Virallinen Karjala. Karjalan tasavallan valtiovaltaelinten virallinen palvelin.
  Šóńńźą’ āåšńč’English versionSuomalainen versio
  |Karjalasta |Kt:n symbolit   |Matkailua |  Yhteistoimintaa |  

Karjalan tasavallan sosiaalis-taloudellinen kehitys 2009

  Valtion
  johtaminen


  Talouspolitiikka

    Teollisuuspolitiikka

    Agroteollisuuskompleksi

    Palvelut

    Luonnonvarat
    ja ympäristö


    Politiikka

    Metsäresurssit

    Mineraaliraaka-aineet

    Vesiresurssit

    Maankäyttö

    Ympäristö

  Yhteistoiminta

  Vuoden 2009 Tulokset

Raaka-aine- ja mineraalivarojen etsintä

Karjalan tasavalassa on laajoja hyödyllisten kaivannaisten esiintymiä, joita voidaan käyttää tehokkaasti. On olemassa mustia, väri- ja harvinaisia metalleja, multaa ja platinaryhmän metalleja, ei-metallimalmeja, polttoaineeksi kelpaavia resursseja.

Aluetasavallassa on 777 melko hyvin tutkittua esiintymää, jotka sisältävät 27 hyödyllistä kaivannaislajia, joista on olemassa tarkat tiedot. Vuonna 2009 rekisteröitiin uusina rakennuskiviesiintymät, joiden määrä käsittää yhteensä 479,9 miljoonaa kuutiometriä sepelin tuotantoon kelpaavaa kallioperää ja kallioita, joista voitaisiin tuottaa 5,5 miljoonaa kuutiometriä niin sanottua blokkikiveä. Hiekkaa ja soraa on viime vuonna rekisteriin otetuissa taannoin keksityissä esiintymissä 1,8 miljoonaa kuutiometriä ja turvetta - 5,7 miljoonaa tonnia. Geologien tekemät melko varmat arviot kielivät siitä, että vuoden 2010 tammikuun 1. päivään mennessä oli keksitty esiintymiä, joissa saattaa olla: kultaa - 290 tonnia, platinaryhmään kuuluvia metalleja - 242,3 tonnia, nikkeliä - 200 tuhatta tonnia, timantteja 100 tilastollista yksikköä, rautamalmia - 635 miljoonaa tonnia, kromimalmeja - 82 miljoonaa tonnia ja titaanimalmeja - 5,7 miljoonaa tonnia.

Mainituista raaka-ainelajeista hyödynnettiin vuoden 2010 alussa: Kostamuksen ja Korpangan rautamalmiesiintymiä, maasälpää Hetolambinossa, shungiittiesiintymää Zazhoginskoje -kentällä, basalttia Havtshozerskoje -kentällä, Haapajärven pohjamutaa erilaisten tautien hoitamisessa. Mainittakoon vielä kivennäisvesilähteet (Venäjän ensimmäisen eli kaikkein vanhimman). tautien hoidossa käytettävä radonvesi Kondokskoje -paikkakunnalla, Aunuksen ylipuhtaan pohjaveden yksi esiintymä ja 42 sepelin ja rakennuskiviblokkien tuotannossa hyödynnettävät esiintymät.

Karjalan tasavallan hallituksen toimia geologisten tutkimusten alalla toteutetaan "Karjalan tasavallan ympäristö ja luonnonvarat 2004 - 2010" -tavoiteohjelman "Mineraali- ja raaka-aineresurssit" -alaohjelman puitteissa. Vuonna 2009 käytettiin näihin tarkoituksiin 2,6 miljoonaa ruplaa.

Tasavallan budjetin varoilla suoritettiin vuonna 2009 hiekan ja soran esiintymien rekisteröinti Karjalan tasavallan 8 hallintopiirin alueella, tutkittiin 90 porattua aukkoa pohjavesiesiintymien vesimäärien täsmentämiseksi ja paikantamiseksi tarkemmin. Tiedot päivitettiin rekisterikortteihin. Päivitettiin myös tiedot 80 aukosta Pitkärannan, Suojärven ja Prääsän hallintopiireissä ja uusi informaatio kirjattiin sekä rekisterikortteihin että sähköisessä muodossa ylläpidettävään tietopankkiin. Petroskoin Drevljanka-2 -asumalähiön vesitarvetta pitäen silmällä tutkittiin pohjavesien määriä ja laatua Lososinski -kentällä. Näin hankituilla tiedoilla rikastutettiin Karjalan tasavallan geologisen informaation tietokantoja.

Venäjän federation budjetista saaduilla varoilla (47,5 miljoonaa ruplaa) toteutettiin valtiollista geologisten tutkimusten ohjelmaa Karjalan tasavallan osalta vuonna 2009 neljän hankkeen puitteissa: Shambozersko-Lehtan kentällä ja Lehtan kentällä (jalometallien etsintä), Äänisen parametrisellä porausaukolla ja Pohjois-Äänisen kentällä.

Luonnonvarojen hyödyntäjäin myöntämillä rahoilla suoritettiin töitä: Karjalan masuunipelletti Oy:n toimesta - Kostamuksen ja Korpangan rautamalmiesiintymillä, Krelmet Oyj:n varoilla - Ankkajärven kromimalmiesiintymällä, Industrija Oy:n toimesta - Elmusin kentällä Karhumäen hallintopiirissä (kullan etsintä, esiintymän arviointi). Promnedraregiony Oy vei päätökseen kultamalmien etsinnän ja esiintymien paikantamisen Belomorskin hallintopiirissä. "AK ALROSA" Oy vei päätökseen timanttiesiintymien keksimistyö Louhen hallintopiirissä ja "GPK Palojärvi" Oy selvitti pikriitti- ja basalttiesiintymien sijainnin Kontupohjan hallintopiirissä.

Aluetasavallan luonnonvarojen geologisiin tutkimuksiin käytettiin toimintakertomuskaudella siis vuonna 2009 yhteensä (kaikista rahoituslähteistä) 204,8 miljoonaa ruplaa - se on 28% vuoden 2008 tuloksesta/satsauksesta. Yritysten investoinnit geologisiin tutkimuksiin käsittivät 76%, VF:n budjetista saatiin 23%, Karjalan aluetasavallan budjetista - 1%.

Viranomaiset jatkoivat tutkimuslupien kirjoittamista. Vuoden 2010 tammikuun 1. päivänä oli voimassa 567 geologista tutkimustyölupaa mm.: 78 lupaa etsiä harvinaisempia hyödyllisiä kaivannaisia, 400 lisenssiä eli lupaa tutkia yleisiä kaivannaisia ja 89 lupaa porata aukkoja yksittäisistä keinotekoisista lähteistä saatavien pohjavesien hyödyntämiseksi.

Viime vuonna myönnettiin 55 lisenssiä, joista 14 - harvinaisten hyödyllisten kaivannaisten etsintään.

Lisenssi- ja toimilupamenettelyohjelman mukaisesti pidettiin toiminatakertomuskaudella 8 huutokauppaa, joiden myötä yritettiin saada valtionkassaan ylimääräisiä tuloja. Talouskriisin takia ja rakennusalalla vaikuttaneen laman vuoksi ei oltu pidetty suunnitteilla ollutta tilaisuutta, jossa oli ollut määrä huutokaupata toimilupa Kontupohjan hallintopiirin Ketrajärven kallioesiintymän hyödyntämiseksi sepelin tuotannossa. Lisenssin starttihinta oli ollut 17 miljoonaa ruplaa.

Tasavallan budjettiin saatiin vuonna 2009 maksuina luonnonvarojen hyödyntämisoikeuksista 20,8 miljoonaa ruplaa.

Karjalan tasavallan hallitus toteutti niin sanottua geologista kontrollia, toisin sanoen mm. valvoi luonnonvarojen hyödyntämislupien ehtojen noudattamista. Monitoroinnin myötä toimitettiin yrityksille 68 varoitusta ja 21 toimilupaa evättiin sääntöjen rikkomusten vuoksi.

Tekninen tuki
Luotu 26 huhtikuuta 2010. Toimitettu 25 toukokuuta 2010.
© KT:n valtiollinen IT-alan kehityskomitea, 1998-2018