Virallinen Karjala. Karjalan tasavallan valtiovaltaelinten virallinen palvelin.
  Šóńńźą’ āåšńč’English versionSuomalainen versio
  |Karjalasta |Kt:n symbolit   |Matkailua |  Yhteistoimintaa |  

Karjalan tasavallan sosiaalis-taloudellinen kehitys 2009

  Valtion
  johtaminen


  Talouspolitiikka

    Teollisuuspolitiikka

    Agroteollisuuskompleksi

    Palvelut

    Luonnonvarat
    ja ympäristö


  Yhteistoiminta

  Vuoden 2009 Tulokset

Agroteollisen kompleksin alalla harjoitettu politiikka
mm. priorisoidun kansallisen
"Agroteollisen kompleksin kehitys" -hankkeen alalla

Regioonin elintarveturvallisuuden, maaseutuväestön työllisyyden, Pk-yritysten maaseudulla työskentelyn turvaamiseksi oli Karjalan tasavallan hallitus harjoittanut valtiollista politiikkaa maatalouden, kalanviljelyn, elintarve- ja jalostusteollisuuden tukemiseksi.

Agroteollisuuskompleksin laitosten tukemista toteutettiin "Karjalan tasavallan agroteollisuuskompleksin kehittäminen vuoteen 2012" -tavoiteohjelman ja Maatalouden kehityksen sekä maa- ja karjataloustuotteiden, raaka-aineiden ja elintarvikkeiden markkinoiden ohjaaminen vuosina 2008 - 2012 -ohjelman puitteissa.

Alan yrityksille ja laitoksille myönnettiin vuonna 2009 Karjalan tasavallan budjetista sekä Venäjän budjetista tukia 408,6 miljoonaa ruplaa - se on 10% vähemmän kuin vuonna 2008. Karjalan tasavallan budjetin osuus kaikista tukiaisista mainitussa sektorissa käsitti 69,3% (vuonna 2008 - 75%).

Tukivarojen vuonna 2009 tapahtuneesta supistumisesta huolimatta onnistuttiin säilyttämään kaikki aluetasavallassa vuona 2008 toimineet maa- ja karjatalousyritykset.

Venäjän budjetista saadaan vuosi vuodelta yhä enemmän varoja sektorin laitosten tukemiseen. Niinpä vuonna 2009 käytettiin agroteollisen kompleksin kehittämiseen valtakunnan budjetista 8 kertaa enemmän rahaa kuin vuonna 2004 (13% enemmän kuin vuonna 2008).

Valtion tukiaisia saivat vuonna 2009 58 alan yritystä, 2 yksityisyrittäjää, 36 farmaritaloutta, 522 henkilökohtaista aputaloutta.

Karjatalouden tukemiseen käytettiin Karjalan tasavallan budjetista 241,1 miljoonaa ruplaa.

Tasavallassa hyödynnettiin ensimmäistä kertaa maitotuotannon tukemiseen ja lisäämiseen valtakunnan budjetista 5,8 miljoonaa ruplaa ("Karjanhoidon tukeminen ja maidon tuotannon lisääminen Karjalan tasavallassa vuosina 2009 - 2012" -ohjelman puitteissa).

Tasavallassa toimi viime vuonna 2 rotukarjatilaa ja kolme pienempää yksikköä ayrshire -rodun hiehojen kasvattamiseksi ja rotulehmien realisoimiseksi. "Agrarnyi" -valtiontila" Oy sai vuoden 2009 joulukuussa ayrshire- ja holmogorskaja -rotulehmien tuotantoyksikön statuksen. Muille karjanhoitolaitoksille asennettiin tehtävä hankkia parempirotuisia lehmiä. Rotulehmien hoitamiseen myönnettiin valtakunnan ja aluetasavallan budjeteista 31,8 miljoonaa ruplaa.

Maa- ja karjatalouden kehittämiseen saatiin lyhytaikaisia pankkilainoja 628,1 miljoonan ruplan arvosta, investointilainoja - 105,8 miljoonaa ruplaa, pienyrittäjyyden kehittämiseen maaseudulla - 36,1 miljoonaa ruplaa, teollisen kalastuksen kehittämiseen - 47,3 miljoonaa ruplaa.

Valtio kuoletti osan lainojen pankkikoroista, joten alan yritykset pystyivät hankkimaan uusia koneita ja laitteita. Lainavaroin hankittiin maatalouskoneita ja mekanismeja 28,6 miljoonan ruplan arvosta. Solmittiin 3 koneiden ja laitteiston vuokrasopimusta 4,3 miljoonan ruplan arvosta.

Vuonna 2009 otettiin valtion myötävaikutuksella käyttöön:

  • suurnavetta (800 lypsävää) Alavoisen rotukarjatilalla
  • kalanpoikasten kasvatusyksikkö (4 - 15 grammaa) Kala-Ranta Oy:ssä (teholtaan 4,5 miljoonaa kalanpoikasta)
  • kalanjalostamo "Fedorenko" -yksityisyrityksessä

Korm Oy:ssä otettiin käyttöön uusi osasto. Tämä antaa mahdollisuuden tuottaa vuosittain 200 tonnia kananlihaa

Edellä mainittuihin hankkeisiin käytettiin yhteensä 296,4 miljoonaa ruplaa.

Kontupohjan hallintopiirin Berjozovka -asutuksessa aloitettiin vuonna 2009 sikalan (12 tuhatta päätä) rakennustyö. AKS-Holding Oy:n toimesta tullaan tuottamaan siis sianlihaa. Rokfor Oy:n aloitteesta laajennetaan kalanviljelyä.

Valtio jatkoi luottolainojen pankkiprosentin osittaista kuolettamista. Näin tuettiin karjanhoitoa pienissä yksiköissä. Näihin tarkoituksiin käytettiin viime vuonna eri tahojen budjeteista 8,50 miljoonaa ruplaa.

Kansalaisten puutarhuriyhdistyksissä, kesälomakylissä, viherpeukaloiden osuuskunnissa tuotetaan melkoiset määrät perunaa, vihanneksia ja hedelmiä sekä pensasmarjoja. Tällaisia voittoja tavoittelemattomia yhdistyksiä ja osuuskuntia on aluetasavallassa 673. Karjalan hallitus on kilpailuttamisen formaatissa valinnut mielenkiintoisimpia avustushakemuksia, joita saatiin vuonna 2009 yhteensä 8. Viidelle osuuskunnalle myönnettiin valtionvaroja 1,4 miljoonaa ruplaa infrastruktuurin kehittämiseksi.

Maaseudulla elävien asunto-olojen kohentamiseksi ja nuorten spesialistien houkuttelemiseksi maaseudulle työhön toteutetaan valtakunnallista tavoiteohjelmaa "Maaseudun sosiaalinen kehitys vuoteen 2012" sekä hanketta "Karjalan tasavallan maaseudun sosiaalinen kehitys vuoteen 2010".

Hankkeiden puitteissa myönnettiin viime vuonna 43 perheelle 37 miljoonaa ruplaa uusien asuntojen hankkimiseen, mm. Venäjän budjetista saatiin näihin tarkoituksiin 25,3 miljoonaa ruplaa ja Karjalan tasavallan budjetista - 11,7 miljoonaa ruplaa.

Kummankin ohjelman/hankkeen käynnistämisestä alkaen on parantanut asunto-olojaan 454 perhettä, mm. 72 nuorta perhettä ja nuorta spesialistia. Yhteiset investoinnit näihin tarkoituksiin käsittivät vuoden 2009 loppuun mennessä 154 miljoonaa ruplaa.

Kalastusta ja kalanviljelyä tuetaan sitäkin kuolettamalla budjetin varoin osittain luottolainojen takaisin maksettavia pankkiprosentteja. Tällainen menettely on yrityskohtainen ja jatkuu vuoden sopimuksen solmimisesta ja koskee investointilainoja. Vuonna 2009 näihin tarkoituksiin käytettiin 23,9 miljoonaa ruplaa, mm. VF:n budjetista - 19,6 miljoonaa ruplaa.

Tuotannon indeksi "Kalastuksen" osalta käsitti vuonna 2009 135,7%.

Tasavallan kalastusyritykset toimivat tuloksellisesti valtamerillä: vuonna 2009 pyydystettiin kalaa yhteensä 58,3 tuhatta tonnia - 10,8 tuhatta tonnia enemmän kuin vuonna 2008.Vuodelle 2010 saatiin suurempia pyyntikiintiöitä (niinpä turskaa saa pyydystää 16,5% enemmän kuin edellisvuonna). Kalastajain toiminta vuoden alussa on lupaavaa ja joulukuuhun 2010 mennessä saatetaan pyydystää valtamerillä 59,5 tuhatta tonnia merikalaa.

Vienanmerelläkin lisättiin bioresurssien pyydystämistä - viime vuonna 487,3 tonnia. Vienanmeren silliä saatiin kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2008 - 103,6 tonnia. Merileviä kerättiin 46% enemmän - 88 tonnia.

Karjalan sisävesillä pyydystettiin 2644,0 tonnia kalaa - se on 6% edellisvuotta enemmän.

Kalanviljelylaitoksissa kasvatettiin viime vuonna 12,9 tuhatta tonnia kirjolohta (myyntiin meni 8,8 tuhatta tonnia). Edellisvuoteen verrattuna lisäys käsitti 6,2%.

Kalatuotteita, kalasäilykkeet mukaan laskettuina, valmistettiin viime vuonna 66,7 tuhatta tonnia eli 13,1% enemmän kuin vuonna 2008.

Paikalliset maa- ja karjatalousvalmisteiden tuottajat saivat realisoida niitä lähes tukkuhinnoin kansalaisille Petroskoissa Kirovin aukiolla syksyllä pidetyillä 15. messuilla sekä pääkaupungin asumalähiöissä (6 lähiötä) valtion tuella järjestetyissä sunnuntaisissa myyjäisissä, joita oli yhteensä 27. Vastaavanlaisia "tempauksia" järjestettiin hallintopiireissä. Tasavallan asukkaat saavat näin muodoin hankkia syksyisin paikallisia elintarvikkeita huokein hinnoin.

Kotieläintautien vaarat torjutaan enimmäkseen ajoissa, joten Karjalan tasavalta on tässä mielessä Venäjän hyvinvoipiin regiooneihin kuuluva.

Tasavallassa toimii meijereitä lihanjalostamoita, likööri- ja vodkatehtaita, myllyjä ja leipomoita.

Elintarvikkeita on Karjalan tasavallan markkinoilla nykyisin riittävästi ja markkinoilla käydään melkoista hintakilpailua. Myynnissä on sekä ulkomaisia elintarvikkeita, että kotimaisia. Kilpailua käydään paikallistenkin tuottajain kesken.

Elintarvike- ja jalostusteollisuuden tuotantoindeksi käsitti viime vuonna 91,8% vuoden 2008 tasoon verrattuna. Joillakin tehtailla tuotanto oli supistunut.

Meijerituotteita realisoitiin entistä enemmän (47 469 tonnia), se on 104,2% vuoden 2008 tasosta. Karhumäen meijeri lisäsi vuonna 2009 tuotantoa 20,2% edellisvuoden saavutuksesta, Aunuksen meijeri - 5,7%.

Leipomot lisäsivät konditoriatuotteiden valmistusta 8,3% (yhteensä tuotettiin niitä 1545 tonnia). Kontupohjan leipomo kasvatti vuonna 2009 konditoriavalmisteiden tuotantoa edellisvuodesta 40%, Pitkärannan leipomo - 17%, Petroskoin "Sampo" -leipomo - 11% ja "Petroskoin leipäkombinaatti" Oy - 4%.

Elintarvikealaan yhä vaikuttaa kielteisesti kansantalouteen iskenyt lama.

Alkoholivalmisteiden tuotanto supistui vuodesta 2008 12,5%. Valtakunnalliseen "Rosspirtprom" Oy:n kuuluvan Petroskoin "Petrovski" -nimisen likööri- ja vodkatehtaan toiminta pysähtyi viime vuonna. Toiminta alkoi uudestaan vasta helmikuussa 2010.

Makkaratuotanto kompasteli pahasti - supistus käsitti 55.9% vuodesta 2008 (tuotettiin yhteensä 1563 tonnia makkaroita). Tuotanto supistui tuntuvasti raaka-aineen hintojen nousun takia sekä väestön ostovoiman heikentyessä.

Leipomotuotteiden (leivän ja pullien) realisointi on sekin vähentynyt (vuonna 2009 - 30 344 tonnia eli 94,8%edellisvuodesta). Tähän johti kuluttajain kiinnostuksen väheneminen ja tasavallan ulkopuolelta tuotavien valmisteiden alempi hinta.

Jauhoja tuotettiin aluetasavallassa vuonna 2009 76,7% edellisvuoden tuloksesta ja rehutiivisteitä - 66,1% vuoden 2008 tuloksesta. Jauhoja toimitetaan tasavaltaan alehinnoin sen ulkopuolelta. Rehutiivistettä hankitaan entistä vähemmän sitä käyttävien yritysten ostovoiman heikentyessä.

Tekninen tuki
Luotu 23 huhtikuuta 2010. Toimitettu 6 toukokuuta 2010.
© KT:n valtiollinen IT-alan kehityskomitea, 1998-2018