Virallinen Karjala. Karjalan tasavallan valtiovaltaelinten virallinen palvelin.
  Ðóññêàÿ âåðñèÿEnglish versionSuomalainen versio
  |Karjalasta |Kt:n symbolit   |Matkailua |  Yhteistoimintaa |  

Karjalan tasavallan sosiaalitaloudellinen kehitys 2013

  Johdanto

  Talouspolitiikka

    Teollisuus-
    tuotanto

    Agroteollisuuskompleksi

    Rakennustoiminta

    Matkailu

    Pk-yrittäjyys

    Sijoituspolitiikka

    Yhteistyö

    Luonnonvarojen kayttö

  Investointeja

  Palveluja

  Kansallispolitiikka

  Valtiollinen
   johtaminen

Karjalan tasavallan investointi-ilmapiiri ja sijoituspolitiikka

Karjalan tasavallan vuoteen 2020 ulottuvan sosiaalitaloudellisen kehityksen Strategian mukaan pidetään aluetasavallan hallituksen talouspolitiikan priorisoituna tehtävänä uusien sijoitusten hankkimista ja investointipolitiikan strategisena tavoitteena on suotuisan sijoitusilmapiirin sekä yritystoiminnan helpottamista jouduttavien puitteiden luomista Karjalan tasavaltaan.

Karjalan tasavallan sosiaalitaloudellisen vuoteen 2017 ulottuvan kehityskonseptin ja Karjalan tasavallan hallituksen investointipolitiikan (2011 – 2015) pääsuuntausten mukaan harjoitetaan aluetasavallan investointipolitiikkaa, jonka priorisoituja tavoitteita ovat:

  • investointitoiminnan ilmaston tuntuva parantaminen;
  • alueen investointikehitystä jarruttavien hallinnollisten esteiden poistaminen;
  • investointihankkeiden aluetasavallassa toteuttamisen tukeminen ja seurannan voimassaolevan järjestelmän ajanmukaistaminen ja täydellistäminen;
  • investointi-infrastruktuurin kehittäminen;
  • investointiprosessin informatiivisen tukemisprosessin täydellistäminen;
  • aluetasavallan toimeenpanovaltaelinten, valtakunnan virastojen aluetasavallassa toimivien laitosten, paikallisten itsehallintoelinten työskentelyn koordinoiminen investointitoiminnan kehittämiseksi aluetasavallassa.

Vuosille 2011-2012 ja 2013 suunniteltujen priorisoitujen toimenpiteiden ohjelma on toteutettu pääpiirteissään.

Tasavallassa ajanmukaistettiin ja perustettiin vuonna 2013 3,5 tuhatta työpaikkaa, mikä on 12,2 % enemmän, kuin tavoite on edellyttänyt ja ylittää 1,9 kertaa edellisvuoden 2012 aikaansaannoksen. Toteutettiin 13 suurta sijoitushanketta. Peruspääomainvestointien arvo käsitti 82,2 % vuoden 2012 tuloksesta ja oli kokonaismäärältään (kaikki sijoituslahteen huomioiden) 30 miljardia ruplaa. Ulkomaiset sijoitukset käsittivät 2013 85,5 miljoonaa dollaria eli 56,8 % vuoden 2012 tuloksesta. Tasavallan yhtä asukasta kohden käsittivät peruspääomasijoitukset 47,1 tuhatta ruplaa (vuonna 2012 osoitin oli korkeampi - 53,2 tuhatta ruplaa).

Tuotantoon sijoitettiin mainitusta summasta 39,6 % (vuonna 2012 — 52,6 %), mikä kielii siitä, että entistä vähemmän sijoitettiin jalostusteollisuuteen, sähkön, maakaasun ja veden tuotantoon ja jakeluun. Sijoitusten supistuksia voitaneen selittää sillä, että mittavat hankkeet puunjalostuksen sektorissa on jo toteutettu ja sillä, että sellu- ja paperiteollisuuteen investoitiin suunniteltua vähemmän. Kulkulaitostoimintaan ja viestintään sijoitetaan perinteellisesti melkoisesti. Tämän sektorin osuus käsittää sijoitetuista summista oli 34,1 % (vuonna 2012 — 26 %).

Sijoitusten rakenteessa käsittävät budjetin ulkopuoliset lähteet 62,6 % (vuonna 2012 — 54,2 %), kasvuun (35,6 %) vaikutti budjettivarojen hyödyntäminen investointitarkoituksissa (vuonna 2012 ãîä — 22,1 %), federaation budjetista saatujen sijoitusvarojen osuus kasvoi 29,3 prosenttiin.

Venäjän federaation budjetista saatiin sijoitustarkoituksiin vuonna 2013 9 257,9 miljoonaa ruplaa, se on 1,5 kertaa suurempi investointisumma, kuin vuonna 2012 Moskovasta saatu.

Valtakunnallisen ”Kulkulaitoksen kehitys Venäjän federaatiossa 2010 - 2020”-tavoiteohjelman puitteissa saatiin viime vuonna maan budjetista määrärahat, jotka käsittävät 77 % kaikista Venäjän budjetista saaduista aluetasavallan peruspääomasijoituksista: ”Sisäinen vesiliikenne”-alaohjelman puitteissa (”Vienanmeren - Itämeren kanava” -laitos) suoritettiin suunnitelluista hanketöistä 95%, ”Maatiet”-alaohjelman puitteissa (Pietari – Murmansk-moottoritien hallinto/Venäjän tielaitos) käytettiin vuonna 2013 aluetasavallassa 99,3 prosenttia sijoitetuista määrärahoista.

Karjalan tasavallassa toteutettiin toimintakertomuskaudella - vuonna 2013 – 19 hankketta valtakunnallisten ja valtiollisten tavoiteohjelmien puitteissa.

Venäjän federaation hallitus on vahvistanut luettelon priorisoiduista rakennushankkeista valtakunnassa, joita oli määrä toteuttaa valtion tilauksesta vuonna 2013 ja rahoittaa VF:n budjetin määrärahoin. Näiden ohjelmien ja hankkeiden puitteissa jatkettiin vuonna 2013 20 kohteen rakentamista. Näihin hankkeisiin sijoitettiin Venäjän valtion budjetista 6 897,7 miljoonaa ruplaa – se on 47,2 prosenttia enemmän, kuin vuonna 2012 tällaisiin tarkoituksiin käytetyt määrärahat.

Venäjän valtion osarahoituksella jatkettiin vuonna 2013 Vienanmeren – Itämeren kanavan kohteiden kunnostamista ja remontointia sekä rekonstruoimista, R-21 ”Kola”-moottoritien joidenkin osuuksin uudelleen rakentamista ja kunnostamista, valtiollisen Kizhin ulkomuseon kohteiden pystyttämistä ja kunnostamista sekä saneeraamista, Aunuksen hallintopiirin Tuuksan ja Äänisenrannan hallintopiirin Suojun tuntumassa olevien viljelymaiden salaojitusjärjestelmien kunnostamista, Vodlajärven kansallispuiston palokunta-aseman rakentamista.

Aluetasavallan yhtä asukasta kohden käytettiin viime vuonna VF:n määrärahoja 11,4 tuhatta ruplaa – se on 1,6 enemmän, kuin vuonna 2012 (7,2 tuhatta ruplaa).

Alueellista investointitoimintaa koskevaa lainsäädäntöä ajanmukaistettiin:

a) Karjalan tasavallan laki ¹ 1687-ZRK ”Investointitoiminnan tukemisesta Karjalan tasavallassa” vahvistettiin 5. maaliskuuta 2013. Sen puitteissa lisättiin valtiontukia sijoitustoimintaa aluetasavallassa harjoittaville, mikä parantaa investointitoiminnan ilmapiiriä ja houkuttelee uusia sijoituksia Karjalan tasavaltaan. Laissa luetellaan aluetasavallan priorisoidut vyöhykkeet. Niissä toimiville sijoittajille myönnetään mm. verohelpotuksia aluetasavallan budjetin osalta. Maa- ja kiinteistöverohelpotuksiakin sekä alennuksia luottolainojen kuoletusmaksuihin voidaan hakea lain puitteissa. Sijoittajan Karjalan tasavallan omistuksessa olevien tonttien maasuunnittelutöistä toimitettava lasku on tavallista pienempi. Helpotusten määrä riippuu sijoitettavan summan suuruudesta ja investoijan toimintasuunnitelmista. Tämän lain toteuttamiseksi hyväksyttiin vuonna 2013 15 juridista ohjeasiakirjaa;

b) aluetasavallan laki ”Karjalan tasavallan osallistumisesta valtion ja yksityisyritysten partnerihankkeisiin” säätelee vastaavien sopimusten laatimista ja vahvistamista sekä yksityisen yrityksen valitsemista hakijain joukosta yhteistoimintasopimusten vahvistamiseksi;

c) Karjalan tasavallan laki ¹ 1711-ZRK ”Karjalan tasavallan Investointirahastosta” vahvistettiin 10. kesäkuuta 2013. Se säätelee rahaston kartuttamista aluetasavallan budjetin varoin ja sen hyödyntämistä. Näin osarahoitetaan hankkeiden suunnittelutyötä, jota tuetaan VF:n budjetin varoilla ja jotka ovat pitkän aikavälin mittavia tavoitesuunnitelmia. Tällainen toiminta koskettelee ennen kaikkea niitä mittavia hankkeita, joiden toteuttaminen jouduttaisi aluetasavallan infrastruktuurin ongelmien ratkaisemista.

Uusia säädöksiä on määrä saattaa voimaan vuonna 2014 valtiontukia sijoittajille säätelevän paikallislain hiomiseksi. Mm. saa investoija helpotuksia maansuunnittelutöiden toteuttamiseksi. Tällaisia kuluja kuoletetaan osittain Karjalan tasavallan budjetista. Tuloveroakin vähennetään tietyksi aikaväliksi sekä tasavallan budjettiin tuloverosta maksettavia osuuksia supistetaan sijoitustoiminnan kannustamiseksi. Sijoittajat saavat näin ollen valtiotukia mainitussa formaatissa aivan laillisesti.

Suotuisan sijoitusilmapiirin luomiseksi aluetasavaltaan ja Venäjän federaation presidentin 10. syyskuuta 2012 antaman ukaasin ¹ 12762 täyttämiseksi vahvistettiin Karjalan tasavallan toimeenpanovaltaelinten luettelo, johon kuuluu niitä virastoja ja laitoksia, joiden tehtävänä on taata vuoteen 2018 mennessä suunniteltujen tavoitteiden saavuttaminen. Ukaasissa nimittäin korostetaan, että Venäjän federaation subjektien johtohenkilöt ja tässä tapauksessa aluetasavallan valtiovaltaelinten korkeimmat johtajat kantavat henkilökohtaisen vastuun tästä. Heidän tulisi jouduttaa suotuisan sijoitustoimintailmapiirin luomista ja kannattaa kaikin keinoin yritystoimintaa. On vahvistettu toimenpideohjelma Venäjän federaation presidentin 31. tammikuuta 2013 vahvistaman Toimeksiannon ¹ Pr-144GS toteuttamiseksi. Tämä asiakirja vahvistettiin Venäjän federaation valtioneuvoston 27. joulukuuta 2012 pidetyn istunnon jälkeen ja koskettelee mm. Venäjän federaation valtiovallan toimeenpanevien elinten toimintastandardia, joka liittyy suotuisan investointi-ilmapiirin luomiseen ja ylläpitämiseen maan hallintoalueilla (alempana – Standardi).

Karjalan tasavaltaan perustettiin toimisto valvomaan Standardin noudattamista. Se laati ”tiekartan”, jonka puitteissa kehitellään Standardin elementtejä, asiantuntijalausuntojen hankkimisen tarvetta ja hankkeiden sovittelun järjestystä ja vahvistetaan prosessien toteuttamiseen kuluvia maksimaalisia aikamääriä. Tiekartan sisällöstä sovittiin riippumattoman voittojatavoittelemattoman ”Uusien hankkeiden etenemistä jouduttavan strategisten aloitteiden toimisto”-järjestön (alempana – ANO ASI) ja Standardin approbation ja soveltamisen monitoroinnin Asiantuntijaryhmän kanssa (alempana – Asiantuntijaryhmä).

Standardiin tulee siirtyä lopullisesti Karjalan tasavallan alueella vuoteen 2015 mennessä.

Karjalan tasavallan alueella toimivat nykyisin Standardin 7 elementtiä, joiden status on ”toteutettu täydellisesti” (mm. 4 elementtiä, jotka läpäisivät Asiantuntijaryhmän ekspertiisin) ja 6 elementtiä, joiden status on ”toteutettu osittain”, 2 elementillä on status ”ei toteutettu”. Yhteensä on 15 pakollista Standardin elementtiä.

Vuonna 2014 jatketaan aluetasavallassa toimia Standardin elementtien soveltamiseksi ja niiden (elementtien) viemiseksi kansalaiskäsittelyn läpi. Suurinta huomiota kiinnitetään elementtien soveltamisen laatuun ja tehoon vahvistetun ”tiekartan” puitteissa.

Hallinnollisten tekijöiden investointi-ilmapiiriin negatiivisen vaikutuksen poistamiseksi toteutetaan aluetasavallassa ohjelmaa ”Hallinnollisten esteiden poistaminen rakennustoiminnasta Karjalan tasavallassa 2011 - 2015”, jonka puitteissa noudatetaan valtion ja paikallisten itsehallintoelinten rakennustoiminnan sektorissa annettavien palveluiden reglamenttia, toteutetaan aluesuunnittelua, maankäyttöä sekä kuntien rakennussuunnittelun normistoa.

Tasavallan kaikissa kaupungeissa ja kunnissa vahvistettiin hallinnolliset reglamnetit, jotka koskettelevat paikallisten itsehallintoelinten toimia ”Perusrakennuskohteiden rakennuslupien (korjausluvat mukaan luettuina) myöntäminen ja lupien voimassaolon jatkaminen”- sekä ”Perusrakennuskohteen luovutusluvan myöntäminen”-sektoreissa. Asiakirja säätelee viranomaisten toimia ja palveluiden antamisen aikamääriä.

Karjalan tasavallassa on saatettu voimaan juridinen asiakirja, joka vapauttaa rakennuttajan lupien hankkimisesta, jos toteutetaan sähköverkkokohteen rakentamista sähkövoiman vastaanottamiseksi teholtaan alle 15 kWt yksityisen henkilön tarpeisiin ja alle 100 kWt juridisen henkilön tai pk-yrityksen tarpeisiin. Rakennuslupia ei tarvita, jos rakennuttaja pystyttää insinööri- ja teknistä verkkoa omakotitalon tarpeisiin.

Suunnittelu- ja insinööritutkimusten projektiasiakirjojen valtiollisen ekspertiisin suorittamisen aikaväliä supistettiin 90:sta päivästä 60:een päivään.

Ylimääräisten hallinnollisten uusien esteiden ilmestymisen estämiseksi perustetaan vuonna 2014 instituutio, jonka myötä eritellään Karjalan tasavallassa jo vahvistettujen ja vahvistettavien juridisten normien vaikutusta toimintaan. Tasavallan valtiovaltaelinten tulisi käydä erikoisen analyyttisen prosessien läpi, mikä kertoisi voimassa olevan tai uuden valtiollisen ohjailun bisnekselle aiheuttamista mahdollisista voitoista, kuluista ja muista vaikutuksista.

Karjalan tasavallan kaupunkien ja kuntien aluesuunnittelu-, maankäyttö- ja kaupunkirakennuskaavat tulisi saada valmiiksi vuoden 2014 kesäkuun 1. päivään mennessä. Tämä helpottaa sijoittajain toimia heille sopivan tontin ja maa-alueen löytämiseksi investointihankkeen toteuttamista varten.

Karjalan tasavallan pääkaupungissa Petroskoissa avattiin valtion- ja kuntapalvelukeskus, jossa asioivaa palvellaan ”yksi luukku”-periaatteella. Hakija luovuttaa asiakirjansa tai saa tarvittavat todistukset ja otteet niistä enintään 15 minuutissa.

Periaatetta ”yksi luukku” noudatetaan valtion- ja kuntapalveluiden tarjoamisessa koko tasavallan alueella perustamalla aluekeskuksen filiaaleja ja osastoja hallintopiireihin. Filiaaleja perustetaan 18 ja osastoja – 68. Niiden kautta saa hakija tietoja vapaista tonteista, saa käyttöönsä niitä luvalla, kuten vapaita viljelymaitakin, saa rakennuslupia ja kohteen käyttöönottolupia. Palveluverkon luominen jatkunee vuoden 2015 tammikuun 1. päivään mennessä. Verkon käynnistäminen säästää kansalaisten asioimisaikaa virastoissa ja lyhentää olennaisesti investointiasiakirjojen laatimissykliä.

Ammattityövoiman kysynnän ja tarjonnan epätasapainon eliminoimiseksi laaditaan joka vuosi kansantalouden ja sosiaalialan ammattityövoiman tarpeen ennuste eli prognoosi. Asiakirjaa on hyödynnetty vuodesta 2010. Sitä käyttävät hyväkseen Karjalan tasavallan toimeenpanovaltaelimet. Näin asetetaan ammattikouluille ja muille oppilaitoksille tavoitteet. Ammattityövoiman ja asiantuntijatarpeen Prognoosi vuosille 2014 – 2018 on nähtävissä Karjalan tasavallan työvoimaministeriön kotisivuilla ja Karjalan tasavallan hallituksen virallisilla nettisivustoilla.

Sijoittajat tekevät hankepäätöksensä ottaen huomioon tietoja vapaasta ammattityövoimasta. Tällaisia tietoja tullaan julkaisemaan vuonna 2014. Työvoimaresurssikatsauksia ja sektorin prognooseja tullaan päivittämään säännöllisin väliajoin.

Tasavallassa toimii erikoinen hankkeita houkutteleva, investointihankkeiden etenemistä monitoroiva ja yritysten toimintaa kannattava infrastruktuuri: Karjalan tasavallan takuusäätiö, Karjalan tasavallan businesshautomo, Karjalan tasavallan Kuppa- ja teollisuuskamari , ”Karjalan tasavallan kehityskorporaatio” Oy, Karjalantasavallan valtion- ja kuntapalveluiden monitoimikeskus.

Tasavallan valtiovaltaelinten viranhaltijain henkilökohtaisesta vastuusta investointihankkeiden toteuttamisesta Karjalan tasavallassa mainitaan toteutettavien tai suunnitteilla olevien priorisoitujen sijoitushankkeiden luettelossa, joka on nähtävissä investointisektorin nettisivuilla ”Karjalan tasavalta sijoittajille”.

Tasavallassa toimii muutama kollegioelin, jotka koordinoivat kaikkien tahojen valtaelinten toimia aluetasavallan investointikehityksen vauhdittamiseksi ja sijoitushankkeiden ongelmien ratkaisun jouduttamiseksi. Niistä mainittakoon tuotantovoimien aluetasavaltaan sijoittamista käsittelevä Virastojen välinen komissio ja sijoituksia aluetasavallan kansantalouteen houkutteleva työryhmä.

Komission ja työryhmän istunnoissa käsiteltiin vuonna 2013 noin 10 sijoitushankehakemusta voimatalouden, vuoriteollisuuden, kuljetusten ja kaupan sektoreissa: hanketta kuljetus- ja logistiikkasektorissa (”Onega” – moottoritien rakentaminen) ”Luoteinen kehityskorridori” Oy:n toimesta, Belomorskin biologisen teknopuiston perustaminen (”Mariprodukt” Oy), vapaa-ajanviettokeskuksen rakentaminen Petroskoihin (”Sigma RTs” Oy) ja kauppakeskuksen rakentaminen Kontupohjaan (”Karjalan innovaatiokeskus” Oy), Merivoimalan rakentaminen Kemiin (”Nord Hydro” Oy), öljynjalostamon rakentaminen Belomorskiin (”Innovatiivinen teollisuusryhmä” Oy), graniittiesiintymän hyödyntämiskombinaatin rakentaminen Pindushiin (”Progress” Oy) jne.

Virastojen välisten elinten ulkopuolella käsiteltiin yli 60 sijoitushankehakemusta. Etsittiin yhteistyön variantteja ja sijoituspaikkoja kuljetusten, jalostusteollisuuden, matkailun, voimatalous- ja agroteollisen kompleksien sektoreissa.

Vuonna 2013 maksettiin budjetista sopimusten mukaan 11,2 miljoonaa ruplaa alueellisten valtiontukien puitteissa. Varoja kului sijoitushankkeisiin käytettyjen lainavarojen pankkikorkojen kuolettamiseen. Toimintakertomuskaudella solmittiin 3 sijoitussopimusta suosituimmuusperiaatteen noudattamiseksi (verohelpotukset). Tällaisia sopimuksia toteutetaan aluetasavallassa yhteensä 12.

Valtiontakuusopimuksia solmittiin muutama vuonna 2012. Jotkut ovat voimassa vuoden 2014 tammikuun 1. päivään asti. Valtiontakuusummat käsittävät 528 miljoonaa ruplaa. ”Petroskoin kunnallissysteemit” Oy toteuttaa tukisopimuksen puitteissa investointihanketta johtovesi- ja viemäriverkon uusimiseksi tasavallan pääkaupungissa. Karjalan tasavallan hallituksen myötävaikutuksella toteutetaan lähes sataa sijoitushanketta, joita toteutetaan Karjalan tasavallan hallituksen investointipolitiikan pääsuuntausten (2011 -2015) puitteissa.

Investointi-infrastruktuurin täydellistämisen puitteissa käynnistetään vuonna 2014 Karjalan tasavallan sijoitusilmastoa parantavan Neuvoston toiminta. Neuvosto käsittelee Standardin aluetasavallassa soveltamisen, investointien houkuttelemisen toiminnan, yritystoiminnan aluetasavallan hallintopiireissä ja kaupungeissa kannustamisen, kuljetusinfrastruktuurin parantamisen ynnä muita kysymyksiä.

Sijoitusten houkuttelemista jouduttavaa infrastruktuuria kehitetään ja yritystoiminnan subjektien työskentelyä kannustetaan vastakin. Suunnitelmissa on sellaisen konseptin luominen, jonka puitteissa perustetaan aluetasavaltaan teknopuistoja. Niitä toimisi Nadvoitsassa, Sortavalassa, Kostamuksessa, Kontupohjassa, Segezhassa ja Petroskoissa.

Vahvistetaan tasavallan reglamentti, jonka puitteissa seurataan sijoitushankkeiden etenemistä ”yhden luukun” periaatteella. Näin unifioidaan Karjalan tasavallan valtiovaltaelinten ja sijoittajain välisen kanssakäymisen prosessia niiden (investoijien) tukemiseksi ja valtiollisen myötävaikutuksen toteuttamiseksi sijoitushankkeiden onnistumiseksi.

Aluetasavalassa toteutetaan toimia sijoitusten houkuttelemiseksi valtakunnan 3. joulukuuta 2011 vahvistetun lain ¹ 392-FZ ”Aluekehityksen vyöhykkeistä Venäjän federaatiossa ja joistakin muutoksista VF:n muutamiin lakeihin” puitteissa. Laki tavoittelee suotuisten olosuhteiden luomista sijoittajille kehitysvyöhykkeellä valtion toimesta. Vastaavien toimenpiteiden alueellinen suunnitelma toteutetaan vuoteen 2015 mennessä. Silloin esitellään Venäjän federaation hallituksessa luonnista hakemukseksi, joka tultuaan hyväksytyksi avaa tien kohti alueellisen kehityksen erikoisvyöhykkeen perustamista Karjalan tasavaltaan.

Julkisen infrastruktuurin kehittämistä varten mm. yhden suuren työnantajan varassa toimivissa aluetasavallan kaupungeissa ja taajamissa laajennetaan niiden mekanismien hyödyntämistä, jotka mahdollistavat valtion ja yksityisyritysten laajemman yhteistoiminnan ja Karjalan tasavallan Investointirahaston varojen hyödyntämisen.

Tasavallassa meneillään olevasta investointiprosessista kerrotaan yksityiskohtaisesti ”Karjalantasavalta sijoittajille”-palvelimen, Karjalan tasavallan pk-yrittäjyyden internet-sivustojen ja Karjalan tasavallan virallisen nettiportaalin kautta.

Luottoluokituslaitos ”Ekspert RA” suoritti vuonna 2013 Venäjän 30 hallintoalueen vertailututkimuksen, jonka puitteissa eriteltiin regioonien ylläpitämiä investointisivustoja. Karjalan tasavalta pääsi 11. sijalle, jonka jakoi Moskovan, Arkangelin ja Penzan hallintoalueiden kanssa. Palvelimella ”Karjalan tasavalta sijoittajille” on nykyisin informaatiota yli 30 investointi- ja innovaatiohankkeesta ja hanke-ehdotuksesta, jotka koskettelevat yli sataa tonttia, joille voitaisiin perustaa tuotanto sijoitushankkeiden myötä.

Kävijöitä saitilla on viime aikoina ollut entistä vähemmän (24 tuhatta kävijää vuonna 2013 ja 26,5 tuhatta vuonna 2012), mutta ulkomaalaisten kävijäin määrä on kasvanut. Niinpä Ukrainasta oli kävijöitä 2,7 % koko vierailijain määrästä, Valkovenäjältä - 1,2 % ja Suomesta - 1 %). Kävijäin kohderymän muodostavat karjalaiset vierailijat (37,5 %), Pietarista - 18 % ja Moskovasta - 15 %.

Internetissä alkoi toimia vuonna 2013 testiformaatissa Karjalan tasavallan geoportaali. Sen myötä saadaan online formaatissa tietoja toimilisenssein jaetuista maa-alueista mm. hyödyllisten kaivannaisten käyttötarkoituksissa, topografisia tietoja, informaatiota sosiaalisesta ja tuotantoinfrastruktuurista, investointipotentiaalista.

Vuonna 2014 jatketaan toimia sähköisten resurssien (Geoportaalinkin) informatiivisen sisällän ajanmukaistamiseksi ja hallitsemiseksi sekä ylläpitämiseksi. Portaaliin kytketään potentiaalisten sijoittajain käyttöön luodun Karjalan tasavallan investointihankkeiden interaktiivisen geomonitoroinnin järjestelmä.

Karjalan tasavallan potentiaalin tekemiseksi tunnetuksi laajemmin laaditaan vuosittain ohjelma, jonka puitteissa osallistuu aluetasavalta talousfoorumeihin, messuille, teollisuusnäyttelyihin, seminaareihin. Tällaisissa tapahtumissa esitellään aluetasavallan sijoituspotentiaalia ja pitkän aikavälin kehityksen tavoiteohjelmia. Hallintoalueen eli aluetasavallan tekemistä tunnetuksi toteutettiin vuonna 2013 valtakunnallisissa ja kansainvälisissä talous- ja sijoitustapahtumissa, joiden myötä haluttiin syventää sijoitusyhteistyötä ulkomaisten, etenkin kiinalaisten ja suomalaisten yritysten, ja kotimaisten sijoittajain kanssa. Mainittakoon Karjalan tasavallan valtuuskunnan työvierailu Suomeen (Helsinki), seminaari ”Venäläis-kiinalainen foorumi: sijoitus- ja rahoitustoiminta alueellisessa sosiaalitaloudellisessa yhteistyössä” (Kiina, Shanghai), seminaari ”Karjalan tasavalta liiketoiminnan keskiössä” (Suomi, Lahti), Karjalan tasavallan Päivät Moskovassa (aluetasavallan talous- ja sijoituspotentiaalin esittelyä Moskovan kaupunginhallituksessa ja Kiinan kansantasavallan Venäjän suurlähetystössä), XVII Pietarin kansainvälinen talousfoorumi, XII kansainvälinen investointifoorumi ”Sotshi-2013”.

Osallistuminen näihin tapahtumiin joudutti muutamien yhteistyösopimusten vahvistamista. Niinpä Karjalan tasavalan hallitus solmi sopimukset ”Luoteinen kehityskorridori” Oyn ja ”Mariprodukt” Oy:n kassa. Yhteistyöhankkeiden mukaisesti toteutetaan kuljetus- ja logistiikkahanke (rakennetaan ”Onega”-moottoritie arvoltaan 245 miljardia ruplaa) ja Belomorskin biologinen teknopuisto (sijoitukset käsittävät 3,3 miljardia ruplaa).

Karjalan tasavallan investointimahdollisuuksien propagoimista harjoitetaan julkaisemalla informatiivista aineistoa sijoitustoiminnasta aluetasavallassa. Sitä julkaistaan eri alojen erikoislehdissä, levitetään tietotoimistojen ja radion sekä television kautta. Saitilla ”Karjalan tasavalta sijoittajille” julkaistaan päivitettävää informatiivista ja hakunettijulkaisua ”Investointi-Karjala”, joka kertoo aluetasavallan luonnonvaroista ja resursseista, sen kansantalouden erikoisuuksista, innovatiivisen ja investointikehityksen aspekteista, sijoitustoimintaa säätelevästä paikallisesta lainsäädännöstä, mm. paikallisen hallituksen käytössä olevista valtiontukimahdollisuuksista.

Luottoluokituslaitos ”Ekspert RA” suoritti vuosina 2012 – 2013 tutkimuksia ja säilytti tasavallalle vuonna 2010 myöntämänsä luottoluokituskategorian 3Â1 (alennettu potentiaali – kohtuullinen riski). Ranki on siis hiukan alentunut (sekä investointiriskin, että sijoituspotentiaalin osalta), mutta aluetasavalta säilytti entisen asemansa Venäjän federaation subjektien entisessä ryhmässä. Näin tapahtui Karjalan tasavallan innovatiivisen potentiaalin tuntuvan kasvun vuoksi. Samalla on todettava, että infrastruktuuripotentiaalin taso on alentunut, finanssi- ja hallintariskit lisääntyivät.

Tasavallan asema ei siis muuttunut olennaisesti luottoluokituksessa investointihoukuttelevuuden osalta, mikä kielii tilanteen regressiivisen kehitystrendin vaaran poistumisesta, mutta se kertoo samalla, että on olemassa investointi-ilmapiirin parantumista aluetasavallassa jarruttavia tekijöitä.

Ensiksikin, infrastruktuurin alikehitys on selvästi havaittavissa: aluetasavallan tasolla – sähkön tuotannon ja sähköverkoston alhainen kehitystaso, lähes 50% oman sähkövoiman riittämättömyys, heikko maakaasun jakeluverkosto, rautateiden alhainen teho, 70% maateistä aluetasavallassa kehnossa kunnossa, harva lentoliikenne maan regioonien ja aluetasavallan hallintopiirien välillä; paikallisella tasolla – potentiaalisilla teollisuusalueilla ja niiden ympärillä olevan infran heikkous. Mainittujen heikkouksien eliminoiminen vaatii mittavia sijoituksia infrastruktuurin kehittämiseksi kokonaisvaltaisesti, mutta tätä jarruttaa Karjalan tasavallan budjetin varojen riittämättömyys. Todettakoon, että aluetasavallan budjetista 70% määrärahoista käytetään sosiaalisiin menoihin. Tasavallan budjetti saa finanssitukea Moskovasta (30%) ja lisäksi pankkilainat maksavat paljon.

Toiseksi, omia finanssiresursseja sijoitustoiminnan vilkastamiseksi ei riitä: ei ole vapaita yksityisvaroja, eikä budjettirahoja. Pankit jatkavat konservatiivista finanssipolitiikkaa. Ne eivät suostu pitkän aikavälin hankkeiden rahoittamiseen tai vaativat mittavia takuita ja määräävät korkeita pankkilainakorkoja, sillä rahoitustoiminnan riskit ovat melkoiset, kuten sijoitushankkeiden ajoissa toteuttamisen korkeat riskitkin. Varojen palautuminen lainaehtojen puitteissa on ongelmallista.

Kolmanneksi, vapaan ammattityövoiman, insinöörien ja teknikoiden puute, mihin vaikuttaa kysynnän ja tarjonnan vinoutuma ja väestön muutto pääkaupunkiseudulle ja muihin mukavampiin kaupunkeihin ja paremmin toimeentuleville alueille.

Neljänneksi, tuotteiden realisoinnin vaikeudet – sisämarkkinat eivät vedä, valmisteiden laatutaso (johtuu vanhentuneesta tuotantokalustosta ja vanhojen teknologioiden hyödyntämisestä – kotimaisilta markkinoilta ei helposti löydy uusimpia teknologioita) ei tyydytä ostajia. Nämä ongelmat vaikuttavat negatiivisesti sijoittajan päätökseen investoida mihin tahansa maan regiooniin.

Tasavalta keskittyy vuonna 2014 harjoitettavaan investointipolitiikkaan yrittämällä parantaa liiketoiminnan ilmapiiriä. Tavoitteena on luoda edellytyksiä kansantalouden teknologista uudistamista varten, lisätä aluetasavallan talouspotentiaalia ja poistaa jääminen jälkeen infrastruktuurin kehitystasossa. Karjalan tasavallan hallitus jatkaa edellä mainitun Standardin soveltamista ja muita lueteltuja toimia investointikehityksen vauhdittamiseksi Karjalan tasavallan hallituksen investointipolitiikan pääsuuntausten (2011 – 2015) puitteissa. Näiden toimien toteuttaminen oletettavasti poistaa monet investointikehitystä aluetasavallassa yhä jarruttavat tekijät ja saa aikaan peruspääomasijoitusten kasvun tarvittaman dynamiikan. Paljon muutoksia tapahtuu Karjalan tasavallan perustamisen 100-vuosijuhlaan (vietetään 2020) valmistutumisen puitteissa.

Tekninen tuki
Luotu 12. toukokuuta 2014. Toimitettu 12. toukokuuta 2014.
© KT:n valtiollinen IT-alan kehityskomitea, 1998-2018