Virallinen Karjala. Karjalan tasavallan valtiovaltaelinten virallinen palvelin.
  Šóńńźą’ āåšńč’English versionSuomalainen versio
  |Karjalasta |Kt:n symbolit   |Matkailua |  Yhteistoimintaa |  

Karjalan tasavallan talouskehitys 2005

  Tulokset 2005

  Talouspolitiikka

  Tuotanto

  Matkailu

  Ulkotaloudellinen
  toiminta


  Regioonien
  väliset suhteet


  Luonnonresurssit
  ja ympäristöasiat


    Metsät

    Mineraaliraaka-aineet

    Vesiresurssit

    Maan käyttö

    Ekologia

  Päätteeksi

Luonnonresurssien tila ja ympäristöasiat
Vesiresurssit

Vesi on ympäristön tärkein komponentti. Se on uusiutuva luonnonvara, jonka laatu vaikuttaa ratkaisevasti yhteiskunnan sosiaalis-taloudellisen kehityksen olosuhteisiin.

Karjalan tasavallan vesistöjen ominaispiirteitä ovat: Vienanmeren - Itämeren päävedenjakajan sijainti lähellä eroosiotekijöitä - Vienanmerta, Äänistä' ja Laatokkaa; alueen epätasainen pinnanmuodostus; lukuisat tektoniset veden täyttämät altaat; kristallilajien sijainti maanpinnan tuntumassa ja huomattavat sateet.

Karjalan sisävedet ovat jakautuneet kahdeksi - Vienanmeren ja Itämeren - sadealueeksi. Tasavallan hydrografisen verkoston pääelementtejä ovat järvet, joet, tekoaltaat ja suot. Karjalan tasavallassa on yli 61 tuhatta järveä, lähes 27 tuhatta jokea ja 29 tekoallasta. Veden peittämä pinta ottaen huomioon myös tekoaltaiden rakennusvaiheessa veden peittämät alueet käsittää 18,8 tuhatta neliökilometriä.

Karjalan tasavallan hallintoalueeseen kuuluu noin 85% Äänisestä ja lähes 40% Laatokasta. Veden peitossa on mainitut luvut ottaen huomioon 23% koko Karjalan tasavallan pinta-alasta. Tasavallan pintavesien resurssit käsittävät 195 kuutiokilometriä, joista jokien virtavedet muodostavat 25%. Pintavesien varat ovat keskittyneet tekoaltaisiin ja järviin, jotka sisältävät vettä 2,9-kertaa suuremman määrän, kuin tasavalan kaikki joet vuodessa.

Karjalan tasavallan erikoisuutena on myös se, että sen alueella on melko mutkikkaita tekojärvi- ja - allasjärjestelmiä sekä kanavia, joiden avulla säännöstellään vesistöjen pintoja. Lukuisten järvien olemassa olo antaa mahdollisuuden käyttää niitä vesien varaajina. Tasavallassa käytettiin ensimäistä kertaa Venäjällä juuri järviä veden varaamiseksi voimaloiden käyttöön. Tasavallassa on nykyisin 29 allasta, jotka saattavat sisältää noin 372 439 miljoonaa kuutiometriä vettä.

Karjalan maanuumenista on löytynyt 13 huomattavaa makeavesijärveä ja -lähdettä. Talouden käyttöön (mm. juomavetenä) saa käyttää 34,1 tuhatta kuutiometriä makeavettä vuorokaudessa. Teollista käyttöä varten on määrätty lähteet, joista saa vuorokaudessa 23,0 tuhatta kuutiometriä vettä. Näiden vesien käyttöä jarruttaa maan pinnan alla olevien järvien sijainti kaukana tärkeimmistä veden suurkuluttajista.

Tällaisten vesien käyttö koko vedensaannissa on noin 2% ja juomaveden käytöstä - 5%. Maan uumenista saatavaa vettä pumpataan etupäässä yksitäisistä pora-aukoista (65%), joiden kautta saadaan 25% vedestä. Tällaista vettä käytetään keskitetysti vain Aunuksessa. Hajanaisista pora-aukoista saadaan vuorokaudessa 1 - 478 kuutiometriä makeavettä, keskimäärin - 30 - 50 kuutiota vuorokaudessa.

Karjalan maapinnan alaisten makeavesien resurssit käsittävät alustavien laskelmien mukaan 820,88 tuhatta kuutiometriä vuorokaudessa. Niitä on tutkittu kuitenkin vain vähän (tarkkoja tietoja 3,5% varannoista). Selitettyjen lähteiden käyttöaste on hyvin alhaista tasoa (5%). Geologisia tutkimuksia pitäisi tällä alalla jatkaa ja luovuttaa löydettäviä vesivarantoja teolliseen käyttöön.

Veden käyttö ja vesistöjen käyttölupien myöntäminen Karjalan tasavallassa eivät muuttuneet olennaisesti viime viiden aikana. Yli puolet käytettävästä vedessä virtaa teollisuuslaitosten kautta, seuraavina suurkäyttäjinä ovat asuin ja kunnallislaitokset, seuraavina - maa- ja karjatalousyritykset sekä kuljetuslaitokset.

Taulukko 7

Veden käyttö - ja viemärivesien määrät vv. 2002 - 2004, milj. kuut.m.

Osoittimet 2002 2003 2004
Veden käyttö 223,93 232,39 235,45
Viemäriverkon kautta pintavesistöihin laskettu 220,37 224,37 242,37
mm. puhdistamattomia jätevesiä 198,24 194,24 209,13

Valtion rekisterissä oli v.2005 tammikuun 1 päivänä 217 makeanveden käyttäjää. Vuonna 2004 luonnin altaista otettiin yhteensä 235,45 miljoonaa kuutiometriä vettä. Tollisuuden tarpeisiin käytettiin 155,08 miljoonaa kuutiometriä vettä. Kotitalouskäyttöön ja juomavedeksi pumpattiin 62,7 miljoonaa kuutiometriä.

Uusiokäyttöveden määrä käsittää 929,87 miljoonaa kuutiometriä. Makeanveden säästökerroin käsittää uusiokäyttöveden ansiosta 0,86.

Jätevesiä laskettiin vesitöihin vuonna 2004 242,37 miljoonaa kuutiometriä, mm. likaisiksi jääneitä - 209,13 miljoonaa kuutiometriä. Puhdistamatta laskettiin 21,23 miljoonaa kuutiometriä. Täydellisen mekaanisen ja biologisen puhdistuksen jälkeen laskettiin 187,9 miljoonaa kuutiometriä (77,5% käytetyistä vesistä).

Karjalan tasavallan hallitus ja federaalisten ympäristönsuojeluelinten alueosastot suunnittelivat ja ovat toteuttamassa valtakunnallisella rahoituksella patoa Vama joella. Töihin käytettiin v. 2005 13,14 miljoonaa ruplaa.

VF:n budjetin varoin toteutettiin vv. 2002 - 2005 mm. seuraavat hankkeet:

  • Karjalan tasavallan alueella sijaitsevat vesirakennelmat tutkittiin;
  • pintavesien laatua monitoroidaan Karjalan tasavallassa valtion virastojen toimesta;
  • käynnistettiin työ Äänisen vesisuojeluvyöhykkeen luomisen suunnittelemiseksi;
  • vesistöjen suojeluvyöhykkeen rajojen merkintä suoritettiin Äänisen tuntumassa Kontupohjan ja Äänisenrannan hallintopiirien alueella;
  • tulien ehkäisemiseksi rakennettiin Jyskyjärven tekoaltaan rannoille suojapatoja 1100 yhteensä juoksumetriä Kalevalan hallintopiirin Kuusiniemen asutuksen tuntumassa (550 metriä) ja Kalevalan asutuksen tuntumassa (550 metriä).

Karjalan tasavallan budjetin varoin rakennettiin vesijohtoja ja viemäriverkkoja muutaman hallintopiirin alueella. Petroskoissa käynnistettiin vedenottamon puhdistuslaitteiden rakentaminen.

Tekninen tuki
Luotu 12 huhtikuuta 2006. Toimitettu 22 toukokuuta 2006.
© KT:n valtiollinen IT-alan kehityskomitea, 1998-2018