Virallinen Karjala. Karjalan tasavallan valtiovaltaelinten virallinen palvelin.
  Šóńńźą’ āåšńč’English versionSuomalainen versio
  |Karjalasta |Kt:n symbolit   |Matkailua |  Yhteistoimintaa |  

Karjalan tasavallan talouskehitys 2008

  Talouspolitiikka

  Teollisuuspolitiikka

  Palvelut

  Luonnonresurssit
  ja ekologia


    Politiikka

    Metsäresurssit

    Mineraaliraaka-aineet

    Vesiresurssit

    Maankäyttö

    Ekologia

  Yhteistyö

  Vuoden 2008 tulokset

Mineraaliraaka-ainevarojen tutkiminen

Karjalan tasavallan alueella on mittavastihyödyllisiä kaivannaisia: mustia- väri- ja harvinaismetalleja, kultaa ja platinaryhmään kuuluvia metalleja, ei-metalliryhmään kuuluvia esiintymiä, poltto- ja enegdialähteitä (aineita).

Karjalan tasavallassa on 777 keksittyä esiintymää, joissa mm. hyödyllisten kaivannaisten 27 lajia. Vielä tutkimuksia odottavia esiintymiä on yli 400. Aluetasavallassa on 385 suurta turvesuota. Vuonna 2008 rekisteröitiin seuraavat esiintymät: rakennuskivi (1337 miljoonaa kuutiometriä) sepelin tuotantoon, 37,4 miljoonaa kuutiometriä rakennuskuutioiden (rakennuskiviblokien) louhimiseen; hiekkaa ja soraa - 87,5 miljoonaa kuutiometriä. Geologien arviot maaperätutkimusten mukaan käsittivät vuoden 2009 tammikuun 1. päivään mennessä: kultaa - 290 tonnia, platinaryhmän metallit - 242,3 tonnia, nikkeliä - 200 tuhatta tonnia, timantit - 100 tilastollista yksikköä, rautamalmia - 635 miljoonaa tonnia, kromimalmia - 82 miljoonaa tonnia, titaanimalmia - 5,7 miljoonaa tonnia.

Mainituista hyödyllisistä kaivannaisista olivat käytössä vuoden 2009 tammikuun alkupäivinä Kostamuksen ja Korpangan rautamalmiesiintymät; ei-metalliaineista - Hetolambina -niminen maasälpäesiintymä, Zazhogino- ja Maksovskaja-nimiset shungiittiesiintymät, kivenvalutuotteiden valmistukseen sopiva Havtshozerskoje -raaka-aine-esiintymä, erilaisten tautien hoitoon käytettävän mudan ja kivennäisveden esiintymät Haapajärvellä ja Martsialjnyje vody -kylpylän tuntumassa, kuntouttavan radonipitoisen veden lähde Kondassa, 35 sepelin ja kiviblokkien tuotantoon käytettävää esiintymää avolouhoksineen.

Geologisia tutkimuksia suoritetaan tasavallassa "Karjalan tasavallan ekologia ja luonnonvarat 2004 - 2010" -ohjelman "Mineraaliraaka-aineresurssit" -alaohjelman puitteissa.

Tasavallan budjetin myötävaikutuksella keksittiin ja tutkittiin perusteellisesti kolme vuorauskiviesiintymää, 18 kalliota sepelin tuotantoon, 7 - hiekka ja soraesiintymää, yksi saviesiintymä. Tasavallan budjetista käytettiin näihin tutkimustöihin 5,3 miljoonaa ruplaa.

Venäjän federation budjetista saadulla rahoituksella jatkettiin Lehtan, Shopajärvi-Lehtan, Parandovan kenttien tutkimista jalometalliesiintymien löytämiseksi. Pohjois-Laatokan kentältä etsittiin timantteja. Valtion geologisen ja geofyysisen profiiliverkoston luomisen puitteissa jatkettiin parametrisen ylisyvän Äänisen aukon poraamista. Petroskoin tuntumassa vietiin päätökseen maanalaisten makean veden esiintymien etsintä. Nämä vesisäiliöt ovat tavallaan reservissä ja käytetään tarpeen vaatiessa juomavetenä ja talousvetenä.

Alueita vuokranneen yrityksen varoilla vietiin päätökseen Korpangan rautamalmiesiintymän rajojen selvittäminen. Ankkajärven kromimalmien louhinnasta muodostuneen hylkykiven massoja tutkittiin -jahka löytyisi jalometalleja niistä… Lpbash-1 - kentällä viedään pian päätökseen kullan etsintätyöt. Lukkulaisvaaran kentällä etsitään yhä platinaryhmän metalleja. Luoteiskentällä tutkittiin viime vuonna timantteihin viittaavia merkkejä.

Karjalan tasavallan uumenten tutkimiseen geologisessa mielessä käytettiin vuonna 2008 yhteensä 727,8 miljoona ruplaa - 137 % edellisvuodesta. Budjetin ulkopuolisen varat käsittivät 73 %.

Viranomaiset jatkoivat toimilupien myöntämistä. Vuoden 2009 tammikuun 1. päivään mennessä oli voimassa 584 lisenssiä, mm. 80 - harvemmin esiintyvien luonnonrikkauksien hyödyntämistä sallivia, 407 - yleisimpien luonnonvarojen käyttöä sallivia ja 93 - maanalaisten vesistöjen hyödyntämistä koskevia.

Vuonna 2008 myönnettiin 52 toimilupaa, mm. 36 - yleisimpien luonnonvarojen käyttöä koskevia.

Kolmen huutokaupan ja neljän hakemuskilpailun seurauksena myönnetyistä yleisten luonnonvarojen käytön sallivista lisensseistä saatiin Karjalan tasavallan budjettiin 30,2 miljoona ruplaa kerralla. Tasavallan budjettiin saatiin maksuina luonninvarojen hyödyntämisestä viime vuonna 44,6 miljoonaa ruplaa - 23,9 miljoonaa ruplaa enemmän kuin vuonna 2007.

Karjalan tasavallan hallitus on vastuussa geologisesta valvonnasta. Toimilupien ehtojen noudattamista monitoroidaan tarkoin. Vuonna 2008 evättiin tarkastusten jälkeen 23 toimilupaa ja 55 yritykselle lähetettiin varoituksen lisenssien mahdollisesta epäämisestä mikäli luonnonvarojen hyödyntämistä koskettelevien vuokrasopimusehtojen laiminlyönti jatkuu.

Tekninen tuki
Luotu 31 maaliskuuta 2009. Toimitettu 13 toukokuuta 2009.
© KT:n valtiollinen IT-alan kehityskomitea, 1998-2018