Virallinen Karjala. Karjalan tasavallan valtiovaltaelinten virallinen palvelin.
  Šóńńźą’ āåšńč’English versionSuomalainen versio
  |Karjalasta |Kt:n symbolit   |Matkailua |  Yhteistoimintaa |  

Karjalan Tasavallan hallituksen puheenjohtajan lehdistöpalvelu

Suomen Päämisteri Paavo Lipponen osallistui Talvisodassa kaatuneiden muistolle omistetun monumentin avajaisiin

A.Kudrin, S.Katanandov, P.Lipponen (Kuva A.Haskin) Suomen Pääministeri Paavo Lipponen saapui 27 kesäkuuta Karjalaan osallistuakseen Neuvostoliiton ja Suomen välisessä sodassa 1939-1940 molemmilta puolilta kaatuneiden muistolle omistetun monumentin avaamiseen.

Talvisodan tapahtumista muistuttava Venäjän alueella ensimmäen memoriaali - "Murheen risti" - sijaitsee 19 kilometrin päässä Pitkästärannasta. Juuri näillä seuduilla käytiin Talvisodan aikana verisiä taisteluja. Sodan 105 päivän kuluessa menehtyi ja katosi tietymättömiin 130-150 tuhatta neuvostosoturia, suomalaiset menettivät puolestaan yli 22 tuhatta. Armoton taistelu aiheutti Punaisen Armeijan riveissä valtavaa mieshukkaa. Pikärantaa hyökköystavoitteenaan pitänyt 18.divisioona käytännöllisesti katsottuna lakkasi olemasta tappioidensa takia. Venäläistutkijoiden laskelmien mukaan täällä menehtyi vuoden 1939 marraskuun ja vuoden 1940 maaliskuun välisenä aikana vähintään 35 tuhatta neuvostoliittolaista. Suomen taisteluyksiköiden tappiot olivat myös tuntuvia.

Venäjän kulttuuriministeriön ja Kuopion kaupungin varoilla pystytetty muistomerkki on yli viisi metriä korkea vulurautaristi, johon nojaavat surevien venäläisen ja suomalaisen äidin hahmot. Monumentti valettiin "Petrozavodskmash"-tehtaalla. Aloitteen muistomerkin pystyttämisestä olivat tehneet sotaveteraaniyhdistysten edustajat ja menehtyneiden sotilaiden omaiset. Venäjän kulttuuriministeriö myönsi hankeen toteuttamiseen miljoona ruplaa ja Kuopion kaupunki - 100 tuhatta markkaa.

Monumentin avajaisserimoniaan osallistui Venäjän hallituksen varapuheenjohtaja Aleksei Kudrin, Karjalan Tasavallan hallituksen puheenjohtaja Sergei Katanandov, Suomen Pietarin Pääkonsuli Harry Helenius, Moskovan hallituksen, Pietarin Kalininin hallintopiirin, "Venäjä-Suomi"- ja "Suomi-Venäjä"-Ystävyysseurojen valtuuskuntia, veteraaneja Venäjältä ja Suomesta.

"Sota on jättänyt kansojemme sydämiin syviä haavoja. Tänään avattava muistomerkki olkoon todisteena siitä, että 60 vuotta sitten veriseen sotaan osallistuneet naapurit löysivät mahdollisuuden solmia rauha ja päästä yhteisymmärrykseen", - Paavo Lipponen sanoi memoriaalin avajaisissa. Hän lausui syvällisen surun valitukset menehtyneiden sotilaiden sukulaisille ja omaisille.

Monumentin avajaisseremoniaa (Kuva A.Haskin) Venäjän hallituksen pääministerin sijainen Aleksei Kudrin ja Karjalan johtaja Sergei Katanandov muistelivat surumielin Neuvostoliiton ja Suomen välisen sodan uhreja.

Aleksei Kudrin muistutti kokoontuneille, että Pavo Lipposenkin isä oli taistellun näillä main. Hän sanoi: "Se aika oli vaikeaa kansojemme elämässä. Ei ole tarkoituksenmukaista puuttua tässä sotaan johtanesiin syihin. Olemme eläneet sen vaiheen ohi ja osasimme pystyttämään todella hyvät ystävälliset suhteet. Saamme sanoa lapsillemme - te voitte katsoa tulevaisuuteen rauhassa."

Karjalan johtajan sanoman mukaan "Murheen ristin" avaaminen merkitsee paljon sekä Venäjälle, että Suomelle. "Tämä on venäjällä ensimmäinen Neuvostoliiton ja Suomen välisen sodan tapahtumista muistuttava monumentti. Historian oppikirjojen laatijat eivät muistaneet vuosiin sitä, - Sergei katanandov sanoi, - Pydämme muistomerkin pystyttämistä sodan kaikkien uhrien muiston ikuistamisena ja rauhan vertauskuvana kansojemme välisissä suhteissa".

Kuvat Aleksei Haskin

Suomen pääministeri Paavo Lipponen: "Suomella ei ole Venäjälle osoitettavia aluevaatimuksia"

Paavo Lipponen piti lyhyen lehdistötilaisuuden Neuvostoliiton ja Suomen välisen vuosina 1939-1940 käydyn sodan uhreille omistetun muistomerkin avajaisten jälkeen. Hän mm. totesi, että kysymys Suomen Venäjälle mahdollisesti osoitettavista aleuvaatimuksista sodan seurausten yhteydessä saa jäädä historiaan.

"Sotaan johtaneista syistä ollaan viime vuosina yhä suuremmassa määrin samaa mieltä,- Paavo Lipponen sanoi, - Ymmärrämme toisiamme paremmin monissa muissakin asiossa. K'sittelemme yhdessä vielä avoimiksi jääneitä kysymyksiä".

"Pystymme rakentamaan kestävää yhteistyötä nojaten vain historia oikeaan ymmärtämiseen,- Lipponen lisäsi, - Käsitimme sen tutkiessamme Euroopan koko kehityksen ja historian kokemusta. Täällä olemassaolomme todistaa kansojemme kypsyyttä ja humanismin voittoa".

"Se, mitä täällä tapahtui 60 vuotta sitten, johtui demokratian yrityksestä suojella itseään Euroopassa diktatuurin pyrkimyksiltä, - Suomen pääministeri sanoi, - Siksipä on tärkeää, ett- kuljemme yhdessä demokratian tietä".

Uutisia


Ensimmäinen sivu
webmaster@gov.karelia.ru
Luotu 21 heinäkuuta 2000
Toimitettu 21 heinäkuuta 2000
Tekninen tuki
Luotu 21 heinäkuuta 2000. Toimitettu 21 heinäkuuta 2000.
© KT:n valtiollinen IT-alan kehityskomitea, 1998-2018