Virallinen Karjala. Karjalan tasavallan valtiovaltaelinten virallinen palvelin.
  Šóńńźą’ āåšńč’English versionSuomalainen versio
  |Karjalasta |Kt:n symbolit   |Matkailua |  Yhteistoimintaa |  

Karjalan tasavallan sosiaalis-taloudellinen kehitys 2009

  Valtion
  johtaminen


  Talouspolitiikka

    Talouspolitiikka

    Investoinnit
    ja rakennustoiminta


    Pk-yrittäjyys

    Innovatiivinen kehitys

    Teollisuuspolitiikka

    Agroteollisuuskompleksi

    Palvelut

    Luonnonvarat
    ja ympäristö


  Yhteistoiminta

  Vuoden 2009 Tulokset

Pk-yrittäjyyden tukeminen valtion toimin

Pienyrittäjyys auttaa melkoisesti kamppailussa työttömyyttä vastaan, luo mahdollisuuksia kansalaisten omatoimisuuden tehostamiselle, mikä tehtävä on sangen ajankohtainen etenkin maailmanlaajuisen laman olosuhteissa ja suurten yritysten/tuotantolaitosten lakkauttamisvaaran ja joukkotyöttömyyden uhkan kasvaessa/vallitessa.

Pk-yrittäjyyden kehitys on Karjalan tasavallan hallituksen harjoittaman sosiaali- ja talouspolitiikan priorisoituja tavoitteita.

Maailmanpankki toteutti ensimmäisen valtakunnallisen "Liiketoiminnan harjoittaminen Venäjällä - 2009" -tutkimuksensa, jonka tulosten mukaan on Karjalan tasavalta kolmannella sijalla Venäjän subjektien joukossa liiketoiminnan harjoittamisen yksinkertaisuuden/mutkattomuuden/vaivattomuuden osalta.

Pk-yrittäjyys näyttelee yhä kasvavaa roolia aluetasavallan kansantaloudessa. Karjalan tasavallassa toimii yli 4 tuhatta mikroyritystä, 1273 pienyritystä, yli 50 keskisuurta firmaa ja 16 tuhatta yksityisyrittäjää. Pk-yrityksissä työskentelee 30 kansalaista 1000:sta.

Pk -yrityksissä työskenteli vuonna 2009 summittaisten laskelmien mukaan yli 65 tuhatta henkilöä, pienyritysten (mikroyrityksiä lukuun ottamatta) liikevaihto ylitti 30 miljardia ruplaa ja kasvoi vuoden 2008 tasosta 22%.

Karjalan tasavallan hallituksen valtiopolitiikka yrittäjyyden tukemiseksi tavoitteli vuonna 2009 Pk-yritysten verotaakan keventämistä, niiden omaisuuden varjelemista sekä neuvontatyön ja valtion toimista tiedottamisen toiminnan täydellistämistä sekä valtiollisen finanssituen tehostamista.

Karjalan tasavallan lainsäädäntöön tehtiin muutoksia, joiden vuoksi vuoden 2009 tammikuun 1. päivästä lähtien alennettiin pienyritysten verotusta voimaan saatetun yksinkertaistetun verosysteemin puitteissa ja vuoden 2010 tammikuun 1. päivästä lahtien - verotusta taas helpotettiin saattamalla koko tasavallan alueelle järjestelmä, jonka puitteissa yksityisyrittäjä tekee mutkattomaksi tuloveroilmoituksensa laatimisen hankkimalla tiettyä maksua vastaan patentin/toimiluvan.

Tuloista on nyt maksettava kaikkien mainittuun ryhmään kuuluvan yrittäjäin veroa yksinkertaistetun järjestelmän mukaisesti ei 15%, vaan 12,5%. Kansanomaisia käsityövalmisteita tekeviä tavaroita tuottavat pienyrittäjät sekä kaupunkien ja taajamien sisäreiteillä toimivien reittitaksien ja bussien kuljettajat maksavat veroa työnsä tuloista 5%. Matkailun, maa- ja karjatalouden, kalanviljelyn, puunjalostuksen, taajamien kunnostamisen (mm. viheristutusten hoitaminen) aloilla toimivat pienyritykset maksavat veroa 10% tuloista. Pk-yritykset paransivat tämän seurauksen rahatilannettaan ja pystyivät säilyttämään työpaikkojen lukumäärän. Mainitut toimet pönkittivät tuntuvasti koko tämän sektorin talouselämää.

Kiinteistöjen omistamisen alalla vahvistettiin vuodeksi 2009 lailla toimitilojen pinta-alan rajoitetut määrät, jotka voidaan hankkia omistukseen, ja säädettiin aikaväli, jonka puitteissa tulee suorittaa vähittäismaksulla hankittujen toimitilojen omistamiseen oikeutetut kaikki rahasiirrot.

Vuonna 2009 astui voimaan päätös, jonka mukaisesti Karjalan tasavallan valtionomaisuutta käyttöönsä vuokranneet Pk-yritykset eivät joudu maksamaan korotettuja vuokria. Tällaisia vuokramaksuja ei korotettu tänäkään vuonna..

Vuonna 2009 tehtiin 148 yksityistämisen vahvistamiseksi ja kiinteistöjen hankkimiseksi omaan yksityiskäyttöön. Yritysten kanssa solmittiin 148 sopimusta yksityistämisen ehdoista. Henkilöiden kanssa solmittiin 114 kauppa(osto- ja myynti)sopimusta, mm. 87 sopimusta, joiden ehtojen perusteella ostaja suorittaa maksun vähitellen. Kuntien vuokralla ollutta omaisuutta myytiin tämän lisäksi 61 kauppasopimuksella yksityisille yrittäjille, jotka eivät perustaneet yritystä.

Pienyrittäjyyden pönkittämiseksi laadittiin valtiollisen ja kuntien omistamien kiinteistöjen luettelot, joihin sisällytettiin ne tilat, jotka saa vuokrata Pk-yritysten käyttöön. Tällaisia kiinteistöjä eli mahdollisia toimitiloja on luetteloissa 343 ja niiden yhteinen pinta-ala käsittää 84,1 tuhatta neliömetriä.

Karjalan tasavallan bisneshautomo toimi vuonna 2009 menestyksellä. Sen perustamisestaan lähtien oli valittu hakemusten ja kilpailuttamisen perusteella 44 pienyritystä, joille vuokrattiin tiloja. Yritysten henkilökunta käsitti 137 henkilöä.

Aloittelevien yrittäjien tukemiseksi päätettiin alentaa talouskriisin vallitessa hautomon tilojen vuokraa 300 ruplaan neliömetriltä.

Vuonna 2009 hyväksyttiin regionaalinen (aluetasavallan) "Pk-yrittäjyyden kehittäminen Karjalan tasavallassa vuoteen 2014" -tavoiteohjelma. Sen laatimiseen oli osallistunut yrittäjäin yhdistysten, tutkimuslaitosten ja toimeenpanovallan elinten edustajia.

Tämän tavoiteohjelman rahoitukseen on määrä käyttää Karjalan tasavallan budjetista 115,4 miljoonaa ruplaa (vuosina 2009-2014), mm. 38,5 miljoonaa ruplaa sijoitettiin vuonna 2009.

Ohjelmaa laadittaessa otettiin huomioon kaikki valtakunnallisen 24.07.2007 vahvistetun "Pk-yrittäjyyden kehittäminen Venäjän federatiossa" -lain (¹ 209- FZ) periaatteet. Pien- ja keskisuurten yritysten henkilökunnan koulutusta, jatko- ja uudelleenkoulutusta kannustetaan kaikkinaisesti, heidän informatiivista, rahallista ym. tukemista täydellistetään, toimitiloja vuokrataan.

Yrittäjäin pitämiseksi ajan tasalla informatiivisessa mielessä tuettiin "Karjalan tasavallan portaali Pk-yrityksille" -palvelimen toimintaa. Tämän saitin kautta pääsee tutustumaan "Karjalan tasavallan valtiontukea saavat Pk-yritykset" nimisen informaatiojärjestelmän web-tiedostoihin. Palvelimella rekisteröitiin vuonna 2009 28 tuhatta kävijää Venäjän eri regiooneista.

Kontupohjassa pidettiin 26. marraskuuta jo toinen regionaalinen "Pk-yrittäjyys Karjalan tasavallassa" -näyttely ja sen yhteydessä vielä konferenssikin, johon osallistui yli 250 yrittäjää, yrittäjäin assosiaatioiden, lainsäädäntöelinten, valtiovallan, finanssi- ja luottolainalaitosten sekä kansalaisyhdistysten edustajaa.

Vuonna 2009 järjestettiin osallistujille maksuton "kriisinvastainen" "Ajanmukaisia teknologioita ja tehokkaita ratkaisuja liiketoiminnan onnistumiseksi" -koulutusohjelma. Sen puitteissa jaettiin uusinta tietoa yritystoiminnasta ja sen harjoittamisesta. Koulutukseen osallistui 211 pienyrityksen edustajaa Karjalan tasavallan 12 hallintopiiristä. Samalla 169 pienyrittäjää saivat konsulteilta ja kouluttajilta konkreettisia neuvoja.

Erityistä huomiota kiinnitetään sellaisten edellytysten luomiseen, jotka kannustaisivat Pk-yrityksiä toteuttamaan innovatiivisia hankkeita. On pidetty muutaman aiheeseen liittyvä seminaari. Julkaistiin opas nimeltään "Yritysten innovatiivisen toiminnan tulosten suojelu".

Karjalan hallitus jatkaa yhteisiä toimia yrittäjäin yhdistysten kanssa. On solmittu yhteistyösopimus yrittäjyyden kysymyksistä Karjalan tasavallan Kauppa- ja teollisuuskamarin kanssa sekä "Karjalan tasavallan yrittäjäliitto" -nimisen alueellisen omatoimisen järjestön kanssa.

Tasavallan hallituksen alaisuudessa toimii Pk-yrittäjyyttä Karjalan tasavallassa kehittävä ja tukeva Neuvosto. Vuonna 2009 jatkoi toimintaansa Pk-yritysten toimintaa kannustava hallituskomissio.

Yrittäjyyden finanssituen mekanismien täydellistämiseksi toteutettiin vuonna 2009 konkreettisia toimia.

Vuoden kuluessa käytettiin Pk-yritysten tukemiseen karjalan tasavallan budjetista 38,5 miljoonaa ruplaa ja Venäjän federation budjetista - 100,47 miljoonaa ruplaa.

Karjalan tasavallan hallitus perusti huhtikuussa 2009 aluetasavallan Takuurahaston. Siihen sijoitettiin tasavallan ja Venäjän budjeteista 117,97 miljoonaa ruplaa, mm. 30 miljoonaa ruplaa Karjalan aluetasavallan budjetista.

Tähän mennessä on solmittu partnerisopimukset kuuden pankin kanssa. Takuurahasto sinetöi viime vuonna kilpailuttamisen jälkeen 21 takuusopimusta yhteiseltä arvoltaan 18,7 miljoonaa ruplaa.

Investointihankkeiden luottolainojen korkoprosentin maksaminen valtion varoista on vielä yksi keino kannustaa yrittäjyyttä.

Tällaisen tuen suuruus on 2/3 Venäjän Keskuspankin myöntämien lainojen korkoprosenteista, jotka ovat voimassa lainanottosopimuksen solmimispäivänä. Hallitus takaa osittaisen korkoprosentin maksamisen mikäli luottolaina ei ylitä 10 miljoonaa ruplaa. Vuonna 2009 käytettiin näihin tarkoituksiin 10 miljoonaa ruplaa, mm. Karjalan tasavallan kassasta 2 miljoonaa ruplaa. Mainittua finanssitukea sai 32 Pk-yritystä Petroskoista ja Karjalan tasavallan hallintopiireistä. Nämä yritykset saivat käyttöönsä luottolainoja yhteensä 102,2 miljoonan ruplan arvosta. (Luottolainojen keskivertokorko - 17%).

Vuonna 2009 ruvettiin maksamaan aloittaville yrittäjille starttirahaa. 10 liiketoimintasuunnitelmaa sai tukea. "Nuoret" yrittäjät Äänisrannan, Kontupohjan, Kalevalan ja Prääsän hallintopiireistä ja Petroskoista saivat valtiolta starttirahaa maaseutumatkailun, puutalojen ja saunakehikoiden tuottamisen, puunjalostustuotannon, kuljetusten, lasten esikoulukasvatuksen täydellistämistoimien käynnistämiseksi.

Mainitut toimet jouduttavat epäilemättä PK-yrittäjyyden tehostamista ja kehittämistä aluetasavallassa.

Tekninen tuki
Luotu 23 huhtikuuta 2010. Toimitettu 28 huhtikuuta 2010.
© KT:n valtiollinen IT-alan kehityskomitea, 1998-2018