Virallinen Karjala. Karjalan tasavallan valtiovaltaelinten virallinen palvelin.
  Šóńńźą’ āåšńč’English versionSuomalainen versio
  |Karjalasta |Kt:n symbolit   |Matkailua |  Yhteistoimintaa |  

Karjalan tasavallan sosiaalis-taloudellinen kehitys 2009

  Valtion
  johtaminen


  Talouspolitiikka

    Teollisuuspolitiikka

    Agroteollisuuskompleksi

    Palvelut

    Luonnonvarat
    ja ympäristö


    Politiikka

    Metsäresurssit

    Mineraaliraaka-aineet

    Vesiresurssit

    Maankäyttö

    Ympäristö

  Yhteistoiminta

  Vuoden 2009 Tulokset

Vesiresurssit

Karjalan tasavalan vesistö koostuu lukuisista joista ja järvistä, joita on vastaavasti 23,6 tuhatta ja 61,1 tuhatta. Joet laskevat vetensä Vienanmereen ja Itämereen. Tasavallan alueesta 53% on järvien, jokien, soiden, tekoaltaiden ja suometsien peitossa.

Karjalan alueen vesistöissä on akkumuloituna 80,2 kuutiokilometriä vettä. Tästä määrästä on hyödynnettävissä 18,6 kuutiokilometriä. Toisin sanoen ihminen pystyy säännöstelemään 47% vuotuisesta jokien valumasta. 65 kuutiokilometriä vettä on luonnontilassa olevissa järvissä. Tähän olisi vielä lisättävä Äänisen (Ylä-Syvärin tekoallas) ja Laatokan vedet. 78% valumasta päätyy Vienanmereen. Tämä vesimassa kulkeutuu etupäässä tekoaltaiden kautta mainittuun mereen. Täällä on 90% tekojärvien hyödynnettävistä vesistä. 63% jokien valumasta aluetasavallan pohjoisosassa on säännöstelyn piirissä.

Karjalan tasavallassa on näin muodoin riittävä määrä pintavesiä eli vesiresursseja.

Alueen pohjavesiä on 14 löydetyssä altaassa maanpinnan alla. Vuorokaudessa voidaan käyttää kansantalouden ja paikallisten asukkaiden tarpeisiin 36,1 tuhatta kuutiometriä makeaa vettä, mm. teollisuuden tarpeisiin 22,7 tuhatta kuutiometriä vettä vuorokaudessa. Tällaisten vesien hyödyntämisaste käsittää kuitenkin vain 1% kaikkien vesien talouskäytöstä, juomavedeksi käytetystä vedestä pohjavesi käsittä 3%.

Tasavallan pohjavedet saattavat eri arvioiden mukaan käsittää kokonaisuudessaan 814,7 tuhatta kuutiometriä vuorokaudessa ja alueen lähes kaikkien hallintopiirien tarpeet voidaan tyydyttää niillä luotettavasti.

Vesien käytön struktuuri ei ole olennaisesti muuttunut Karjalan tasavallassa viime vuosina. Noin puolet hyödynnettävästä vedestä ja viemärivedestä lankeaa teollisuuden osalle, seuraavina ovat asuin- ja kunnallislaitokset, sitten - maa- ja karjatalous ja lopuksi kuljetuslaitokset.

Vuonna 2008 luonnon lähteistä otetun veden määrä käsitti 229,84 miljoonaa kuutiometriä, mm. pintavesistöistä - 227,18 miljoonaa kuutiometriä ja pohjavesistöistä - 2,66 miljoonaa kuutiometriä. Pintavesitöihin laskettiin 233,69 miljoonaa kuutiometriä viemärivettä, mm. puhdistamattomana - 11,45 miljoonaa kuutiometriä. Vuoden kuluessa kierrätettiin 1055,89 miljoonaa kuutiometriä vettä.

Karjalan muutamien teollisuuslaitosten toiminnan supistumisen vuoksi talouden tarpeisiin käytettiin vuonna 2009 vettä vähemmän kuin vuonna 2008.

Karjalan tasavallan alueella oli vuonna 2009 toiminnassa 95 vedenpuhdistamoa. Niiden suunniteltu kapasiteetti käsitti 335,56 miljoonaa kuutiometriä. Puhdistuslaitteiden kaluston uusimiseen, rekonstruoimiseen ja remonttiin ei varoja riitä, joten suunnitellut osoittimet jäävät saavuttamatta. Muutamat vedenpuhdistamot jouduttiin sulkemaan tehottomina ja jopa vaarallisina. Sellaisiin kuuluu etenkin 80-luvulla rakennettuja pieniä ja keskisuuria puhdistuslaitteita, jotka siirrettiin teollisuus- ja maatalouslaitoksilta kuntien ja kaupunkien omistukseen.

Viemärivesiä ei puhdisteta tasavallan kuudessa hallintopiirikeskuksessa: Kemissä, Belomorskissa, Karhumäessä, Puutosissa (kaikki kaupunkeja), Louhen ja Kalevalan taajamissa. Jätevedet lasketaan puhdistamattomina jokiin ja järviin, joista tavallisimmin pumpataan vettä kansalaisten tarpeisiin. Todettakoon, että mainituissa kaupungeissa ja taajamissa vesitöihin laskettavien viemärivesien osuus koko tasavallan mittasuhteissa käsittä vain 2%.

Vesistöjä hyödynnetään tasavallassa myös sähkön tuotannossa ja kanavien toiminnassa sekä virkistyksessä. Vesiteitse harjoitetaan rahtien ja matkustajain kuljetusta liikennekausittain.

Karjalan tasavallan alueella vietiin vuonna 2009 päätökseen Venäjän federation budjetista rahoitettu "Karjalan tasavallan vesistöjen tilan arvio ja sen muutosten prognoosi vähälumisten talvien ja vähäsateisten kausien vaikututtaessa" -tutkimuksen kolmas (ja viimeisin) vaihe. Tutkimuksen suoritti Venäjän tiedeakatemian Pohjolan vesiongelmainstituutti. Selvittelytyöhön käytettiin 350 tuhatta ruplaa, mm. vuonna 2009 - 125 tuhatta ruplaa.

Karjalan tasavallalle luovutettujen valtuuksien toteuttamiseen vesistöjen hyödyntämisen ja suojelun sektorissa oli maan budjetista varattu vuonna 2009 määrärahana 12 916,3 tuhatta ruplaa.

Tulvien ehkäisemiseksi ennalta puhdistettiin ja syvennettiin vuonna 2009 Vodla -joen uomaa Puutosin hallintopiirissä (töiden toinen vaihe).

Vesistöjen rantojen suojeluvyöhykkeiden rajojen määräämiseksi ja täsmentämiseksi suoritettiin tarvittavat mittaustyöt Kumsa-, Vitshka-, Oster- ja Derevjanka -jokien varsilla. Suojavyöhykkeiden rajoja ei kylläkään merkitty maastoon.

Vuoden 2010 tammikuun 1. päivään mennessä oli solmittu 44 sopimusta vesien käytöstä ja oli tehty 27 päätöstä vesikohte8iden luovuttamisesta laitosten käyttöön. VF:n budjettiin saatiin tästä maksuina 22 200,7 tuhatta ruplaa (suunnitteen ollessa 2129,94 tuhatta ruplaa).

Alueellisen valtiollisen vesistöjen hyödyntämisen ja suojelun kontrollin puitteissa tehtiin vuonna 2009 29 tarkastusta ja laadittiin 27 pöytäkirjaa. Tarkastustyön tuloksena todettiin 28 lainsäädännön ja normien rikkomistapausta ja tehtiin 25 varoitusta. Vastuuseen saatettiin 43 yritystä ja henkilöä.. Sakkoja kirjoitettiin 164,2 tuhannen ruplan arvosta. Summasta saatiin maksusuorituksina 133,4 tuhatta ruplaa.

"Karjalan tasavallan ympäristö ja luonnonresurssit 2004 - 2010" -tavoiteohjelman "Vesiresurssit ja vesistökohteet" -alaohjelman puitteissa suoritettiin toimintakertomuskaudella seuraavat työt::

  • vakuutettiin vesirakennelmien omistajain ja käyttäjäin vastuu (Karjalan tasavallan Puutosin hallintopiirin Vama -joen padon osalta). On ollut näet vaarana se, että padon pettäessä saattaa aiheutua vahinkoa paikallisille asukkaille, heidän terveydelleen, elämälleen ja omaisuudelleen
  • Ivina -joen uoman syventämistä ja rantojen vahvistamista suojavalleilla tavoitteleva hankesuunnitelma laadittiin. Tavoitteena on saada Äänisrannan hallintopiirin Ladva -asutuksen alueella mahdollisesti toteutettavaan hankkeeseen rahoitusta Venäjän budjetista

Tukivaroja myönnettiin budjetista:

  • Puutosin hallintopiirille 250,0 tuhatta ruplaa
  • Kalevalan kansalliselle hallintopiirille 1030,0 tuhatta ruplaa

Venäjän budjetista saatiin lisäksi vuonna 2009 Kalevalan taajaman alueella (suojavallilla) sijaitsevan pumppuaseman peruskorjaukseen 6637,0 tuhatta ruplaa.

"Karjalan tasavallan informatisointi 2008 - 2012" -tavoiteohjelman puitteissa jatkettiin "Karjalan tasavalta" -nimisen yhtenäisen maantieteellisen tietopankin "Karjalan tasavallan alueen vesistökohteet" -alajärjestelmän luomista. Tietojen saattaminen digitaaliseen formaattiin on viety päätökseen ja mainittua tietopankkia jo hyödynnetään koemielessä.

Tekninen tuki
Luotu 26 huhtikuuta 2010. Toimitettu 25 toukokuuta 2010.
© KT:n valtiollinen IT-alan kehityskomitea, 1998-2018