Virallinen Karjala. Karjalan tasavallan valtiovaltaelinten virallinen palvelin.
  Ðóññêàÿ âåðñèÿEnglish versionSuomalainen versio
  |Karjalasta |Kt:n symbolit   |Matkailua |  Yhteistoimintaa |  

Karjalan tasavallan sosiaalitaloudellinen kehitys 2013

  Johdanto

  Talouspolitiikka

    Teollisuus-
    tuotanto

    Agroteollisuuskompelksi

    Rakennustoiminta

    Matkailu

    Pk-yrittäjyys

    Sijoituspolitiikka

    Yhteistyö

    Luonnonvarojen kayttö

  Investointeja

  Palveluja

  Kansallispolitiikka

  Valtiollinen
   johtaminen

Agroteollisuus- ja kalatalouskompleksi

Karjalan tasavallan valtionpolitiikka agroteollisen kompleksin (alempana - ATK) sektorissa tavoittelee maa- ja karjataloustuotannon tehostamista ja paikallisten asukkaiden tarpeiden tyydyttämistä alan kilpailukykyisillä ja laadukkailla tuotteilla sekä maaseutuväestön parempien elinolosuhteiden luomista.

Aluetasavallanhallitus toteutti asetettujen tavoitesuunnitteiden saavuttamiseksi lukuisia hankkeita, mm. Toteutti toimia ATK laitosten tukemiseksi määrärahoin.

Juridisten asiakirjojen vahvistamisen myötä sai valtio oikeuden rahoittaa sektorin yrityksiä vuoden 2013 helmikuusta lähtien. Alan yrityksiä tuettiin Karjalan tasavallan ”Agroteollisen kompleksin ja kalatalouden tuleminen Karjalan tasavallassa vuosina 2013—2020 ”-tavoiteohjelman puitteissa. Se vahvistettiin Karjalan tasavallan hallituksen 18. tammikuuta 2013 päivätyllä päätöksellä ¹ 36r-P. Hankkeita rahoitetaan Karjalan tasavallan ja Venäjän federaation budjeteista, joitakin tukihankkeita rahoitetaan yksistään Karjalan tasavallan budjetista.

Tukia saivat viime vuonna 305 yritystä ja yksityistä maanviljelijää.

Tasavallan ATK laitokset saivat viime vuonna valtiolta tukivaroja yhteensä 485,3 miljoonan ruplanarvosta (kasvua vuodesta 2012 18,5 miljoonaa ruplaa, mm. Venäjänfederaation budjetista - 188,9 miljoonaa ruplaa (kasvua 71,4 miljoonaa ruplaa), Karjalan tasavallan budjetista - 296,4 miljoonaa ruplaa (52,9 miljoonaa ruplaa edellisvuotta vähemmän).

Maatalous

Kaikki maatalouslaitokset tuottivat viime vuonna tavaraa 5575,5 miljoonan ruplan arvosta - 31 % enemmän kuin vuonna 2012.

Maataloustuotannon indeksi käsitti 107,6 %, karjataloudessa - 95,6 %, maanviljelyssä - 120,6 %. Aluetasavallassa nähtiin toimintakertomuskaudella sektorin laitosten tuotannon kasvu ensimmäistä kertaa viime vuosiin.

Valtiontukien myötä lisättiin karjan päälukua alan yrityksissä (101,5 % edellisvuodesta). Tähän hankkeeseen sijoitettiin tasavallan budjetista 10,0 miljoonaa ruplaa.

Karjatalouden tukemiseksi maksettiin maidontuotannon kannattavuuden ylläpitämiseksi yhteensä 214,2 miljoonaa ruplaa, mm. valtakunnan budjetista - 58,4 miljoonaa ruplaa ja Karjalan tasavallan budjetista - 155,8 miljoonaa ruplaa.

Yhtä lypsävää kohden tuotettiin viime vuonna keskimäärin 6429 kiloa maitoa. Se on 28,4% enemmän, kuin Venäjän keskivertotulos. Eniten maitoa tuotettiin ”Karhumäen meijeri” Oy:ssä -7976 kiloa lypsävää kohden, Alavoisen rotukarjatilalla - 7730 kiloa, Mäkrän rotukarjatilalla - 7400 kiloa, ”Salmin elvyttäminen” Oy:ssä - 7299 kiloa, ”Majak” Oy:ssa - 6946 kiloa.

Rotulehmien hankkimiseen sijoitettiin varoja 21,1 miljoonaa ruplaa, mm. Karjalan tasavallan budjetista - 9,1 miljoonaa ruplaa. 55 % lehmistä tasavallassa ovat rotulehmiä, joita hoidetaan kahdella rotukarjatilalla.

Vuonna 2013 tuotettiin 62,9 tuhatta tonnia maitoa – se on 96 % vuoden 2012 aikaansaannoksesta. Maitoa tuotettiin vähemmän sen vuoksi, että farmaritiloilla oli supistunut eri syistä lypsävien pääluku.

Tasavallassa tuotettiin toimintakertomuskaudella 12,2 tuhatta tonnia lihaa (96 % vuoden 2012 aikaansaannoksesta).

Karjalan tasavallassa kasvatetaan rehukasveja, viljellään perunaa ja vihanneksia, kerätään pensasmarjoja.

Perunaa tuotettiin toimintakertomuskaudella 94,3 tuhatta tonnia - 27 % edellisvuotta 2012 enemmän, vihanneksia - 21,5 tuhatta tonnia - kasvua 24 % vuodesta 2012.

Tuotannon kilpailukyvyn kasvattamistavoitteet tulivat ajankohtaisiksi Venäjän liityttyä Maailman kauppajärjestöön. Tämän vuoksi ryhdyttiin toteuttamaan vuonna 2013 uudenlaisia tukimuotoja. Rehu- ja korsikasvien tuotannon tehostamiseksi maksettiin maanviljelijöille 13,9 miljoonaa ruplaa, mm. valtakunnan budjetista - 10,0 miljoona ja Karjalan tasavalan budjetista - 3,9 miljoonaa ruplaa. Viljelymaiden pinta-ala kasvoi vuonna 2013 32,1 tuhanteen hehtaariin (102 % vuoden 2012 tasosta), mm. maatalousyrityksissä - 25,4 tuhanteen hehtaariin (102 %).

Vuonna 2013 jatkettiin sijoitushankkeen toteuttamista Majak-tilalla. Tavoitteena on rakentaa suurnavetta (400 lehmää) ja lypsyosasto. Karjatila toimii Äänisenrannan hallintopiirin Ladva-asutuksessa. Hankkeenarvo on 110,0 miljoonaa ruplaa. Rosselhozbank Oy –pankki sijoitti hankkeeseen lainarahaa 88,0 miljoonaa ruplaa. Lainavaroja tarvitaan lisää, mistä käydään neuvotteluja pankin kanssa.

Suurnavettoja kunnostetaan Mäkrän rotukarjatilalla, Alavoisen rotukarjatilalla, V. M. Zaitsevin mukaan nimetty agrokompleksi Oy:ssä. Korjaushankkeisiin sijoitettiin 31,0 miljoonaa ruplaa.

Valtakunna, tasavallan ja hallintopiirien budjeteista sijoitettiin sektorin yritysten ja farmareiden tukemiseen 12,5 miljoonaa ruplaa.

Vuonna 2013ruvettiin myöntämään tukiaisia Karjalan tasavallan budjetista karjatalouden kannattavuuden ylläpitämiseksi. Näihin tarkoituksiin liikeni 3,8 miljoonaa ruplaa. Ne jaettiin 206 farmari- ja talonpoikien kotitalouksille.

Valtio myönsi viime vuonna ensimmäistä kertaa tukiaisia 125,9 tuhannen ruplan arvosta maanviljelijöille heidän hankkiessaan viljelymaista omistuksensa.

Uusille farmareille myönnettiin apurahaa hakemusten perusteella. Tukea saivat viisi farmaria Sortavalan, Aunuksen, Prääsän hallintopiristä. Apurahan summa käsitti 6,7 miljoonaa ruplaa – valtakunnan budjetistaì 5,0 miljoonaa ruplaa ja Karjalantasavallan budjetista - 1,7 miljoonaa ruplaa.

Uusia teknologioita ja uusinta tekniikkaa hyödyntävien maanviljelijäin tukemiseen käytettiin 9,9 miljoonaa ruplaa.

Valtion tuella ja lainavaroilla sekä omilla rahoilla hankittiin toimintakertomuskaudella ATK:n yrityksille ja farmareille 22 maatalouskonetta ja -laitetta arvoltaan 46,5 miljoonaa ruplaa.

ÐKalatalouskomåleksi

Aluetasavallan kalataloussektorin muodostavat ennen kaikkea kalastus valtamerillä ja sisävesistöillä ja Vienanmerellä sekä kalankasvatuslaitokset.

Alall toimi viimme vuonna Karjalan tasavallassa 241 yritystä ja laitosta, mm. valtamerillä 16, sisävesillä - 157 (Vienanmerellä - 30, makeavesialtailla - 127), kalankasvatuksessa - 57, mantereella toimivissa kalankäsittelyn laitoksissa - 11.

Sektorin laitoksissa ja yrityksissä työskentelee 2,5 tuhatta henkilöä. Kompleksin yhden työntekijän keskivertokuukausipalkka oli toimintakertomuskaudella 37,2 tuhatta ruplaa.

Tuotantoindeksi käsitti sektorissa tammi-joulukuussa 2013 91,4%.

Vesistöjen bioresursseja pyydystettiin viime vuonna 93,6 tuhatta tonnia (102,5 % vuoden 2012 tuloksesta), kalaa jalostettiin ja käsiteltiin myyntiin 69,2 tuhatta tonnia (114,8 %).

Tasavallan kalankasvatusyrityksissä tuotettiin viime vuonna 23,6 tuhatta tonnia kalaa (135 % vuoden 2012 aikaansaannoksesta). Kesä-syyskausi oli hyvä vuonna 2013 ja lisäksi otettiin käyttöön muutama uusi kalanviljelylaitos.

Vuonna 2013 käynnistettiin neljä kalankasvatuslaitosta – Rusprojektstroi Oy, PARAD-Plus Oy, Äänisniemen kirjolohi Oy ja Tur Oy.

Viime vuonna käynnistettiin Venäjän luoteisosan suurin kalanpoikashautomo. Sen omistaa Virta Oy Lahdenpohja hallintopiirissä. Hautomo tuottaa vuosittain suunnitelmien mukaan 12,5 miljoonaa kalanpoikasta. Laitos toimii automaattisesti tietokoneohjelmien turvin. Rakennushankkeen arvo on 378,7 miljoonaa ruplaa. Laitos työllistää 13 henkilöä. Vuonna 2013 tuotettiin 9,2 miljoonaa kalanpoikasta.

Sektorin yritykset toimittivat toimintakertomuskaudella kotimarkkinoille ja ulkomaille 72,6 tuhatta tonnia kalaa ja kalavalmisteita (107 % vuoden 2012 tuloksesta).

Vientiin meni 20,9 tuhatta tonnia valmisteita (129 %), Venäjän federaation markkinoille toimitettiin 51,7 tuhatta tonnia (106 %).

Valmisteita meni vuonna 2013 enimmäkseen Norjaan, Eestiin, Alankomaihin ja Kiinaan. Eestiin toimitettiin 38, 4% kaikista ulkomaille viedyistä kalavalmisteista.

Elintarve- ja jalostusteollisuus

Elintarve- ja jalostusteollisuus koostuu tasavallassa maidon jalostamisesta, meijerituotannosta, lihan jalostamisesta, leipomo- ja konditoriasektorista, vodka- ja likööritehtaista, säilyketuotannosta ja myllyistä.

Koko alan tuotanto sektori käsitti vuonna 2013 79,3 %.

Viime vuonna tuotettiin 51,2 tuhatta tonnia maitotuotteita (99,3 % vuoden 2012 tasosta), meijerivoita - 0,4 tuhatta tonnia (101 %), makkaravalmisteita - 1,1 tuhatta tonnia (79,4 %), lihapuolivalmisteita - 4,5 tuhatta tonnia (118,0 %), leipomotuotteita - 21,1 tuhatta tonnia (80,7 %). Alkotehtaat tuottivat 491,45 tuhatta dekalitraa valmisteita eli 43 % vuoden 2012 tuloksesta.

Jauhoa tuotettiin aluetasavallassa 3 tuhatta tonnia - 2,3 kertaa enemmän, kuin edellisvuonna 2012.Kontupohjan myllyn omistajan vaihdettua toteutettiin kaluston modernisoiminen. Sijoitushankkeen arvo on 4,2 miljoonaa ruplaa.

”Karjalan marjat” Oy lisäsi tuntuvasti tuotantoa.

Toimintakertomuskaudella valmisteita tuotettiin 1706 tonnia (kasvua vuodesta 2012 2,4 kertaa). Yritys tuotti 232 tavaranimikettä. Yritys ei kuitenkaan saavuttanut tuotantosuunnitetta ja kaipaa lisää käyttövarojavaroja ja finansseja luottolainojen maksamiseen. Karjalan tasavallanhallitus ponnistelle lainavarojen maksamiseksi yhteistyössä yrityksen kanssa Rosseljhozbank-pankille ja strategisten sijoittajain löytämiseksi.

Karjalan tasavallan hallitus yrittää valtuuksien mukaisesti jouduttaa alan yritysten toimia uusien markkinoiden ja tilaajain löytämiseksi. Hallituksen myötävaikutuksella järjestetään syksyisin maa- ja karjataloustuotteiden markkinoita ja ”sunnuntaimarkkinoita” ja osallistutaan maatalousnäyttelyihin Karjalan tasavallan alueella ja Venäjän muilla hallintoalueilla.

Petroskoissa pidettiin toimintakertomuskaudella 23 markkinatapahtumaa, mm. Joulumarkkinat, joihin osallistui alan yrityksiä ja farmareita.

Maaseudulla asuvien, mm. nuorten perheiden ja nuorten spesialistien elinolosuhteiden parantamista toteutetaan valtakunnallisen ”Maaseudun kestävä kehitys vuosina 2014—2017 ja vuoteen 2020”-tavoiteohjelman ja Karjalan tasavallan valtiollisen ”Karjalan tasavallan agroteollisen kompleksin ja metsästystalouden kehitys vuosina 2013 - 2020 ”-tavoiteohjelman ”Maaseudun kestävä kehitys”-alaohjelman puitteissa.

Maaseudulla asuville kansalaisille myönnettiin mainittujen ohjelmien mukaisesti valtionavustusta omakotitalojen rakentamiseen (asuntojen hankkimiseen). Ohjelman puitteissa oli sellaisia avustuksen saaneita yhteensä 42 perhettä, jotka asuvat Kalevalan, Prääsän, Äänisenrannan, Kontupohjan, Karhumäen, Lahdenpohjan, Sortavalan ja Belomorskin piireissä.

Hankkeisiin käytettiin edellisiltä vuosilta kertyneet määrärahat ja budjettien ulkopuolisista lähteistä sijoitetun varat huomioiden yhteensä 65,7 miljoonaa ruplaa, mm. Karjalan tasavallan budjetista - 25 miljoonaa ruplaa, Venäjän federaation budjetista - 15,7 miljoonaa ruplaa, kansalaisten ja nuoren perheiden omat varat - 25 miljoonaa ruplaa.

Mainittujen ohjelmien puitteissa hankittujen asuntojen ja omakotitalojen yhteinen pinta-ala käsitti toimintakertomuskaudella 3235,9 neliömetriä, mm. nuorten perheiden ja nuorten spesialistien osalta -1345,8 neliömetriä.

Karjalan tasavallan hallitukselle määräämät tehtävät eläinlääkäritoimen, metsästystaloiden sektorin, erikoiskulkuneuvojen ja muiden kuljetusvälineiden kunnon valvomisen, eläinmaailman kohteiden ja vesistöjen bioresurssien suojelun aloilla hoidettiin tavoitesuunnitteiden mukaisesti täydellisesti.

Tekninen tuki
Luotu 12. toukokuuta 2014. Toimitettu 12. toukokuuta 2014.
© KT:n valtiollinen IT-alan kehityskomitea, 1998-2018