Virallinen Karjala. Karjalan tasavallan valtiovaltaelinten virallinen palvelin.
  Ðóññêàÿ âåðñèÿEnglish versionSuomalainen versio
  |Karjalasta |Kt:n symbolit   |Matkailua |  Yhteistoimintaa |  

Karjalan tasavallan sosiaalitaloudellinen kehitys 2013

  Johdanto

  Talouspolitiikka

    Teollisuus-
    tuotanto

    Agroteollisuuskompleksi

    Rakennustoiminta

    Matkailu

    Pk-yrittäjyys

    Sijoituspolitiikka

    Yhteistyö

    Luonnonvarojen kayttö

  Investointeja

  Palveluja

  Kansallisuuspolitiikka

    Kansallisuuspolitiikka

    Valtion ja
    kirkollisjärjestöjen
    suhteet


  Valtiollinen
   johtaminen

Valtion kansallispolitiikka

Valtion kansallispolitiikan toteuttamisen alalla noudatti aluetasavallan hallitus vuonna 2013 Venäjän federaation vuoteen 2025 ulottuvan kansallispolitiikan Strategian periaatteita. Asiakirja vahvistettiin Venäjän federaation presidentin 19. joulukuuta 2012 antamalla ukaasilla No 1666. Samalla noudatettiin Venäjän federaation hallituksen vuoteen 2025 ulottuvan kansallispolitiikan Strategian puitteissa 15. heinäkuuta 2013 vahvistettua toimeksiantoa No 1226-r, jonka mukaisesti toteutetaan toimenpideohjelmaa vuosina 2013 – 2015.

Valtion kansallispolitiikan toteuttamisen priorisoituihin tehtäviin Karjalan aluetasavallassa kuuluu tasavallan alkuperäiskansojen kielten, kulttuurin ja perinteellisen elinympäristön ja elämäntapojen säilyttäminen, vaaliminen ja kehittäminen. Yhteistyössä kansallisten omatoimisten järjestöjen kanssa jatkoi hallitus niiden hankeohjelmien täyttämistä, jotka tavoittelevat karjalaisten, vepsäläisten ja suomalaisten etnokulttuurikehitystä, heidän kielensä vaalimista valtion turvin Karjalan tasavallassa sekä Pomorjen (Vienanmeren rannikkoseudun), Puutosin ja Äänisniemen perinteellisen venäläisen kulttuurin tukemista ja kehittämistä.

Karjalaisten etnokulttuuripotentiaalin kehittämiseksi ja kulttuurijäämistön vaalimiseksi julistettiin tasavallassa vuosi 2013 karjalankielen ja kansallisen kulttuurin Vuodeksi (alempana karjalankielen Vuosi). Sen puitteissa toteutettiin Karjalan aluetasavallassa toimintakertomuskaudella yli 800 etnososiaalista ja –kulttuuritapahtumaa, informatiivista ja valistustempausta, toteutettiin hankkeita julkaisutoiminnan alalla.

Karjalankielen Vuoden avaintapahtumana oli Karjalan rahvahan VII kerähmön (edustajakokouksen eli karjalaisten yhteiskunnallispoliittisen foorumin) pitäminen. Sen puitteissa käsiteltiin aluetasavallan sosiaalitaloudellisen kehityksen, kansallisen kielen ja perinteellisen kulttuurin kehittämisen ja tunnetuksi tekemisen, karjalaisen kansan perinteiden ja elämäntavan vaalimisen sekä kansan potentiaalin hyödyntämisen kysymyksiä. Kerähmöön osallistui 250 edustajaa Karjalan tasavallan hallintopiireistä, kutsuvieraita Leningradin ja Tverin hallintoalueilta, Pietarista, Suomesta ja Eestistä.

Karjalankielen Vuoden järjestäminen stimuloi aluetasavallan kansalaispiirien, suomalaisugrilaisten kansojen Venäjällä ja ulkomailla elävien edustajain ilmoittaman mukaan tieteellistä, luovaa, valistus- ja tutkimustyötä, yhdisti resursseja karjalaisten identtisyyden säilyttämiseksi kansana ja heidän kansalaisasenteensa aktivoimiseksi.

Karjalan tasavallan hallituksen ja Venäjän federaation aluekehitysministeriön, Äänisenrannan hallintopiirin administraation ja vepsäläisten asutusten hallintojen välisen yhteistyön tuloksena saatiin Venäjän budjetista avustusta VF:n Pohjolan, Siperian ja Kauko-Idän pienlukuisen alkuperäiskansan – Karjalan tasavallan vepsäläisten - perinteellisten asuinalueiden sosiaalitaloudellisen kehityksen vauhdittamiseksi. Karjalan tasavallan hallituksen ja Venäjän aluekehitysministeriön välisen sopimuksen puitteissa saatiin valtakunnan budjetista 4,69 miljoonaa ruplaa mainittuihin hankkeisiin. Niihin sijoitettiin myös 1,66 miljoonaa ruplaa Karjalan tasavallan ja Äänisenrannan hallintopiirin budjeteista. Varoja käytettiin Äänisenrannan hallintopiirin Soutjärven vepsäläisten etnografisen museon peruskorjaustöihin. Määrärahoilla avattiin Kalajoen yleissivistävän koulun esikouluryhmä, julkaistiin vepsäläisten historiallisesta ja kulttuurijäämistöstä kertova teos ”Pimenovit: yrittäjäin, lahjoittajain, yhteiskunnan vaikuttajain dynastia”.

Kokonaisvaltaisten hankkeiden ”Vienanmereltä Ääniselle” ja ”Venäjän Pohjola lasten silmin” toteuttamista jatkettiin vuonna 2013. Niiden puitteissa jatkettiin toimia alkuperäisen venäläisen eli Vienanmeren rannikkoseudun kantaväestön perinteellisen kulttuurin ja elämäntapojen vaalimiseksi ja paikallisten kanta-asukkaiden sosiaalisen hyvinvoinnin parantamiseksi.

Mainittujen hankkeiden puitteissa toteutettiin mm.:

  • pomorilaisen kulttuurin festivaalit ”Vienameren seudun lakeuksia” (marraskuu, Kemi);
  • seminaari ja työpaja ”Puutosilaista kirjo-ompelua: perinteitä ja nykyaikaa” (joulukuu, Puutosi);
  • Venäjän tiedeakatemian Karjala tiedekeskuksen kielen, kirjallisuuden ja historian laitoksen arkistossa säilytettävän ”F. N. Svinjinin valitut sadut”- kokoelman siirrättäminen digitaaliseen formaattiin (joulukuu, Petroskoi).

Karjalaisen ja vepsäläisen perheinstituution, perinteiden, arvojen, tapojen varmistamista, kansallisten kielten sosiaali- ja kulttuuritoimintojen vaalimista tavoittelevan ”Perheperinteet”-hankkeen puitteissa pidettiin ”Vepsäläinen satu”-kilpailufestivaalit ja ”Karjalainen satu”-kilpailufestivaalit (marraskuu, Kalajoki, Vieljärvi). Tapahtumiin osallistui yli 250 henkilöä Karjalan tasavallasta, Leningradin ja Vologdan hallintoalueilta.

Pitkän aikavälin ”Karjalan aluetasavallan kansojen ja etnisten ryhmien yhtenäisyyden vaaliminen 2012 - 2016” (”Karjalamme - yhteinen koti”) -tavoiteohjelman puitteissa toteutettiin vuonna 2013 Karjalan tasavallan alkuperäiskansojen etnokulttuurikehityksen turvaamiseksi yli 50 etnokulttuuri- ja –sosiaalihanketta, joihin sijoitettiin 2,1 miljoonaa ruplaa. Hallitus kannatti Karjalan tasavallan alkuperäiskansojen omatoimisten yhdistysten tekemää 11 aloitetta.

Aluetasavallan oppilaitoksissa karjalaa, vepsää ja suomea lukeville parhaiten edistyville korkeakouluopiskelijoille ruvettiin jakamaan vuodesta 2013 lähtien Karjalan tasavallan budjetista stipendejä (10 tuhatta ruplaa). Viime vuonna stipendit jaettiin Petroskoin valtioyliopiston neljälle opiskelijalle. He lukevat karjalan murteita, vepsää ja suomea. Ratkaisu otettiin lämpimästi vastaan kansallisissa kansalaispiireissä.

Karjalan tasavallan hallitus kannattaa karjalaksi, vepsäksi, suomeksi ja venäjäksi kirjoittavia kynäilijöitä ”Kansallinen kirjallisuus”-hankkeen puitteissa. Se tukee karjalaksi, vepsäksi ja suomeksi ilmestyviä sanoma- ja aikakauslehtiä. Vuonne 2013 julkaistiin 6 kirjanimikettä karjalaksi ja venäjäksi (painos 1980 kappaletta), kaksi esitettä (600 kappaletta), hankittiin 13 kirjanimikettä karjalaksi, vepsäksi, suomeksi ja venäjäksi (2308 kappaletta). Julkaistut teokset luovutettiin sivistys- ja kulttuurilaitosten käyttöön. Julkaistiin tavoitesuunnitelmien mukaan sanomalehtiä ”Karjalan sanomat”, ”Oma mua”, ”Vienan Karjala”, ”Kodima”, aikakauslehteä ”Carelia” ja lastenlehteä ”Kipinä”, jota levitetään maksutta 5 - 8 luokilla opiskeleville karjalaa, vepsää ja suomea lukeville koululaisille.

”Karjalan tasavallan Kansallisten kulttuurien ja kansan luovantyön keskuksen” suojissa toimivat kielikurssit, joissa käy lähes 70 henkilöä. He lukevat karjalan murteita ja vepsää.

Karjalan tasavallan 19. maaliskuuta 2004 antaman lain No 759-ÇZRK ”Karjalan, vepsän ja suomen tukemisesta Karjalan tasavallassa” 11. pykälän vaatimusten mukaisesti valmistettiin kaksi tienviittaa Suojärven hallintopiirin Veskelyksen asutusta varten ja 14 seinäkilpeä Prääsan kansallisen hallintopiirin kulttuurilaitosten tilauksesta.

Vuonna 2013 vietettiin ”Carelia”-julkaisun 80-vuosipäivää, vepsäksi ilmestyvän ”Kodima”-sanomalehden 20-vuisipäivää, ”Nuori Karjala”-nuorisojärjestön perustamisen 20-vuosipäivää.

Karjalan ja vepsän kielten tutkimisesta ja kehittämisestä, Karjalan tasavallan historiallisen ja kulttuurijäämistön tekemisestä tunnetuksi saivat viime vuonna palkintoja:

  • Venäjän tiedeakatemian Karjalan tutkimuskeskuksen kielen, kirjallisuuden ja historian laitoksen osaton johtaja, omatoimisen ”Vepsän kulttuuriseura”-järjestön varapuheenjohtaja Nina Zaitseva – Karjalan tasavallan hallituksen perustama ”Sampo”-palkinto;
  • Venäjän kirjailijaliiton jäsen, ”Karjalainen sana”-kirjailijayhdistyksen johtaja Aleksandr Volkov – kunnianimet ”Karjalan tasavallan kansankirjailija” ja ”Karjalan tasavallan vuoden ihminen”;
  • ”Aunuksen karjalaiset”-kansalaisjärjestön hallituksen puheenjohtaja, suomalaisugrilaisten kansojen regioonien välisen ”Korela”-tukijärjestön hallituksen puheenjohtaja Vladimir Lukin – ”Karjalan tasavallan vuosipalkinto”.

Suomalaisugrilaisten kansojen kehittämisen asioita käsiteltiin vuonna 2013:

  • Karjalan tasavallan päämiehen yhteydessä toimivan karjalaisten, vepsäläisten ja suomalaisten edustajain Neuvoston istunnoissa. Niissä kiinnitettiin suurinta huomiota Karjalan tasavallan ”Karjalan, vepsän ja suomen tukeminen Karjalan tasavallassa”-lain noudattamiseen sekä karjalaa, vepsää ja suomea taitavien asiantuntijoiden koulutukseen Petroskoin valtionyliopistossa;
  • yhteistyössä Karjalan tasavallan lakiasäätävän kokouksen kanssa. Järjestettiin pyöreän pöydän keskustelu, jonka puitteissa käsiteltiin karjalan, vepsän ja suomen tukemista Karjalan tasavallan valtiollisin menetelmin; Karjalan tasavallan toimeenpanovaltaelinten virkailijoita hyväksyttiin työryhmään, joka oli perustettu Karjalan tasavallan lakiasäätävän kokouksen yhteyteen laatimaan luonnosta Karjalan tasavallan laiksi ”Kansallisten kuntien statuksesta Karjalan tasavallassa”.

Karjalan tasavallan hallitus toteutti vuonna 2013 toimia yhteistyön tehostamiseksi kansallisten omatoimisten järjestöjen kanssa, kansallissuhteiden täydellistämiseksi, migranttien kotouttamiseksi, terrorismin ennaltaehkäisemiseksi.

25 kansallisen ryhmän edustajat perustivat Karjalan tasavaltaan 69 omatoimista yhdistystä, mm. 16 kansalliskulttuurillista autonomiaa.

Kansalaisten perustuslaillisia oikeuksia kansalliseen (etnokulttuurilliseen) kehitykseen, omantunnon- ja uskontovapauteen ja kansallisten ryhmien sekä uskonnollisten yhdistysten sovun ylläpitämiseksi turvattiin noudattamalla pitkän aikavälin ”Karjalan aluetasavallan kansojen ja etnisten ryhmien yhtenäisyyden vaaliminen 2012 - 2016” (”Karjalamme - yhteinen koti”) -tavoiteohjelman hankkeiden myötä. Tavoiteohjelman puitteissa julkaistiin vuonna 2013 ”Karjalan etnomaailma”-hakuteos (250 kappaletta), Dmitri Tsvibelin historiallinen tutkimus ”Juutalaisten yhdyskunnan toiminnan elvyttäminen Karjalan tasavallassa” (300 kappaletta), kannatettiin kansallisten yhdistysten 27 hanketta.

Kansalllissovun muovaamiseksi ja nuorison aktiivisen elämänasenteen kasvattamiseksi toteutettiin vuonna 2013 hanke ”Ystävyyden retki Karjalan tasavallan hallintopiirien kautta”. Sen puitteissa pidettiin tilaisuuksia Aunuksen, Segezhan, Belomorskin ja Kontupohjan hallintopiireissä sekä Petroskoissa. Tasavallan kouluissa pidettiin oppitunteja ja tapaamistilaisuuksia aiheesta ”Karjalan tasavalta – sovun alue”, luentoja ”Ekstremismin, terrorismin ja radikalismin ennaltaehkäiseminen”, karjalan kielen Vuodelle omistettuja tilaisuuksia, teematapaamisia ”Vieraisilla Karjalan kansojen luona”. Tilaisuuksiin osallistui lähes 1000 henkilöä.

Teetettiin mielipidetutkimus nuorten keskuudessa aiheesta ”Etnokulttuuritoleranttius koululaisten silmin”. Sen tulokset osoittavatavat, että nuoriso on tietoinen nykyisten kansallissuhteiden ongelmista ja käsittää eri kulttuureja edustavien ihmisten keskinäisen kunnioituksen valtavan merkityksen. Kysymykseen: ”Oletko valmis asioimaan sinulle vieraan kansakunnan edustajan kanssa?” – vastasi 70 % mielipidetutkimukseen osallistuneista koululaisista myönteisesti.

Yhteiskuntapiirien edustajain, nuorisojärjestöjen jäsenten huomion keskittämiseksi toleranttiuden ongelmiin ja vuoropuhelun ylläpitämiseen aluetasavallan ”monokaupungeissa” pidettiin 30. toukokuuta 2013 Kontupohjan Nuorison kulttuurikeskuksessa konferenssi sovun, rauhan ja toleranttiuden kysymyksistä.

Konferenssin puitteissa käsiteltiin työryhmissä ja työpajoissa rauhankulttuurin, sovun ylläpitämistä nuorison joukoissa, osallistumista hankkeisiin, jotka tavoittelevat kansakuntien ja kansallisten ryhmien välisten suhteiden harmonisoimista, kansalaisten henkistä ja moraalista kasvatusta ja valistamista.

”Karjalamme - yhteinen koti” -tavoiteohjelman puitteissa pidettiin vuonna 2013 kansallisten omatoimisten yhdistysten myötävaikutuksella yli 200 tilaisuutta ja tapahtuma, joihin osallistui lähes 9000 henkilöä.

Karjalan tasavallan hallitus toteuttaa yhdessä paikallisten itsehallintoelinten, omatoimisten kansallisjärjestöjen ja kulttuuriautonomioiden kanssa hankkeita kansallisten ja uskonnollisten järjestöjen välisten hyvien suhteiden ylläpitämiseksi aluetasavallan kaupungeissa, taajamissa ja hallintopiireissä.

Vuonna 2013 pidettiin yli 170 etnososiaalista ja –kulttuurillista tapahtumaa ja tilaisuutta. Niissä oli läsnä noin 25 000 henkilöä. Useita tapahtumia järjestettiin Petroskoin kaupunkipiirissä, Prääsän, Aunuksen, Kalevalan, Kontupohjan ja Äänisenrannan hallintopiireissä.

Venäjän federaation presidentin 7. toukokuuta 2012 antaman ukaasin No 602 ”Kansallisen sovun turvaamisesta” mukaisesti jatkettiin Karjalan tasavallassa aluetasavallan toimenpanovaltaelinten, valtakunnallisten virastojen Karjalan tasavallan alueella toimivien osastojen, paikallisten itsehallintoelinten yhteisiä toimia Kokonaisvaltaisen ohjelman puitteissa, vuosien 2013 – 2015 ohjelman, joka tavoittelee ekstremismin ennaltaehkäisemistä Karjalan tasavallan alueella.

Kansallisen terrorisminvatsaisen komitean ja Karjalan tasavallan terrorisminvastaisen komission päätösten mukaisesti perustettiin aluetasavallan paikallisiin itsehallintoelimiin propaganga- ja tiedotusryhmiä (alempana Tiedostusryhmät), joiden jäsenet toimivat aktiivisesti paikallisen väestön parissa. He valistavat kansalaisia, kertovat eri yhteyksissä terroristisen ja ekstremistisen toiminnan vaaroista yhteiskunnalle, valtiolle ja kansalaisille. He mobilisoivat kansalaisia osallistumaan aktiivisesti yleisen järjestyksen ja turvallisuuden varmistamiseen asutuksissa ja taajamissa. Mainittuihin työryhmiin kuuluu noin 110 asiantuntijaa.

Venäjän federaation presidentin alaisuudessa toimivan kansallisasiainneuvoston istunnon jälkeen vahvistetun presidentin 22. lokakuuta 2013 päivätyn toimeksiannon No Pr-2681 mukaisesti jatkettiin vuonna 2013 toimia toimeenpanovaltaelinten virkailijain ja Tiedotusryhmien jäsenten ammattipätevyyden parantamiseksi. Yli 200 virkailijaa osallistui jatkokoulutuskurssille ”Venäjän federaation valtionpolitiikka kansakuntien ja uskonnollisten yhdistysten välisten suhteiden ja ekstremismin ennalta ehkäisemisen alalla”. p>Venäjän federaation migraatiopolitiikan vuoteen 2025 ulottuvan konseptin mukaan toteutetaan Karjalan tasavallassa toimi emigranttien kotouttamiseksi.

Karjalan tasavallan kokemusta migranttien kotouttamista jouduttavien migranttien sosiaali- ja kulttuuriadoptoinnin Keskusten (kansainvälisen yhteistyön Keskusten) toimintakokemusta hyödynnetään Venäjän federaation Luoteisen liittovaltiopiirin subjekteissa. Sellaisia Keskuksia toimii Karjalan tasavallan 9 kaupungissa paikallisten kirjastojen suojissa. Niissä on nettiyhteys, joten migrantit hyödyntävät Skype-ohjelmia kommunikoidessaan sukulaistensa kanssa sekä nettipalvelimia työ- ja opiskelupaikan haussa.

Kansainvälisen yhteistyön Keskuksissa tarjotaan juridisia ja kulttuuripalveluja, pidetään seminaareja ja pyöreän pöydän keskustelutilaisuuksia eri aiheista, kansallisille merkkipäiville omistettuja tapahtumia ja etnokulttuuritilaisuuksia, joihin osallistuu paikallisten kansallisten yhdistysten edustajia.

Keskusten toiminnassa kiinnitetään erikoista huomiota työmigrantteihin ja toimiin riskiryhmiin – naiset, työttömät nuoret, teini-ikäiset ongelmaperheistä, orvot - kuuluvien parissa.

Keskusten palveluita käytti vuonna 2013 noin 1000 henkilöä.

Karjalan tasavallan asukkaista 88% ei mielipidetutkimusten tulosten mukaan ole joutunut tekemisiin poliittisen, uskonnollisen tai etnisen eksremismin ilmiöiden kanssa kaupungeissa, taajamissa tai maalaisasutuksissa (osoitin kasvoi yhden prosenttiyksikön verran vuoden 2012 tuloksesta).

Karjalan tasavallan edustajia osallistui vuonna 2013 kansainväliseen ja regioonien väliseen15 tapahtumaan. Niistä mainittakoon:

  • Venäjän federaation Pohjolan, Siperian ja Kauko-Idän pienilukuisten alkuperäiskansojen VII edustajakokous (maaliskuu, Salehard, Jamalo-Nenetsien autonominen piirikunta);
  • VI vuosikokous, joka omistettiin Venäjän kansojen Yhdistyksen perustamisen 15-vuosipäivälle (heinäkuu, Moskova);
  • Venäjän federaation suomalaisugrilaisten kansojen V edustajakokous ”Venäjän suomalaisugrilaiset kansat ja Venäjän monikansallisen valtion stabiliteetin säilyttäminen” (Saransk, Mordvan tasavalta);
  • Venäjän voittojatavoittelemattomien järjestöjen IV edustajakokous (loka-marraskuu, Moskova);
  • Venäjän kansojen Kongressi ”Kansojen ystävyys – Venäjän yhtenäisyys: yleisvenäläisen identtisyyden muovaaminen ja venäjäläisten henkisen yhteenkuuluvuuden lujittaminen” (marraskuu, Moskova).
Tekninen tuki
Luotu 12. toukokuuta 2014. Toimitettu 12. toukokuuta 2014.
© KT:n valtiollinen IT-alan kehityskomitea, 1998-2018