Virallinen Karjala. Karjalan tasavallan valtiovaltaelinten virallinen palvelin.
  Šóńńźą’ āåšńč’English versionSuomalainen versio
  |Karjalasta |Kt:n symbolit   |Matkailua |  Yhteistoimintaa |  

Karjalan tasavallan talouskehitys 2005

  Tulokset 2005

  Talouspolitiikka

  Tuotanto

    Metsäteollisuuskompleksi

    Vuoriteollisuus

    Teollisuus

    Agroteollisuus

    Kulkulaitos

    Viestintä
    informatisaatio


  Matkailu

  Ulkotaloudellinen
  toiminta


  Regioonien
  väliset suhteet


  Luonnonresurssit
  ja ympäristoasiat


  Päätteeksi

Aineellisen tuotannon alojen tila
Kulkulaitos

Karjalan tasavallassa on melko tiheä tieverkosto, sen alueen kautta kulkee tärkeitä autotie-, vesi- ja rautatiereittejä, jotka yhdistävät tasavaltaa Venäjän keski- ja itäosiin. Tasavallan kansantalouden tehokas toimina riippuu suuressa määrin kulkulaitoksen moitteettomasta työskentelystä sen infrastruktuurin alinomaisesta laajentamisesta, kuljetusten optimoimisesta ja kuljetuskustannusten supistamisesta.

Kulkulaitoksen toiminnan täydellistämiseksi laaditin ja vahvistettiin v. 2005 Karjalan tasavallan Laki "Väestön kuljetuspalvelun järjestämisestä kehittämällä auto-, rautatie- ja vesiliikennettä sekä ilmailua".

Kulkulaitoksen ominaispaino tasavallan kansantalouden tärkeimpien alojen kokonaisuudessa on 14%. Tällä alalla työskentelee yli 24 tuhatta henkeä, mm. rautateillä - 14,2 tuhatta, autoliikenteessä - 3,9, sisävesiliikenteessä - 3,1 tuhatta ja ilmailussa - 0,2 tuhatta. Teiden pituus tasavallan alueella käsittää 13 331 km. mm. yleiset tiet (federaalinen "Kola" -moottoritie mukaan laskettuna) - 7 888 km, eri laitosten ylläpitämät tiet - 5 442 km. Kestopäällysteisiä teitä on 7 908 km. Rautateiden pituus tasavallan alueella on 2 226 km ja sisäisten alusliikenteelle sopivien vesireittien - 3 744 km. Rahdinkuljetuksessa saatiin v. 2005 aikaan lisäys 15 prosenttiyksikköä v. 2001 tasosta - 25,7 miljardia tonnikilimetriä. Talouskasvun myötä lisääntyi kuljetettujen rahtien ja tavarain määrä: teollisuustuotanto kasvoi kuten ulkomaan kauppakin. Puutavaran lisääntyvät kuljetukset jouduttivat tarvepuun syväkäsittelyä, masuunipellettejä ja rakennustarvikkeita toimitettiin tilaajille yhä enenevässä määrin, alalla sovellettiin laajemmin logistiikkaa. Matkustajia kuljetettiin viime neljän vuoden kuluessa 344 miljoonaa. Karjalan aluetasavallan hallitus toteuttaa näet toimia julkisen liikenteen reitistön kehittämiseksi kaupunkien lähiliikenteessä ja asutusten välisessä liikenteessä, koordinoin itsehallintoelinten toimia kuntien sisäisen julkisen liikenteen täydellistämiseksi.

Kulkulaitos toimii nykyisin vakaasti, eikä jarruta näin ollen talouskasvua. Alan yritykset turvasivat tuotantolaitosten kuljetustilauksien täyttämisen ja palvelevat tehokkaasti kansalaisten tarpeita. Alan kehittämiseen, tiestön rekonstruoimiseen, modernisoimiseen, kaluston uusimiseen käytettiin vv. 2002 - 2005 yli 12 miljardia ruplaa.

Rautatiet

Rahtia kuljetetaan Karjalan tasavallassa eniten rautateitse: vuosittain 93% (matkustajista - 7,7%).

Karjalan tasavallan hallitus on alkaen vuodesta 1998 solminut joka vuosi Yhteistoimintasopimukset Lokakuun rautateiden hallinnon kanssa. Niiden puitteissa toteutetaan osapuolia sitovia toimia asukkaiden ja tuotantolaitosten alinomaa kasvavien tarpeiden tyydyttämiseksi. Viime neljän vuoden kuluessa jatkettiin sopimusten mukaisesti Karjalan rautateiden sähköistämistä. V. 2004 vietiin loppuun Sumposad - Malenga -rataosuuden sähköistäminen ja v. 2005 - Idelj - Syväri -osuuden. Segezhaan pysytetään uutta asemarakennusta. Lähiliikenneongelmiin etsittiin yhteisvoimin ratkaisuja, käytiin neuvotteluja junalippuhinnoista ja niiden osittaisesta korvaamisesta tasavallan budjetista sekä muista tärkeistä kysymyksistä, jotka koskettelevat valtion tukiaisia rautatielaitokselle

Karjalan tasavallan budjetista käytettiin v. 2004 25 miljoonaa ruplaa ja v. 2005 - 10 miljoonaa ruplaa sähkövetureiden ostamiseen lähijunien kuljetusten turvaamiseksi. Ne hankittiin perustetavan "Karelprigorod" Oy:n tarpeisiin. Sähköjunien liikenne uusituilla rataosuuksilla on jo käynnistynyt. Karjalan tasavallan hallitus aikoo määrätä vv. 2006 - 2007 vähintään 85 miljoonaa ruplaa uuden sähköjunan ostamiseen.

Hallitus ja paikalliset itsehallintoelimet kävivät neuvotteluja rautatieasemien eräiden toimintojen rajoittamisongelmista, vähäpätöisten ja menekkiä aiheuttavien rataosuuksien ja rautateiden toiminnan kohentamiseksi, rahtivaunujen saamiseksi paikallisten tuotantolaitosten tarpeisiin. Tätä työtä tehtäessä yritettiin olla unohtamatta paikallisen väestön ja karjalaisyritysten - rautateiden palveluja nauttivien - tarpeita.

"Venäjän rautatiet" Oy ja KT:n hallitus allekirjoittivat joulukuussa 2005 yhteistyösopimuksen vuodelle 2006.

Autoliikenne

Autoilla kuljetetaan Karjalan tasavallassa noin 4% koko rahdista ja 92% matkustajista (johdinautot mukaan luettuna). Viime neljän vuoden aikana on rahdinkuljetusten kokonaismäärä kasvanut 39% ja matkustajain osalta - 3%.

Tasavallan hallitus on toteuttanut toimia alan kehittämiseksi, on monitoroitu rahti- ja matkustajaliikennettä. Julkisen liikenteen rahoittamisongelmia ratkottiin. Tämä tärkeä työ kosketteli sekä koko tasavallan alueella suoritettavia kuljetuksia, että lähiliikennettä ja pääkaupungin (Petroskoin) julkista liikennettä. Uusia busseja on hankittu tasavallan hallituksen myötävaikutuksella, uusia bussi- ja johdinautoreittejä on avattu budjettirahoituksella.

Tasavallan kaupunkien ja piirikeskusten välillä on 59 bussireittiä. Bussiliikennettä on myös Petroskoin ja Pietarin sekä Petroskoin ja Vologdan hallintoalueen kaupunkien kesken. On kaksi kansainvälistä bussireittiä: Sortavala - Suomi ja Kostamus -Suomi.

Vv. 2002 - 2005 hankittiin busseja: yhteensä 109 erimallista mukavampaa ajoneuvoa matkustajain kuljettamiseksi ostettiin eri laitosten käyttöön federaation, Karjalan tasavallan, paikallisten (kuntien) budjettien ja kuljetusfirmojen varoin. Karjalan tasavallan hallitus määräsi v. 2005 37,5 miljoona ruplaa 15 suurbussin hankkimiseksi "Karelavtotrans" valtionyrityksen tarpeisiin. Niitä hyödynnetään kaupunkien välisessä ja lähiliikenteessä.

Matkustajain palvelutasoa on näin kohotettu, koululaisia kuljetettu lukukauden aikana kaukaisimmista kylistä oppilaitoksille. On avattu uusia bussireittejä: Petroskoi - Puutosi, Petroskoi -Segezha, Kostamus - Belomorsk, Kalevala - Kostamus, Petroskoi - Aunus, Petroskoi - Kalevala, Kostamus - Segezha. Budjetista myönnettävällä luotolainalla on määrä hankkia 2 turistiluokan bussia v. 2006.

Karjalan tasavallan hallitus on laatinut lähiliikenteen ja kaupunkien välisen liikenteen järjestämissäännöt sekä Ohjesäännöt bussiaikataulujen laatimiseksi. Yksityisyrittäjät saavat osallistua omalla kalustollaan kulkuneuvokapasiteetillään matkustajain kuljettamiseen näillä reiteillä ainoastaan kilpailuttamisen seurauksena.

Ilmailu

Karjalan tasavallan laajentaessaan talous- ja kulttuurisuhteitaan Suomeen ja Euroopan muihin maihin sekä ottaen huomioon tasavallan maantieteellinen sijainti ja Venäjän rajatasavallan status on viime vuosina kehitetty "Petroskoi" - lentoasemaa. Sillä on näet kansainvälisen lentokentän status v. 1990 lähtien.

Kentältä tehdään nykyisin lentoja Moskovaan, Helsinkin ja Tsherepovetshiin. Kesäisin tehdään tilauslentoja Venäjän eteläosiin, lomakohteisiin. Tilauslentoja suoritetaan myös Arkangeliin, Jakutskiin, Narjan-Mariin.

Lentoaseman kansainvälisen statuksen säilyttämiseksi, henkilökunnan työolosuhteiden ja matkustajain palvelun parantamiseksi rahoitti Karjalan hallitus vv. 2003 - 2004 21 miljoonalla ruplalla uuden matkustajaterminaalin pystyttämisen lentokentän tuntumaan. Rekonstruointitöitä jatketaan täällä Venäjän federaation kulkulaitosministeriön v. 2005 maaliskuun 17 päivänä vahvistaman "Venäjän federaation rajanylityspaikan rekonstruoimisesta Petroskoin kansainvälisellä lentoasemalla (Besovets)" - määräyksen N 18 mukaisesti.

"Metsien paloilta ilmastakäsin suojelemisen Luoteinen yksikkö" - valtionlaitoksen ja "Petroskoin lentokenttä" Oy:n koneilla kuljetettiin v. 2005 yli 11 tuhatta lentomatkustajaa. Vuotuinen lentomatkustajain lisäys käsittää nykyisin noin yli 10% vuosittain. Karjalan tasavallan budjetin tuella ylläpidetään lentoreittiä Petroskoi - Kiszhi - Heinälahti. Ilmateitse kuljetettiin vv. 2002 - 2005 yhteensä yli 45 tuhatta lentomatkustajaa.

Vesiliikenne

Vesiliikennelaitokset toimivat tasavallassa vakaasti rahdin ja matkustajain kuljettamiseksi. Vesiliikennekaudet avataan valmistelutyönjälkeen ongelmitta. Valtiontukia on siirrätetty ajoissa alan laitosten toiminnan turvaamiseksi.

Petroskoin ja Putosin sekä Karhumäen hallintopiirien asutusten välillä on säilynyt vesiliikenne, kuten Petroskoin ja Kizhin ulkomuseon välillä. Kantosiipialuksia käytetään tämän reitin lisäksi Petroskoin Shalan (Puutosin hallintopiiri) välillä (Heinälahti - Kizhi - Suurlahti). Lähiliikenteessä ylläpidetään reittiä Petroskoi - Pässinranta. Shalan lossiliikennekin on säilynyt. Hallitus hoitaa ilmeneviä ongelmia yhteistyössä "Vienanmeren - Äänisen laivanvarustamon" kanssa.

Valtakunnallisen "Venäjän kulkulaitoksen modernisointi vv. 2002 - 2010" - ohjelman mukaisen "Sisävesiliikenne" - alaohjelman mukaisesti ja "Vienanmeren - Äänisen laivanvarustamon" oman kehitysohjelman puitteissa toteutetaan hanketta kuuden "Karjala" - tyypin rahtilaivan rakentamiseksi. Tähän mennessä vesille laskettiin jo neljä laivaa. Sarjan ensimmäisen "Rossijanin" ("Venäjäläinen") - aluksen rakentaminen maksoi 9,5 miljoonaa USA:n dollaria. Hankkeen toteuttamiseen sijoitetaan yli 50 miljoonaa USA:n dollaria.

Venäjälle ja sen osana olevalle Karjalan tasavalalle on hyvin tärkeä vielä yksi mittava investointihanke, jota toteutetaan federaation budjetin varoilla. Se on Vienanmeren - Äänisen kanavan rekonstruointi. Kanavalla on yhteensä 121 hydroteknistä kohdetta. Turvallisen sulutuksen takaamiseksi jatketaan kunnostus- ja korjaus- sekä asennustöitä. Viime vuonna kanavan rekonstruoimiseen käytettiin 64,45 miljoonaa ruplaa.

Kanava näyttelee melkoista roolia Karjalan tasavallan ja koko Venäjänkin taloudessa. Rahtien kuljettaminen tätä kanavaa pitkin Pohjois-Venäjällä helpottaa vesiliikennettä Volgan - Itämeren vesitiellä ja jouduttaa uusien tuotantoyritysten rakentamista. kanavan käyttö laajentaa vesimatkailua: turistilaivoja sulutetaan nykyisin entistä laajemmin kanavalla.

Petroskoi - Shala (Salo) - Suurlahti - ja Petroskoi - Pässinranta - reiteillä purjehtivien laivojen varustamisesta vastaa "Äänisen ahtausyritys" Oy. Sen toimesta avattiin v. 2004 Belomorsk - Solovetskin saari - reitti. Yritys osti v. 2005 ilmatyynyalus (10 istumapaikkaa), joka liikennöi Petroskoi - Zimnikki - Pässinranta -reitillä.

Suunnitteilla on 50-paikkaisen matkustajalaivan hankkiminen.

Tekninen tuki
Luotu 12 huhtikuuta 2006. Toimitettu 19 toukokuuta 2006.
© KT:n valtiollinen IT-alan kehityskomitea, 1998-2018