Virallinen Karjala. Karjalan tasavallan valtiovaltaelinten virallinen palvelin.
  Šóńńźą’ āåšńč’English versionSuomalainen versio
  |Karjalasta |Kt:n symbolit   |Matkailua |  Yhteistoimintaa |  

Karjalan tasavallan sosiaalis-taloudellinen kehitys 2009

  Valtion
  johtaminen


  Talouspolitiikka

    Teollisuuspolitiikka

    Agroteollisuuskompleksi

    Palvelut

    Kulkulaitos

    Tiedonvälitys

    Matkailu

    Luonnonvarat
    ja ympäristö


  Yhteistoiminta

  Vuoden 2009 Tulokset

Kulutustavaramarkkinoiden ja palvelujen kehittämispolitiikka
Kulkulaitos ja tiestö

Karjalan tasavalan tieyhteydet ovat melko laajat: täällä on maa- ja rautateitä, vesireittejä, jotka yhdistävät Karjalan tasavallan Venäjän muihin regiooneihin.

Karjalan tasavallan hallitus jatkoi vuonna 2009 ponnistuksiaan kulkulaitosten rytmillisen toiminnan takaamiseksi.

Viime vuonna kuljetettiin erilaisten laitosten toimesta 20,9 miljoonaa tonnia rahtia (7,1% edellisvuotta vähemmän). Rahtien "vaihto" käsitti yhteensä 24,6 miljardia tonnikilometriä (6% edellisvuotta vähemmän).

Matkustajiakin kuljetettiin vähemmän kuin vuonna 2008 - 26,9 miljoonaa henkilöä (19,8% vähemmän), matkustajain "vaihto" käsitti 1,8 miljardia matkustajakilometriä (vähennystä edellisvuodesta - 8,6%).

Osoittimen kallistuminen miinuspuolelle tapahtui rahtien ja matkustajain rautateitse tapahtuneiden kuljetusten tuntuvan supistumisen vuoksi. Tähän oli vaikuttanut teollisuustuotannon väheneminen, ulkomaankaupan supistuminen ja kansalaisten reaalitulojen tason aleneminen.

Tasavalaan kuljetuslaitoksista raitatiet on tärkein tekijä: vuonna 2009 rautateitse kuljetettiin yli 82,2% rahdista ja yli 87% - matkustajista, jotka olivat käyttäneen viime vuonna erilaisten kuljetuslaitosten palveluja tasavallassa.

Teollisuuslaitosten toiminnan kompastelun ja karjalaistuotteiden hankkijain ostovoiman vähentymisen takia kuljetettaviksi tarjottujen rahtien määrä supistui vuonna 2009 edellisvuoden tasosta 14,7%.

Aluetasavallan hallitus oli 19. helmikuuta 2009 solminut Venäjän rautatiet Oyj:n kanssa yhteistoimintasopimuksen vuosille 2009 - 2011, jonka puitteissa toteutettiin yhteisiä hankkeita.

Osapuolet yrittivät toimillaan vähentää lastaukseen ja rahdin purkutöihin tarvittavaa aikaa ja täyttää ajoissa tasavallan tuotantolaitosten kuljetustilaukset.

Joidenkin rautatiepysäkkien ja juna-asemien työ lakkautettiin hallintopiirien itsehallintoelinten kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen siellä, missä niiden ylläpito oli käynyt kannattamattomaksi kustannusten kasvaessa ja matkustajain määrän supistuessa olennaisesti.

Lokakuun rautateiden Petroskoin ratajakson kaikki "ongelmaosuudet" toimivat, mikäli niiden sosiaalinen ja taloudellinen merkitys vaatii sitä. Laitos toimii kannattavuuden lisäämiseksi kehittämällä aluetasavallan infrastruktuuria ja pönkittämällä tuotantoa eri keinoin. Tuotannosta kiinnostuneiden yritysten varoja houkutellaan investointihankkeiden puitteissa. Niinpä VRT Oyj:n, Karjalan tasavallan hallituksen ja Sever-Stroi Oyj:n kesken solmitun kolmikantasopimuksen puitteissa toteutetaan hankkeita, jotka kuormittavat Jyskyjärvi - Suojärvi -rataväliä Suojärven ja Mujejärven hallintopiireissä. Näissä piireissä käynnistettiin vuonna 2009 kolme uutta tilaajille rautateitse kuljetettavan sepelin tuotantoyksikköä.

Karjalan tasavallan hallituksen ja VRT Oyj:n välisen yhteistoimintasopimuksen toteuttaminen jouduttaa alan teknistä uudelleenvarustamista ja modernisointia, lisää liikenneturvallisuutta ja parantaa matkustajain palvelun laatua.

Rautatien johtajat tavoittelevat toimillaan erikaupunkiliikenteen kannattavuutta. Tämä johtaa tietenkin aikataulujen optimointiin ja joidenkin lähijunien liikennöinnin lakkauttamiseen. Matkustajain määrän supistuessa ja rautateiden kustannuskulujen kasvaessa tuntuvasti poistettiin aikatauluista Petroskoi -Suojärvi ja Karhumäki - Segezha - Kemi - lähijunat. Karjalan tasavallan hallituksen johtajain neuvoteltua VRT Oyj:n edustajien kanssa päädyttiin Petroskoi - Syväri, Petroskoi - Karhumäki, Kemi - Louhi, Kemi - Belomorsk - Malenga, Sortavala - Kuznetshnoje -asemaväleillä liikennöivien lähijunien säilyttämiseen toistaiseksi vaikkakin pienemmällä vaunuluvulla. Talvikauden aikatauluja muutettiin. Osapuolet käsittelivät neuvotteluissa mahdollisuuksia siirtyä bussikuljetuksiin joissakin hallintopiireissä, jos lähijunaliikenne käy kannattamattomaksi.

Karjalan tasavallan budjetista käytetään joka vuosi rautatiekuljetuksiin tukivaroja. Viime vuoden määräraha näihin tarkoituksiin käsitti 14,5 miljoonaa ruplaa.

Karjalan tasavallan hallitus oli ilmaissut tukensa aloitteelle muotoilla lähijunaliikenteen toiminnan valtiontilauksen formaattiin. Tämä antaisi mahdollisuuden saata valtakunnan budjetista tuntuvaa rahoitusta mainittujen kuljetusten turvaamiseksi ei yksistään Karjalan tasavallassa, vaan Venäjän muissakin subjekteissa, joissa törmäillään tuon tuosta mainittuun matkustajajunien lähiliikenneongelmaan.

Tasavallan hallitus ja rautatien johtajat onnistuivat viime vuonna yhteisvoimin säilyttämään lähiliikenteen (vaikka supistettunakin). Rahtien kuljetuksiin saatiin tarvittava määrä vaunuja. Lokakuun raitateiden pääradan osuuskisa rekonstruoitiin ja otettiin säännölliseen käyttöön Lietmajärvi - Kotshkoma -rata.

Autokuljetukset eivät jarruta talouden kehitystä tasavallassa: kansantalouden ja kansalaisten kuljetustarpeet tyydytetään täydellisesti.

Suurten huolintaliikkeiden määrä on silti vähentynyt. Tällä alalla toimivat etupäässä pk - kuljetusyritykset. Suuret teollisuuslaitokset ja kauppaketjut ovat perustaneet omia kuljetusyksiköitään. Kuorma-aitoilla kuljetettiin vuonna 2009 3,1 miljoonaa tonnia rahtia - 1,8 kertaa enemmän kuin vuonna 2008. Logististen ratkaisujen seurauksena siirryttiin rautatiekuljetuksista osittain kuorma-autokuljetuksiin, mikä nopeuttaa lastien käsittelyä ja toimittamista tilaajille.

Busseilla ja reittitakseilla kuljetettiin noin 30% kaikista matkustajista (kaikkien kulkuvälineiden palveluita käytti vuonna 2009 8,0 miljoonaa henkilöä - 78,2% vuoden 2008 tuloksesta). Tässä sektorissa on myönnetty toimilupia 195 yritykselle (näistä noin 70 huolehtii matkustajain kuljettamisesta kaupungeissa, esikaupunkialueella ja hallintopiirien välisillä bussireiteillä). Aluetasavallassa liikennöin lähes 1130 eri luokan bussia.

Julkisen liikenteen kehittämiseen kiinnittää hallitus suurta huomiota. Esikaupunkiliikennettä ja kaupunkien välistä liikennettä ohjailee Karjalan tasavallan laki "Asukkaiden kuljetuspalvelut rautatie-, bussi-, sisäisillä vesi- ja ilmareiteillä".

Tasavallan asukkaiden palvelutason kohottamiseksi laaditaan alinomaa uusia reittejä, reittiverkkoa punotaan logistisin ratkaisuin, järjestetään kuljetuslaitosten kesken tarjouskilpailuja. Tämän tuloksena onnistuttiin jopa avaamaan uusia bussireittejä. Hallintopiirien välisillä teillä ja esikaupunkialueilla liikennöi nykyisin busseja ja tilatakseja 118 reittiä pitkin. Vuonna 2009 tarjouskilpailut voittivat yli 40 suurta ja keskisuurta kuljetusalan yritystä, jotka toimivat esikaupunkiliikenteessä ja kuljettavat matkustajia Karjalan tasavallan kaupunkien välisillä julkisen liikenteen reiteillä.

Toimenpiteitä julkisen liikenteen kehittämiseksi ja tukemiseksi toteutetaan yhteistyössä kaupunkien ja hallintopiirien johtoelinten, Sisäasiainministeriön Karjalan osaton liikenneturvallisuushallinnon, valtiollisen liikennettä valvovan viraston Karjalan hallinnon kanssa. Tarjouskilpailujen tuloksia käsitteleviin komissioihin kuuluu liikennealan aluetasavallan ammattiyhdistyksen (siihen kuuluu sekä liikennealan , että teiden kunnossapitolaitosten työntekijöitä) edustajia.

Vuoden 2009 1. kesäkuuta - 31. lokakuuta välinenä kautena myönnettiin joillekin kansalaisille etuuksia: ha saivat käyttää julkisia liikennevälineitä 50% alennuksella Petroskoin esikaupunkireiteillä. Heidän joukossaan oli etupäässä eläkeläisiä (yli 202 tuhatta matkustajaa käytti tällaista matkustamismuotoa). Karjalan tasavallan budjetista maksettiin bussifirmoille korvauksia - 4,45 miljoonaa ruplaa.

Tasavallan budjetista maksettiin hallintopiireille ja kaupungeille tämän lisäksi 1,75 miljoonaa ruplaa tukia, minkä vuoksi alehintaan myytiin etenkin eläkeläisille kausi- ja kertalippuja sisäisessä liikenteessä (tällaisia matkustajia laskettiin olleen viime vuonna yli 105 tuhatta).

Vuonna 2009 osallistui Karjalan tasavalta valtakunnalliseen hankkeeseen, jonka puitteissa VF:n budjetista maksettiin maan subjekteille melkoisia raha-avustuksia kotimaisten bussien ja kunnallislaiteiden hankkimisesta. Näillä tukivaroilla ostettiin 7 johdinautoa ja 10 suurta eli tilabussia kaupunkiliikenteeseen. Hankintojen arvo on 35,4 miljoonaa ruplaa. Uusia busseja toimitettiin tasavallan 11 kaupunkiin ja hallintopiiriin.

Kansalaisilta saatiin vuonna 2009 viranomaisille lähetettyjä valituksia julkisen liikenteen kompastelusta 20% vähemmän, kuin vuonna 2008.

Teiden kunnossapitolaitokset suoriutuivat viime vuonna tehtävistään: bussien liikennöiminen reiteillä taattiin ainakin sen tiestön osalta, joka on Karjalan tasavallan omistuksessa ja vastuulla.

Tiestön kunnossapitoon ja rakentamiseen menneistä määrärahoista käytettiin varoja 'uuden sillan rakentamiseen syvän puron yli Kalevalan taajaman (ent. Uhtua) kautta kulkevan Kemi - Lonka -tien 169 kilometrillä (sillan pituus on 15,1 juoksumetri) ja aloitettiin Kotshkoma - Tiiksi (Tiksha)- Lietmajärvi - Kostamus - valtakunnanraja -tien peruskunnostustyö 44. - 64. kilometritolppien välisellä osuudella. .

VF:n budjetista saaduilla varoilla (79,59 miljoonaa ruplaa) jatkettiin peruskorjaustöitä Kalevalan kautta kulkevan Kemi - Lonka -tien osuudella 75 km - 86 km.

"Karjalan tasavallan tiestön kehittäminen vuoteen 2015" -tavoiteohjelman toteuttamisen puitteissa käytettiin vuonna 2009 hankkeisiin 661,9 miljoonaa ruplaa. Näillä varoilla tehtiin:

  • 31 sillan remontti (pituus yht. 922,9 juoksumetriä)
  • 13 putken remontti (pituus yht. 160 juoksumetriä)
  • teiden asvalttibetonipäällysten remontti (27,1 km)
  • sorapäällysteteiden remontti (12,4 km)
  • ylläpidettiin ajettavassa kunnossa teitä
  • hankittiin 14 tiekonetta ja -mekanismia (VF:n budjetista saatiin näihin hankintoihin tukia 24,7 miljoona ruplan arvosta)

Petroskoin katujen ja teiden (yhteensä - 175 tuhatta neliömetriä asvaltti- ja asvalttibetonipäällystettä) remonttiin käytettiin Karjalan tasavallan budjetista 141,7 miljoonaa ruplaa, Venäjän federation budjetista 63,8 miljoonaa ruplaa, budjettilainasta - 60 miljoonaa ruplaa.

Aunuksen katujen ja teiden korjaukseen käytettiin 10 miljoonaa ruplaa (korjattiin ja kunnostettiin 27 tuhatta neliömetriä katuja).

Sisävesiliikenne. Vuonna 2009 kunnostettiin laiturit Suurlahden, Heinälahden ja Pässinrannan asutuksissa.

"BOP -matkailuyritys", joka oli pitänyt huolen vesiliikenteen ylläpitämisestä Äänisellä, meni vuonna 2009 konkurssiin. Tehtiin uusi sopimus "Kizhskoje ozherelje" Oyj:n kanssa matkustajaliikenteen takaamiseksi, sovittiin hinnoista ja matkatavaran kuljettamisen ehdoista. Karjalan hallitus myönsi näihin tarkoituksiin tukia 1,1 miljoonaa ruplaa.

Matkustajaliikennettä yritettiin ylläpitää Petroskoi - Shala (Salo) -reitillä, mutta se lopetettiin 7. syyskuuta 2009 kannattamattomana ja matkustajain lukumäärän romahdettua.

Karjalan tasavallan hallitus jatkoi yhteistyötä valtakunnallisen laitosten kanssa Vienanmeren - Itämeren -kanavan vesirakennelmien rekonstruoimiseksi. Valtakunnallisen "Venäjän kulkulaitoksen modernisoiminen (2002 - 2010)" -tavoiteohjelman "Sisäiset vesitiet" -alaohjelman puitteissa käytettiin näihin tarkoituksiin vuonna 2009 294 miljoonaa ruplaa.

Mainitut toimet pönkittivät vesiteitse harjoitettavaa matkustajain kuljetusta tasavallassa. Todettakoon, että Vienanmeren - Itämeren -kanavan kunnostamiseen ja rekonstruoimiseen saatiin vuonna 2009 enemmän budjettivaroja kuin edellisvuonna.

Ilmailu. Tasavallan hallituksen toimet antoivat mahdollisuuden ylläpitää vuonna 2009 ilmaliikennettä sisäisillä reiteillä Karjalan aluetasavallassa vuoden 2008 tasolla. Petroskoin lentoaseman rekonstruoimista jatkettiin mm. VF:n budjetista saaduilla varoilla. Regionaalisia ilmareittejä avataan.

"Besovetsin" -lentokentän kiitoradan valoviestintälaitteiden uusiminen" -hanke arvoltaan 65 miljoonaa ruplaa toteutettiin vuonna 2009. Venäjän kuljetusalan ministeriö virkailijain kanssa käydään neuvotteluja valtakunnallisen "Venäjän kulkulaitosten kehittäminen vuosina 2011 - 2015" -tavoiteohjelman "Siviili-ilmailu" -alaohjelman puitteissa saatavan rahoituksen turvaamiseksi: Besovetsin lentokentän kohteiden rekonstruoimiseen pitäisi saada vuodelle 2011 VF:n budjetista yli 300 miljoonaa ruplaa.

Tasavallan hallituksen aktiivisella myötävaikutuksella saatiin vuonna 2009 Venäjän budjetista 6,1 miljoonaa ruplaa ilmaliikenteen valvomista ja ohjaamista tavoittelevan aluetasavaltaa koskettelevan hankkeen tarkkojen suunnitelmien luomiseen "Venäjän ilmaliikenteen systeemin yhtenäisen järjestelmän modernisointi (2009 - 2015)" -tavoiteohjelman puitteissa. Aluekohtaiseen hankkeeseen pitäisi saada vuonna 2010 45 miljoonaa ruplaa. Näiden hankkeiden toteuttaminen lisää lentoliikenteen turvallisuutta Karjalan tasavallassa.

Ilmaliikenteen alalla toteutettujen hankkeiden rahoittamiseen käytettiin vuonna 2009 Karjalan tasavallan budjetista 1,4 miljoonaa ruplaa. Näistä varoista mm. korvattiin vähävaraisimmille matkustajille (paikallisille asukkaille) lipunhintoja "sosiaalisella" reitillä Petroskoi - Kizhi - Heinälahti.

Viime vuonna perustettiin autonominen (itsenäinen) Karjalan tasavallan omistama "Petroskoin lentoasema" -laitos.

Tekninen tuki
Luotu 26 huhtikuuta 2010. Toimitettu 25 toukokuuta 2010.
© KT:n valtiollinen IT-alan kehityskomitea, 1998-2018