkeällä suunnalla.

"Karjatalouden nopeutettu kehittäminen" - alaohjelman realisoiminen edellyttää nautakarjan pääluvun kaikkinaista lisäämistä, lihan ja maidon tuotannon kasvattamista, karjatalousyksiköiden teknisen kannan nopeaa uusimista.

"Pienyrittäjyyden kehityksen stimulointi agroteollisessa kompleksissa" - alaohjelman toteuttaminen jouduttaa rafmaritalouksien sekä kansalaisten henkilökohtaisten aputalouksien (palstaviljelyn) kehittämistä, luotto-osuuskuntien perustamista maaseudulle ja edullisten lainojen myöntämistä niille tuotannon tukemista ja kehittämistä varten.

Tekninen tuki
Luotu 12 huhtikuuta 2006. Toimitettu 18 toukokuuta 2006.
© KT:n valtiollinen IT-alan kehityskomitea, 1998-2018