Virallinen Karjala. Karjalan tasavallan valtiovaltaelinten virallinen palvelin.
  Šóńńźą’ āåšńč’English versionSuomalainen versio
  |Karjalasta |Kt:n symbolit   |Matkailua |  Yhteistoimintaa |  

Karjalan tasavallan sosiaalis-taloudellinen kehitys 2009

  Valtion
  johtaminen


  Talouspolitiikka

    Teollisuuspolitiikka

    Agroteollisuuskompleksi

    Palvelut

    Luonnonvarat
    ja ympäristö


    Politiikka

    Metsäresurssit

    Mineraaliraaka-aineet

    Vesiresurssit

    Maankäyttö

    Ympäristö

  Yhteistoiminta

  Vuoden 2009 Tulokset

Ekologinen tila

Karjalan tasavallan hallitus kiinnittää suurta huomiota ympäristön suojeluun kansalaisten normaalien elinolosuhteiden ylläpitämiseksi aluetasavallassa.

Ympäristön/luonnon tilassa ei ole viime vuosina tapahtunut Karjalan tasavallassa olennaisia muutoksia. Negatiivisia prosesseja ekologian on toki ollut, mutta ne olivat luonteeltaan lokaalisia ja satunnaisia.

Ilmatilaa saastuttavat tasavallassa eniten sellu- ja paperiteollisuuslaitokset, metallurgiatehtaat ja kombinaatit, kaivosteollisuus ja lämpövoimalat. Kulkuneuvojen päästöjä lukuun ottamatta eniten saasteita on havaittavissa Kostamuksessa, Kontupohjassa, Petroskoissa, Segezhassa, Pitkärannassa, Nadvoitsan taajamassa. Lähes 90% ilmaa saastuttavista aineista tuottavat viisi suurta teollisuuslaitosta: Karjalan masuunipelletti Oy, Kondopoga Oy, Segezhan sellu- ja paperikombinaatti Oy, Pitkärannan sellutehdas Oy, SUAL Oy:n Nadvoitsan alumiinitehdas Oy.

Vuonna 2009 päästettiin ilmakehään 122,2 tuhatta tonnia saasteita - 28,2 kiinteitä saasteita ja epäpuhtaita kaasuja - 94 tuhatta tonnia.

Kiinteiden laitosten saasteiden määrä väheni 10,5%. Tähän oli hohtanut mm. kattilahuoneiden siirtyminen maakaasun käyttöön. Sitä käytetään entistä enemmän energian lähteenä myös Petroskoin, Kontupohjan ja Kontupohjan hallintopiirin tuotantolaitoksissa. Saasteiden pidättämiseen ja suodattamiseen suuremmassa määrin oli johtanut suunnitelmallinen toiminta yrityksissä ympäristön suojelun alalla. Autojen ja kulkuneuvojen päästöt ovat kuitenkin lisääntyneet 2,17 tuhatta tonnia vuoden 2008 tasosta. Tämä huonontaa ympäristön tilaa kaupungeissa ja pääteiden varsilla sijaitsevissa asutuksissa.

Aluetasavalassa oli vuonna 2009 8051 vaarallisten saastelähdettä, mm. 5561 tuotanto-, kunnallis- ja teollisuuslaitosta. Puhdistuslaitteilla suodatettiin 166,3 tuhatta tonnia (57,62%) saasteista, joista 102,5 tuhatta tonnia tehtiin vaarattomiksi.

Talous- ja teollisuustarpeisiin käytettiin viime vuonna yhteensä 220,7 miljoonaa kuutiometriä vettä. Se on 5,56 miljoonaa kuutiometsiä vähemmän kuin vuonna 2008. Tähän tulokseen oli johtanut veden määrien väheneminen kustannus- ja kirjapainotuotannossa sekä kemiallisen teollisuuden yksiköissä. Vetää käytettiin entistä enemmän metallurgiassa.

Teknisten vesien uusiokäyttö lisääntyi edellisvuodesta 1,94 miljoonalla kuutiometrillä.

Puhdistamattomana joutui luontoon hule- ja viemärivettä entistä vähemmän (vuonna 2008 - 12,38 miljoonaa kuutiometriä ja vuonna 2009 - 11,45 miljoonaa kuutiometriä). saatevesimäärien supistumiseen vaikutti muutamien teollisuuslaitosten epätehokas toiminta kriisivuonna. Toimintakertomuskauden mainittu saastevesien määrä on alhaisin viime viiteen vuoteen.

Puhdistettuina luontoon laskettuja hule- ja viemärivesiä oli yhteensä 34,35 miljoonaa kuutiometriä. Tällaisten vesien määrä kasvoi entisestään: Sortavalassa ja Kontupohjan sellu- ja paperikombinaatin osastoissa oli tehostettu puhdistamojen toimintaa.

Järvistä ja joista teollisuuden ja kunnallistalouden käyttöön otetun veden määrä väheni 7,87 miljoonalla kuutiometrillä. Tähän vaikutti Pitkärannan sellutehtaan, Segezhan sellu- ja paperikombinaatin ja Kondopoga Oy:n edellisvuotta pienempi vesitarve.

Aluetasavallassa toimi viime vuonna 95 puhdistuskompleksia suunnitellulta teholtaan 337,20 miljoonaa kuutiometriä. Puhdistuslaitteiden tilastollinen keskivertokuormitus käsitti 56%. Puhdistamot eivät pystyneet toimiman tehokkaasti ränsistyneiden teknisten välineiden vuoksi, hyödyntämissääntöjen rikkomusten ja vähäisen hydraulisen kuormituksen takia.

Ympäristön antropogeenisen saastuttamisen tekijöitä ovat tuotannon ja kulutuksen tähteet.

Tällaisia tähteitä oli Karjalan tasavallassa viime vuonna 95,6 miljoona tonnia, mm. viidennen saasteluokan eli käytännöllisesti katsoen vaarattomia - 94,9 miljoonaa tonnia (tähän kuuluu etupäässä vuoriteollisuudessa syntyviä tähteitä). Viidennen saasteluokan tähteitä tilastoitiin viime vuonna määrällisesti 10% edellisvuotta vähemmän.

Kiinteiden kotitalousjätteiden varastointi tapahtui kaatopaikoilla. Tasavallassa ei valitettavasti lajitella tällaisia jätteitä, niitä ei käsitellä (uusiokäyttö), eikä tehdä luonnolle ja ihmiselle vaarattomiksi.

Aluetasavallassa ei ole demerkurisaatiolaitteita, joten elohopeaa ja sen seoksia sisältäviä jätteitä kuljetetaan Pietariin ja Tsherepovetsiin, joissa toimii lisenssin saaneita erikoisyksiköitä. Ne saavat tehdä vaarattomiksi elohopeaa sisältäviä jätteitä.

Tähteitä syntyy eniten rautamalmin louhinnassa -92,7 miljoonaa tonnia (99,3%), muiden hyödyllisten kaivannaisten saannissa - 1,333 miljoonaa tonnia, sellu- ja paperiteollisuudessa - 0,602 miljoonaa tonnia, metsänhoidossa ja metsänkaadossa - 0,150 miljoonaa tonnia, puunjalostuksessa (sahaus) - 0,281 miljoonaa tonnia, maataloudessa - 0,238 miljoonaa tonnia, kulku- ja viestintälaitosten toiminnan seurauksena - 0,154 miljoonaa tonnia.

Tasavalassa on melkoinen määrä luvattomia kaatopaikkoja, mutta laillisetkaan (viralliset) kaatopaikat eivät vastaa ympäristövaatimuksia.

Karjalan masuunipelletti Oy:n toiminta kompasteli viime kriisivuonne, joten jätteitäkin syntyi edellisvuotta vähemmän.

Tasavallassa toteutetaan ympäristön normaalissa tilassa ylläpitämiseksi regionaalista "Karjalan tasavallan ympäristö ja luonnonresurssit 2004 - 2010" -tavoiteohjelmaa, jonka puitteissa rahoitettiin valtiollisia tilaussopimuksia ja hankkeita 1307,4 tuhannen ruplan arvosta.

Toimintakertomuskaudella rahoitettiin seuraavat toimenpiteet:

  • tutkittiin maaperää Äänisrannan hallintopiirissä olevilla elohopeaa sisältävien tähteiden ja jätteiden kaatopaikoilla
  • punkkien torjunta-ainetta -akarisidia - ruiskutettiin Äänisrannan, Kontupohjan, Puutosin hallintopiirien ja Sortavalan kaupungissa sijaitsevien lasten kesä- ja kuntoiluleirien alueille. Näin käsiteltiin 54,5 hehtaaria.
  • toteutettiin kansainvälinen ympäristötempaus "Puistojen marssi", johon osallistuivat Vodlajärven ja Paanajärven kansallispuistojen sekä valtiollisten Kivatshun ja Kostamuksen luonnonsuojelualueiden työntekijät
  • julkaistiin vuotuinen valtiollinen tilannekatsaus "Ympäristön tila Karjalan tasavallassa - 2008" (painos - 1000 kappaletta
  • järjestettiin ekoleirien toiminta koululaisille ja korkeakouluopiskelijoille (350 neitosta ja nuorukaista osallistui niille) Vodlajärven ja Paanajärven kansallispuistoissa ja Valamon saaristo -luontopuiston alueella
  • tehtiin regionaalisen merkityksen omaavien erikoisesti suojeltavien luontoalueiden inventaario Äänisrannan, Kontupohjan, Prääsän, Suojärven. Karhumäen, Sortavalan, Mujejärven, Segezhan, Aunuksen ja Pitkärannan hallintopiireissä sekä Petroskoin kaupungin alueella.

Yhdessä Äänisrannan hallintoalueen administraation kanssa likvidoitiin tilapäinen ja ympäristölainvastainen elohopeaa sisältävien jätteiden kaatopaikka ja yhteisvoimin Petroskoin kaupungin administraation kanssa likvidoitiin elohopeaa sisältävien jätteiden kaatopaikka Orzegan kylän tutumassa Äänisrannan hallintopiirissä. Näihin hankkeisiin käytettiin Karjalan tasavallan budjetista 5512 tuhatta tuplaa.

Karjalan hallitus jatkoi vuonna 2009 toimia regionaalisen merkityksen omaavien erikoisesti suojeltavien luontoalueiden verkoston optimoimiseksi. Regionaalisen merkityksen omaavien erikoisesti suojeltavien luontokohteiden inventaario vietiin päätökseen viime vuonna. Kemin hallintopiiriin perustettiin valtiollinen Syrovatka -niminen kokonaisvaltainen luonnonsuojelualue, jolla on statukseltaan regionaalinen merkitys.

Laatokan vuonot -kansallispuiston luomiseksi käynnistettiin ekologis-taloudellinen perustelutyö. Mujejärven hallintopiiriin suunnitellaan Vottovaara -luontomuistomerkin perustamista. Sukkajärven asutuksessa pidettiin paikallisten asukkaiden kokous, jossa käsiteltiin luontomuistomerkin perustamista asutuksen tuntumaan. Suojeltavan Tshukozero -luontokohteen luomishanketta vietiin eteenpäin Puutosin hallintopiirissä.

Valtuuksien puitteissa valvottiin regionaalisen merkityksen omaavien erikoisesti suojeltavien luontoalueiden perustamista ja hoitamista Puutosin, Aunuksen ja Äänisrannan hallintopiireissä.

Itämeren alueen ympäristön suojelua koskettelevia HELCOM -suosituksia sovellettiin viime vuonna Karjalan tasavallan hallituksen 26.11.2009 antaman ohjeen ¹ 477r-P mukaan perustetun työryhmän toimesta.

Karjalan tasavallan ympäristövaarojen torjumistoimien Päivien pitämiseksi perustettiin järjestelykomitea.

Valtiollisia ympäristötarkastuksia tehtiin vuonna 2009 yhteensä 135, mm. 31 tarkastuskäyntiä oli suoritettuun suunnitelmien mukaan ja pistotarkastuksia oli tehty 104. Valtiontarkastajat testasivat yritysten toimia ympäristön suojelun alalla (ilmakehän saastuttaminen, tuotannon ja kulutuksen tähteiden ja jätteiden käsittely ja varastointi sekä säilytys, ympäristön saastuttamisesta määrättyjen maksujen suorittaminen ajoissa).

Tarkastusten tulosten vuoksi laadittiin 89 varoitusta ja tehtiin 51 pöytäkirjaa Venäjän ympäristön suojelua koskevan lainsäädännön hallinnollisista rikkomuksista.

Karjalan tasavallan rauhantuomarit, Petroskoin kaupunginoikeuden tuomarit ja Karjalan tasavallan hallintopiirien oikeuksien tuomarit määräsivät sakkoja sääntöjä rikkoneilta yrityksiltä ja laitoksilta perittäviksi 1 miljoonan 359 tuhannen ruplan arvosta.

Viranomaiset myönsivät vuonna 2009 101 lupaa saasteiden päästämiseksi ilmakehään. 5 lupahakemusta saivat viranhaltijoilta kielteisen päätöksen.

Valtiollisen ekologisen ekspertiisin suorittamiseksi regionaalisen tason kohteissa saatiin 13 asiakirjamappia. 6 hakemuksen osalta saatiin myönteiset asiantuntijalausunnot, 3 - kielteistä ja 2 asiakirjamappia oli saatu laitoksilta, joiden kohdalla regionaalista asiantuntijalausuntoa ei oltu voitu antaa, 1 asiakirjakokonaisuus palautettiin täydennettäväksi ja 1 asiakirjan oli tilaaja itsen pyytänyt takaisin.

Venäjän valtion teknisen valvonnan (Rostehnadzor) Blomorskin hallinto oli myöntänyt viime vuonna 88 lupaa tehdä saastepäästöjä ilmakehään. Yhteensä saatiin luvat päästää ilmaan normien mukaiset 179, 3 tuhatta tonnia saasteita. Tasavallan suurimmilla ja keskisuurilla luonnonrikkauksia hyödyntävillä yrityksillä ja laitoksilla on tarvittavat päästöluvat.

Karjalan tasavallan alueella on rekisteröity 2166 laitosta, jotka tekevät toiminnallaan negatiivista vaikutusta ympäristöön. Vuonna 2009 rekisteröitiin uusina 299 tällaista kohdetta. Kaikkien tahojen budjetteihin saatiin maksuina ympäristön saastuttamisesta 213,5 miljoonaa ruplaa, joten vuosisuunnite täytettiin.

Venäjän luonnontilaa valvovan valtakunnallisen viraston (Rosprirodnagzor) Karjalan hallinto valvoo luonnonvaroja hyödyntävien yritysten toimia ympäristölainsäädännön noudattamiseksi. Viraston toimesta tehtiin viime vuonna 127 tarkastusta, tutkittiin tilannetta 162 yrityksen 2512 kohteessa ja osastossa. Tarkastuskäyntisuunnite toteutettiin. Vuonna 2009 selvitettiin 370 rikkomusta, laadittiin 112 varoitusta ja huomautusta, sakkoja kirjoitettiin 180 rikkomuksesta 2823,6 tuhannen ruplan arvosta, saatiin 140 kirjoitetun sakon maksamisesta 1783,6 tuhatta ruplaa.

Valvontasektoreittain:

  • vesistöjen hyödyntämisen ja suojelun alalla tehtiin valtionvalvontalaitosten toimesta 80 tarkastusta. Tutkittiin 71 vedenkäyttäjän toimintaa, tarkastettiin tilanne 109 vesistöjen suojeluvyöhykkeellä (rantamilla) ja todettiin 157 rikkomusta vedenkäytön osalta, joista 155 korjattiin. Tehtiin 43 kirjallista huomautusta ja edellisvuonna annetut huomautukset mukaan laskien 79 tapauksessa virheet poistettiin. Viranomaiset kirjoittivat 74 sakkoa 1045,1 tuhannen ruplan arvosta (63 sakkoa maksettiin vuoden 2009 loppuun mennessä - valtio sai 709,6 tuhatta ruplaa).
  • valtuuksien puitteissa valvottiin geologisia tutkimuksia, luonnonvarojen rationaalista hyödyntämistä ja ympäristön suojelua: tehtiin28 tarkastusta 30 kohteessa (mm. federaalisen tason 27 kohteessa). Oli todettu 81 rikkomusta, joista 79 korjattiin myöhemmin. Sakkoja kirjattiin sääntöjä rikkoneille 44 arvoltaan 737,0 tuhatta ruplaa. Vuoden loppuun mennessä 26 sakkoa oli maksettu (308,0 tuhatta ruplaa).
  • valtuuksien puitteissa valvottiin maalain noudattamista: tehtiin 91 tarkastusta 162 kohteessa. Todettiin 34 rikkomusta, korjattu 22, oli annettu 14 varoitusta, joiden seurauksena 10 kohteessa tehdyt laiminlyönnit poistettiin myöhemmin, kirjoitettiin 10 sakkoa arvoltaan 115 tuhatta ruplaa; aikaisemmin kirjoitetut sakot huomioon ottaen on maksettu 12 sakkoa (119,0 tuhatta ruplaa). Maalain rikkomuksia ovat: palstojen luvaton käyttö vesistöjen suojeluvyöhykkeillä, roskien ja jätteiden kuljettaminen ja kasaaminen luvattomasti, maapalsojen ympäristöystävällisten hyödyntämisehtojen noudattamatta jättäminen.
  • valtion myöntämien valtuuksien puitteissa valvottiin myös ilman laatua: tehtiin 26 tarkastuskäyntiä, tutkittiin 931 kohdetta, todettiin 34 normien rikkomusta, poistettu sääntöjen laiminlyönnin 27 seurausta, kirjattiin 15 varoitusta, korjattu 13 rikkomusta, kirjoitettiin 11 sakkoa arvoltaan 190,0 tuhatta ruplaa, saatu 8 sakon maksamisesta 106,0 tuhatta ruplaa.
  • valtuuksien puitteissa valvottiin teollisuustähteiden ja kotitalousjätteiden käsittelyä ja hyödyksikäyttöä: tehtiin 37 tarkastuskäyntiä, tutkittiin toimia 1020 kohteessa, todettiin 57 rikkomusta, joista 42 korjattiin. Valtiontarkastajat antoivat 20 kirjallista varoitusta, 18 rikkomusta korjattiin, kirjoitettiin 41 sakkoa arvoltaan 736,5 tuhatta ruplaa. 31 sakkoa maksettiin (541,0 tuhatta ruplaa).

Venäjän Rospotrebnadzorin Karjalan hallinto toteutti toimia kaupunkien ja taajamien alueiden saniteettinormien noudattamisen tarkastamiseksi. Tarkastuksia tehtiin 808 kaupunginosassa ja taajamassa sekä asutuksessa. Varoituksia annettiin 63, laadittiin 93 sakkoihin johtanutta pöytäkirjaa, 9 oikeusjuttua viritettiin rikkomuksiin syyllistyneiden saattamiseksi vastuuseen.

Asiantuntijat monitoroivat säteilyturvallisuuteen liittyviä ilmiöitä. Väestö saa ionisäteilyä sekä luonnollisista lähteistä että mm. teollisuuden lähteistä. Myös lääketieteessä käytetään eri tarkoituksiin säteilymenetelmiä kansalaisten terveydenhoidossa. Mittaukset osoittavat, ettei aluetasavallan säteilytaso ole Venäjän federaatiossa hyväksyttyjä keskivertonormien osoittimia ylittävää.

Säteily- ja hygieniatarkastusten tulokset osoittavat että säteilyn ympäristösaasteet eivät ylitä sallittua tasoa, toisin sanoen tilanne on normaali tältä osin. Aluetasavallassa ei ollut vuonna 2009 yhtäkään teknogeenistä säteilyonnettomuutta.

Aluetasavallan vesistöjen bioresursseja suojelusta vastasi vuonna 2009 Venäjän kalastusviraston Luoteisen aluehallinnon Karjalan tasavallan valtionvalvonnan, kalastuksen valvonnan ja kontrollin osasto (alempana Osasto).

Vuonna 2009 teki Osasto 560 kontrollikäyntiä, mm. 514 kalastussääntöjen vesillä noudattamista koskenutta ja 46 yritysten toimintaa koskenutta. Laadittiin 2458 pöytäkirjaa sääntöjen rikkomisesta. Sakkoja kirjoitettiin 2226,1 tuhannen ruplan arvosta. Sakkomaksuja saatiin 1592,1 tuhatta ruplaa (71%). Vahingonkorvausmaksuja kirjoitettiin 154,46 tuhannen ruplan arvosta ja saatiin valtionkassaan korvausmaksuina 130,8 tuhatta ruplaa (84%) takavarikoitiin viime vuonna 672 kiloa lainvastaisesti pyydystettyä kalaa ja 4970 pyyntivälinettä. Kalastussääntöjen rikkomusten saamiseksi selville tehtävän yhden tarkastuskäynnin aikana laaditaan keskimäärin noin 4,8 pöytäkirjaa/tarkastus. Yhtä tarkastajaa kohti laadittiin viime vuonna tilastojen mukaan noin 50 pöytäkirjaa kalastussääntöjen rikkomisesta.

Vuonna 2009 tekivät Osaston virkailijat 43 etukäteen suunniteltua yritystarkastusta ja 3 pistotarkastusta, joista oli sovittu syyttäjänviraston kanssa Venäjän 26.12.2008 annetun lain ¹ 294-FZ 10. pykälän 2. kohdan "b" -alakohdan vaatimusten mukaisesti. Tarkastuksissa ilmenneet rikkomukset johtivat 17 kirjallisen varoituksen antamiseen, 10 pöytäkirjan laatimiseen laiminlyönneistä ja sakkojen antamiseen 44,3 tuhannen ruplan arvosta (saatu vuoden loppuun mennessä sakkomaksuina valtionkassaan mainitusta summasta 59%). Tarkastuksia tehtiin vuonna 2009 edellisvuotta huomattavasti vähemmän, sillä Venäjän 26.12.2008 annetun "Yritysten ja henkilöiden oikeuksien suojelemisesta valtion- ja kunnanvirkailijain suorittamien tarkastusten puitteissa" -lain ¹ 294-FZ piriaatteet vähentävät tarkastuskäyntien määrää olennaisesti.

VF:n Rikoslain 256. pykälän kriteerien mukaisia rikoksia oli vuonna 2009 todettu ainakin 15. Niistä viritettiin oikeusjutut, mm. 8 juttua - Karjalan tasavallan sisäasiainministeriön virkailijain kanssa yhteistyössä tehtyjen tarkastusten tulosten seurauksena ja 7 - Karjalan hallintopiirien välisen luonnonsuojelun alalla toimivan syyttäjänviraston henkilökunnan myötävaikutuksella.

Vesistöjen bioresurssien ja itsen vesistöjen suojelemiseksi ja rikkomusten ennaltaehkäisemiseksi käsitteli Osasto hakemuksia ja uusien talouskohteiden pystyttämisen, uusien vesistöjen tilaan ja vesistöjen bioresurssien viihtyvyyteen mahdollisesti kielteisesti vaikuttavien teknologioiden käyttöönoton perusteluita. Hakemuksia ja perusteluja (liiketoimintasuunnitelmia) oli osasto saanut käsiteltäväkseen vuonna 2009 yhteensä 1037 kappaletta, joista myönteisen lausunnon sai 724 asiakirjaa ja kielteisen - 313 asiakirjaa, jotka olivat ristiriidassa kalastuslain ja maan vesistöjen valtion suojelumääräysten kanssa.

Vuonna 2009 antoi Osasto 470 toimi- ja kalastuslupaa henkilöille ja yrityksille teolliseen pyyntiin, tieteellis-tutkimustarkoituksiin toteutettavaan kalanpyyntiin ja kalanviljelyn (kalankasvatuksen) tarkoituksessa sekä harrastus- ja urheilukalastuksen järjestämiseksi. 170 lupaan tehtiin muutoksia. Siihen vaikuttivat kalanpyynnin vastuuhenkilöiden ja sallittujen kalastusvälineiden vaihtuminen sekä pyyntikiintiöiden määrien luvallinen lisääminen valtion toimesta. Muutoksia lisensseihin tehtiin yrittäjän tai henkilön jätettyjä tarvittava ilmoitus.

Osasto valvoo yksityisten yrittäjäin, henkilöiden ja yritysten toimintaa pyyntikiintiöiden täyttymisen osalta. Vuonna 2009 todettiin tässä 5 rikkomusta, 4 sääntöjä rikkonutta saatettiin vastuuseen (he eivät olleet tehneet ajoissa ilmoitusta käyttöönsä saatujen bioresurssien (pyydetyn kalan) määristä) ja yksi rikkoja joutui vastuuseen sellaisten bioresurssien pyynnistä, joita ei oltu merkitty kalastuslupaan. Heitä oli sakotettu ja koko sakkosumma saatiin viime vuonna budjettiin.

Federaalisen eläin- ja kasvin(phyton)suojeluviraston Karjalan tasavallan, Arkangelin hallintoalueen ja Nenetsien autonomisen piirin hallinto (alempana Hallinto) sekä Karjalan tasavallan maa- kalatalous- ja ympäristöministeriön eläinsuojeluosasto tarkastavat säännöllisin väliajoin aluetasavallassa toimivia kalanviljelylaitoksia niiden saniteettitilan osalta sekä valvovat tilannetta karanteenitiloissa, joihin viedään tietyksi ajaksi Karjalan tasavaltaan ulkomailta hankittavaa rotukarjaa. .

Mainittujen karanteenitilojen ja -suojien saniteetti- ja ekologinen tila eli puhtaus ennaltaehkäisee ulkomailta tuotavan rotukarjan mukana mahdollisesti tulevien sekä ihmisiin, että kotieläimiin tarttuvien tautien leviämisen. Samalla kiinnitetään huomiota näissä tiloissa syntyvien biojätteiden hyödyksikäyttöön, loisten maaperään lannankäytön yhteydessä leviämisen eliminoimistoimiin.

Lihan- ja maidonjalostusyksiköitä. varastotiloja ja myyntiliikkeitä tarkastetaan säännöllisin väliajoin elintarvikkeiden laadun ja turvallisuuden ylläpitämiseksi.

Venäjän alueella todettiin viime vuonna afrikkalaisen sikaruton pesäkkeitä, joten tehostettiin aluetasavaltaan eri kuljetusvälineillä (rauta-, maa- ja vesi- sekä ilmateitse), mm. henkilöautoillakin (matkatavaran mukana) tuotavien sianlihatuotteiden, rehujen ja muiden vastaavien valmisteiden laadun valvontaa.

Biojätteiden keräämistä, hyödyksikäyttöä ja hävittämistä valvotaan lain ja normien vaatimusten puitteissa. Tarkastuksissa on löytynyt hoitamatta jääneitä kotieläinhautauspaikkoja ja biotermisiä hautoja. Viranomaiset (tarkastajat) ja syyttäjänviraston virkailijat etsivät yhteisvoimin tasavallan hallintopiireissä tähän syyllistyneitä ja vastuuhenkilöitä tällaisten vaarallisten hautojen saattamiseksi normien vaatimaan kuntoon.

Venäjän 15.07.2000 antaman "Kasvien karanteenista" -lain ¹ 99-FZ mukaisesti toteutettiin Hallinnon toimesta vuonna 2009 tarkastuksia, joissa löytyi kasveille vaarallisten organismien uusia pesäkkeitä. Hallinnon aloitteesta oli Karjalan tasavallan hallitus saattanut voimaan kasvikaranteenivyöhykkeiden rajat ja vaatinut vastaaviin toimiin ryhtymistä.

Kemiallisten torjunta-aineiden ja muiden maataloudessa hyödynnettävien aineiden oikean hyväksikäytön turvaamiseksi tarkastettiin viime vuonna 25 torjunta-aineiden varastoa ja maataloustuotteitta myyvää 12 tukkuvarastoa. Tarkastettiin yhteensä 91 kohdetta.

Asiantuntijat testasivat 284,98 tonnia torjunta-aineita. Niiden varastoinnissa ja laadussa ilmeni sääntöjen ja normien 18 rikkomuksia. Annettiin 12 kirjallista varoitusta ja määrättiin sakkoja 43 tuhannen ruplan arvosta. Vuoden loppuun mennessä saatiin budjettiin sakkomaksuina 39 tuhatta ruplaa (90%).

Tarkastajat selvittivät pilaantuneiden/vanhentuneiden tai kiellettyjen torjunta-aineiden määrän. Niiden varastointia, säilyttämistä ja Hallinnon vastuualueelta poiskuljettamista valvottiin sääntöjen vaatimalla tavalla kemiallisen turvallisuuden takaamiseksi.

Hallinnon virkailijat tekivät vuonna 2009 119 maalin noudattamisen tarkastusta. Viljelymaita tarkastettiin 6574,8 hehtaaria, mm. 17 424 hehtaaria salaojitettuja ja kuvattuja peltomaita. Selville saatiin 66 maalain rikkomusta (62,96 hehtaarilla). Enimmäkseen rikkomukset johtuivat pelto- ja niittymaiden käyttönä muuhun kun viljelytarkoitukseen, palstojen hyödyntämättä jättämisenä, rakennusten pystyttämisenä viljelymaille, peltojen suojelun ja niiden kunnon parantamisen laiminlyönteinä (Venäjän federation hallinnollisten rikkomusten koodeksi, artikla 8.8.).

Tällaiset tarkastukset tehtiin tasavallan kuudessa hallintopiirissä - Aunuksen, Äänisrannan, Pitkärannan, Prääsän, Sortavalan ja Lahdenpohjan hallintopiireissä.

Vastuuseen saatettiin 55 yritystä, viranhaltijaa ja henkilöä. Sakkoja kirjoitettiin rikkomuksista tässä sektorissa vuonna 2009 106,8 tuhatta ruplaa.

Maalain rikkomisista 65% käsittivät maiden kunnostustöiden suorittamatta jättäminen ja viljelymaiden laadun huononemisen jo suunniteltujen ennaltaehkäisytoimien toteuttamatta jättäminen.

Tekninen tuki
Luotu 26 huhtikuuta 2010. Toimitettu 25 toukokuuta 2010.
© KT:n valtiollinen IT-alan kehityskomitea, 1998-2018