Virallinen Karjala. Karjalan tasavallan valtiovaltaelinten virallinen palvelin.
  Šóńńźą’ āåšńč’English versionSuomalainen versio
  |Karjalasta |Kt:n symbolit   |Matkailua |  Yhteistoimintaa |  

Karjalan Tasavallan hallituksen puheenjohtaja: Katsantokanta

Voimakkaat alueet - voimakas Venäjä

- Sergei Leonidovits, Karjala on luonnonrikkauksista kuulu alue. Tasavallan talous on orientoitunut louhosteollisuuteen, puunjalostukseen, rakennuskiven jalostamiseen ja kalatalouteen. Kuinka kipeästi kosketteli viime vuoden elokuun kriisi tasavallan kansantaloutta? Mitkä keinot auttavat kriisin voittamisessa?

    - Finanssi- ja pankkikriisi vaikutti olennaisesti Karjalan talouteen. Sen negatiivisia seurauksia nähdään edelleenkin teollisuudessa, maataloudessa ja sosiaalisella alalla.

    Teollisuuslaitoksilla ei ole riittävästi käyttöpääomaa (juoksevien maksujen suorittamiseen), tuotettavien valmisteiden määrä on ja realisoitavien tuotteiden määrä on supistunut, barter-kauppa ja barter-maksut ovat liisääntyneet. Kansalaisten reaalitulot romahtivat, väestön ostovoima on heikentynyt. Budjetista rahoitettavien alojen työntekijät - ennen kaikkea opettajat ja lääkintäalan työntekijät - eivät vieläkään saa ajoissa palkkaa.

    Kriisi pani uuden hallituksen koetukselle. Astuin 1 kesäkuuta 1998 hallituksen puheenjohtajan virkaan ja pian tämän jälkeen puhkesi kriisi. Päädyimme siihen, ettemme saa kulkea virran mukana ja alistua mullistusten voimille. Sosiaalis-taloudellisia prosesseja tulee ja täytyy johtaa kaikkein monimutkaisimmissakin olosuhteissa.

    Kriisillä on kuitenkin myönteisiäkin puolia - ei niin pahaa, ettei hävääkin, sanotaan. Uusi tilanne avasi nimittäin nopeamman kehityksen näköaloja kotimaisile tuottajille. Karjalassa vallitsevien olosuhteiden puitteissa metsäteollisuus, maatalous, kevyt- ja elintarveteollisuus, jotka käyttävät kotimaista raaka-ainetta, saivat tiettyjä etuisuuksia. Moni mainittujen alojen yritys onkin käyttänyt tätä hyväkseen. Ne käyttävät saatavia voittoja tuotannon modernisoimiseen. Dollarin vahvistumisen myötä parani niiden yritysten asema, jotka vievät tuotteitaan ulkomaille.

- Millaisena pidätte Karjalan kehityksen mallia? Voiko se muistuttaa Suomen mallia?

    - Suomi on riippumaton, suvereeni, monikansallinen valtio. Karjala taas on yksi Venäjän 89:sta subjektista. Suoria analogioita voidaan laatia sangen vakavin ehdoin, vaikka julkishallinnon, paikallisen hallinnon alalla voidaan tehdä vertauksia ja oppia toinen toiselta.

    Tasavallan kehitystä määrää hallituksen laatima ja Lainsäädäntökokouksen vahvistama Karjalan sisiaalis-taloudelisen kehityksen konseptio. Tähän asiakirjaan on sisällytetty lähitulevaisuuden ja pitkän aikavälin tavoitteet: voimakas toimeenpanovalta - yhteistoiminnassa Keskuksen kanssa on toteutettava federalismin periaatteet - Karjalan ja Venäjän edut on sovellettava - hallituksen ja Lainsäädäntökokouksen yhteisvoimin on turvattava vallan kaikkien haarojen sopuisa toiminta - tasavallan ja hallintopiirien elinten valtuuksien jakaminen. Taloudessa - teollisuus- ja maatalouslaitosten pysyvä kehitys, omien luonnonresurssien, mm. metsävarojen, syvällinen käsittely ja jalostaminen. Sosiaalisella alalla - väestön hyvinvoinin kasvu, yksilön oikeuksien ja vapauksien turvaaminen.

    Suomen ja Karjalan valtiovaltaelinten toiminnan tavoitteet ovat mielestäni yhteneväiset. On kuitenkin otettava huomioon historialliset ja kansalliset erikoisuudet, mentaliteettien ja kansojemme elämäntapojen erikoisuudet.

- Karjalalla on Eurooppaan johtava ainoa silta - maa, joka ei kuulu NATOon. Millaisia ovat Karjalan ja Suomen väliset suhteet?

    - Täysin hyvien naapureiden väliset suhteet. Karjalan ja Suomen välinen raja käsittää noin 700 kilometria. Viime 4 vuoden aikana naapurimaassa kävi erilaisten opetus- ja vaihto-ohjelmien puitteissa yli 20 tuhatta Karjalan asukasta.

    Viime 2 vuoden aikana Suomesta saatiin yli 75 tonnia humanitaarista apua 2,7 miljoonan markan arvosta.

    EU vahvisti Suomen aloitteesta "Pohjoinen ulottuvuus"-ohjelman, jossa suurta huomiota kiinnitetään Suomen ja Venäjän Luoteisalueiden, mm.Karjalan, välisen kanssakäymisen syventämiseen.

    Heinäkuun 1 päiväna alkaa Suomen puheenjohtajuuskausi Euroopan Unionissa, mikä jouduttaa projektien toteuttamista Euroopan Pohjoisosassa. Karjala osallistuu Suomen kanssa 29 yhteisprojektin toteuttamiseen. Niiden arvo on 6,5 miljoonaa Suomen markkaa. Ohjelmista mainittakoon Karjalan Tasavallan maarekisterin luominen, Laatokan rannikkoseudun kehitys.

    Me tervehdimme taloudellisen yhteistyön kehittämistä, sillä se ei ole ristiriidassa tasavallan halituksen päätavoitteiden kanssa. Tärkeintä on luoda uusia työpaikkoja ja investoida tuotannon uudistamiseen. Karjalan asukkaat saavat uusia mahdollisuksia ansaita enemmän elämänsä parantamiseksi.

    Toimme hiljan esille idean luoda karjalais-suomalainen euroalue, mikä vastaa Venäjän, EUn ja Suomen etuja. Olemme valmiit tarjoamaan seutumme mahdollisuuksia kaukana valtakunnan rajoilta oleville Venäjän alueille niiden pyrkiessään Euroopan markkinoile.

    Tapasin viime vuonna Suomen Tasavallan Presidentin Martti Ahtisaaren. Keskustelussa hän totesi, että on olemassa mahdollisuus aloittaa uusi vaihe kanssakäymisessämme. Parhaillaan keskustellaan yhteisistä hankkeista metsä- ja vuoriteollisuudesa, ympäristön suojelun alalla. On olemassa hyviä edellytyksiä Karjalan ja Suomen teollisuuslaitosten väliselle kooperoinnille.

- Puhuitte Karjalan sosiaalis-taloudellisen kehityksen ohjelmasta. Mitkä ovat sen toteuttamisen perspektiivit?

    - Kehitysohjelmien laatimisessa heikkona kohtana on tavallisesti sovittamisen mekanismi. Miten voidaan saada yhteisymmärrykseen tiede ja käytäntö, johtavat valvontaelimet ja yritykset? Miten johtaminen ja reaalinen talous vaikuttavat toisiinsa? Voidaanko päästä sopuun tasavallan ministeriöiden ja paikallisten hallintoelinten kesken? Tämän lisäksi on olemassa valtion omistamia ja yksityisiä yrityksiä, pieniä ja keskisuuria yrityksiä, yksityisyrittäjiä...

    Vahvistetussa ohjelmassa on konkreettisia ehdotuksia alojen egoismin, vain oman edun tavoittelun poistamiseksi. Juuri tietyn alan egoistiset tavoitteet jarruttavat kaikkein eniten talousreformeja.

    Kaikki ministeriöt ja laitokset laativat ohjelman puitteissa omia toimintasuunnitelmia, joiden mukaisesti alojen tuotantolaitokset tulevt näkemään kehityksensä perspektiivejä ja pysyvän kehityksen keinoja.

    Havainnollistan yhdellä esimerkillä. Metsäteollisuudessa haluamme modernisoida toimivien laitosten konekannan, kehittää uutta tuotantoa sisäisen ja kansainvälisen kooperoinnin puitteissa. Millä keinoin tehtävä täytetään? Täydellistämällä metsien vuokraamismekanismia, järjestämällä metsien huutokauppoja, jalostamalla raaka-ainetta tehokkaammin, luomalla houkuttelevia olosuhteta koti- ja ulkomaisille sijoittajille, ottamalla käyttöön uusimpia teknologioita ja tuottamalla kaiken tämän pohjalta kilpailukykyisiä valmisteita.

- Muutama sana työtömyydestä Karjalassa...

    - Työvomatoimistojen kortistossa on noin 25 tuhatta työtöntä. Se on 5,9 prosenttia (Venäjällä - 2,7 prosenttia) tasavallan omatoimisesta väestöstä. Eräissä hallintopiireissä tämä osoitin on suurempi. Niinpä Vepsän volostin alueella se on 18,5 prosenttia, Puutosin piirissä - 10,7%. Noin 40% tyättömistä on pitäaikaistyöttömiä, 11% työttömistä on ollut työvomatoimistojen kortistossa yli 3 vuotta. Kasvaa sellaisten ihmisten määrä, joilla ei eläessään ollut koskaan vakituista työpaikkaa.

    Hallitus on vahvistanut tasavallan työllistämisohjelman vuodelle 1999. Suurta huomiota kiinitetään työn välittämisen tehostamiseen, työmotivaation ja työvoiman liikkuvuuden lisäämiseen, yksityisyrittäjiksi aikovien työttömien tukemiseen. Uusien työpaikkojen luominen, tutannon lisääminen, pienyrittäjyyden kehittäminen johtavat työttömien lukumäärän supistumiseen.

-Miten ja millä elää tavalinen ihminen?

    - Kukin elää omalla tavallaan. Meillä puhutaan tavallisesti ääri-ilmiöistä - kurjuudessa elävistä ja äkkirikkaista, siis "uusista venäläisistä", jotka ärsytävät yhteiskuntaa pääsääntöisesti epärehellisin keinoin hankitulla vauraudellaan.

    Suurin osa kansalaisista joutuu todellakin kamppailemaan jokapäiväisestä leivästään, mutta se ei ole koko totuus nykypäivästämme. Katsokaa, kuinka paljon erimerkkisiä henkilöautoja on kaduillamme. Katsokaa lehti-ilmoituksia asuntojen ostamisesta ja myymisestä. Käykää kodinkoneliikkeissä - ei niissää tavara odota ostajaa pitkään.

    Ihmisellä saattoi olla rahaa, mutta vuosia sitten kulutustavaroista oli huutava pula. Jos on rahaa, niin nykyisin voidaan ostaa mitä vain ja tämä on mielestäni yksi työntekoon innoittavista tekijöistä.

    Kaikki on suhteellista, myös elintasomittarit. Ennen viime vuoden elokuun kriisiä puhuttiin ja kirjoitettiin elämästä selviämisen ongelmista. Melkoinen osa väestöstä muistelee myönteisesti kriisiä edeltänyttä kautta. Mutta jos kerran kaikki oli niin hyvin, niin miksi emme pystyneet säilyttämään myönteistä, miksi kaikkea kritisoitiin ja arvosteltiin? Ikäänkuin itse olisimme puheillamme aiheuttaneet hädäntulon. Emme säästä omistamaamme, kun menetämme sen -- itkemme.

    Totuus on jossain keskelä näitä ilmiöitä. Olen samaa mieltä läntisten asiantuntijoiden kanssa siitä, että Venäjä elää kivuliaasti, mutta suurin osa kansalaisista käsittää, että parempi elämä riippuu nimenomaan jokaisen omasta pyrkimyksestä parantaa elämäänsä. Valtion, hallituksen tehtävänä on auttaa kansalaisia normaalin elämän takaamisessa omalla työllään.

    Taru kalasta ja ongesta on edeleenkin ajankohtainen maassamme.

    Vuosia sitten maassamme oli tunnuslause:"Ihminen on onnensa seppä". Miksi unohdimme tämän naulankantaan osuvan lauseen?

- Kuinka tiiviit ovat suhteenne Keskukseen? Pienessä Karjalassa on federalisessa alaisuudessa 48 kohdetta, eikö se ole paljon? Voidaanko puhua kiinteästä kanssakäymisestä, vaikka 50% alueiden omasta lainsäädännöstä on ristiriidassa federation vastaavien lakien kanssa?

    - Valtion pitää seisoa vankkana. Tämän tehtävän täyttämiseksi paikallisten valtaelinten on työskenneltävä ahkerasti. Keskus - tarkoitan tällä tässä Moskovaa ja Petroskoita - ei pysty johtamaan kaikkea ja rahoittamaan kaikkea.

    Suhteissa Moskovaan ei ole olemassa mitään vastakkainasettelua. Karjala on Venäjän kansojen perheen täysivaltainen jäsen. Tästä periaatteesta on lähdettävä.

    Monet arvostelevt nykyisin enimmäkseen täysin perustellusti Presidenttia, hallintoaan, Federation Kokousta, Venäjän hallitusta. Perustuslaki ja vahvistettavat lait eivät ole täydellisiä. Venäjän valtarakennetta on todella parannettava, mutta paljon riippuu aloitteellisuudesta ruohonjuuritasolla, vallan kaikkien haarojen sopusasta toiminnasta federation subjekteissa.

    Poikkeustilanteiden syntymisen estämiseksi tulee tehostaa toimeenpanovallan toimien valvontaa. Alueiden pitäisi saada entistä enemmän valtuuksia, sillä nimenomaan kentällä ryhdytään operatiivisiin toimiin jokaisessa konkreettisessa tilanteessa. Elokuun kriisin jälkeen jouduimme painimaan sen seurauksien kanssa ja miettimään toimia elintärkeiden tuotteiden ja elintarvikkeiden hintojen pitämiseksi aisoissa. VFn kaikkien subjektien ja Keskuksen, siis federaalisen hallituksen välisen kanssakäymisen tulee olla tasavertainen, subjekteja ei saa jakaa rakkaisiin lapsiin ja lapsipuoliin.

    Venäjällä säilyy kuitenkin voimien tasapaino, mikä antaa mahdollisuuden valtiovallan kaikille elimille toimia normaalisti.

    Maan kärkevistä ongelmista ei saisi tehdä suppeiden ryhmien tai muutamien puolueiden intressien kohdetta. On tehtävä ensin muutoksia perustuslakiin, luotava oikeudellinen perusta ja vahvistettava tarvittavat lait. Vain tämän jälkeen voidaan tehdä muutoksia valtion rakennelmiin.

    Ei se teitenkään ole normaalia, että tasavallan alueella on kymmeniä kohteita, joita johdetaan Moskovasta käsin. Yhteistoimintaa Keskuksen kanssa vaikeuttavat eräät paikalliset ristiriidassa federaalisen lainsäädännön kanssa olevat lait. Virheet tulee poistaa (perustus)laillista tietä kulkemalla, tekemällä muutoksia ja lisäyksiä lainsäädäntöön.

- Miten poliittisen tilanteen heilahtelut Moskovassa vaikuttavat Karjalaan?

    - On luonollista, että tällaiset heilahtelut eivät tuota hyötyä. Vallan kaikki instituutiot tuhlaavat paljon aikaa ehkä tärkeidenkin asioiden pohtimiseen, mutta nämä ongelmat ovat kaukana kansalaisten reaalielämästä. Valtion Duma joutui kahlaamaan poliittisen kamppailun suota, Federatin Neuvosto on jo muutaman kuukauden pohtinut Pääsyyttäjän henkilökohtaisia asioita, hallitus on vaihtumassa, Presidenttiä uhataan viraltapanolla.

    Kuka hoitaisi juoksevat asiat?

- Jokaisen alueen johtaja haluaa harjoittaa omaa politiikkaa taloudessa ja sosiaalisessa elämässä. Häiritseekö Teitä se, ettei maassa ole yhtenäistä talouspoliittista linjaa?

    - Tilanne tasavallassa ei ole yksinkertainen. Federaalisten valtiovaltaelinten virkailijat ja Duman jäsenet eivät käsitä, miten eletään alueilla, aluepiireissä, tasavalloissa.

    Minulle ja kollegoilleni - alueiden johtajille - on tärkeintä stabiliteetti. Tämä tavoite vaikuttaa tiettyjen keinojen löytämiseen tilanteen vakinnuttamisekai. Kun kerran ei maassa ole yhtenäistä selkeää talouspolitiikkaa, niin on laskelmat perusteltava ottaen huomioon vain omat voimat ja mahdollisuudet. Kyyseessä ei ole mikään separatismi, vaan karu välttämättömyys.

    Vallanpitäjät selvittelevät välejään Keskuksessa ja samaan aikaan polttoaineen hinta nousee, tavallinen, ei mikään yleellisyystavara kallistuu jatkuvasti. Kotimaisen teollisuuden piti elpyä elokuun kriisin jälkeen, mutta se joutuu taas ilman valtion tuntuvaa tukea kamppailemaan selviämiseksi kriisistä luottaen vain omiin voimiin.

    Elämä pakottaa meitä tekemään joka päivä päätöksiä sosiaalis-taloudellisten vaikeuksien voittamiseksi. Kansalaiset pyytävät minulta neuvoa - miten pystymme jäämään henkiin nykyoloissa? Kansalaiset käsittävät entistä paremmin sellaisten arvojen merkityksen, kuten laki ja järjestys.

- Millä voidaan selittää vaalilittojen lukumäärän nopeaa kasvua subjekteissa? Johtuuko tämä yksin lähenevistä Duman vaaleista?

    - Paikallijohtajat eivät halua olla federalisten elinten äkillisten päätösten panttivankeja. Alueelliset liikkeet ja blokit -- siinä vastaus taisteluun vallasta Keskuksessa. Olen samaa mieltä Aleksandr Solzhenitsynin kanssa siitä, että Venäjän pelastus käy provinssista käsin. Regioonit ovat nykyisin valmiit puolustamaan solidaarisesti maan etuja, sen alueelista eheyttä, riippumattomutta ja turvallisuutta.

    Yhteiskunnallis-poliittiset blokit "Isänmaa", "Koko Venäjä", "Venäjän ääni" tavoittelevat parlamentin alahuoneen kokoonpanon muuttamista. Mehän näemme, että Dumassa käydään ennen kaikkea puolueryhmien ja ryhmäkuntien välistä poliittista kamppailua. Duma ei ole huolissaan uusien laadukkaiden lakien säätämisestä, lakien, joiden olemassaolo helpottaisi ongelmien ratkaisemista alueilla. Meitä siis koskettelee se, kuka istuu uudessa Dumassa. Regioonien johtajia ei saa arvostella tämän takia.

- Minkä arvosanan antaisitte Keskuksen nykyiselle aluepolitiikalle, mikäli käytämme 10 pisteen taulukkoa?

    - Tyydyttävä.

- Elokuun 17 päivän jälkeen käynnityi regioonien vahvitumisprosesi Keskuksen kustannuksella, alueet pyrkivät aktiivisemmin kansainväliselle näyttämölle. Mihin saattaa johtaa desintegraation prosessi, valtuuksien udelleen jakaminen Keskuksen ja periferian kesken?

    - Meitä ei tarvitse epäillä separatistisista pyrkimyksistä. Alueiden sosiaalis-taloudellisen aseman vahvitumista ei saa tulkita desintegraatioksi. Vallan udelleenjakaminen Keskuksen ja periferian kesken saattaa todellakin heikentää maata. Mutta toimeenpanovallan elimet toimivat nykyisin mielestäni valtuuksiensa puitteissa.

    Federation Neuvoston jäsenenä tiedän hyvin, mitä maassa tapahtuu. Kolleegojeni keskuudessa ei ole eristäytymisajatuksia. Jos alueet, regioonit muutuvat vauraammiksi, voimakkaammiksi, niin siitä on vain hyötyä koko Venäjälle.

Karjalan Tasavallan hallituksen puheenjohtaja: Katsantokanta


Tekninen tuki
Luotu 20 toukokuuta 1999. Toimitettu 20 toukokuuta 1999 .
© KT:n valtiollinen IT-alan kehityskomitea, 1998-2018