Virallinen Karjala. Karjalan tasavallan valtiovaltaelinten virallinen palvelin.
  Šóńńźą’ āåšńč’English versionSuomalainen versio
  |Karjalasta |Kt:n symbolit   |Matkailua |  Yhteistoimintaa |  

Karjalan tasavallan edustajat osallistuvat suomalais-ugrilaisten kansojen IV maailmankongressiin

Eestin pääkaupunki Tallinnassa pidetään tämän vuoden 15. - 19. elokuuta suomalais-ugrilaisten kansojen IV maailmankongressi, johon osallistuu yli 20 suomalais-ugrilaisen kansan edustajia. Karjalan tasavallan päämies Sergei Katanandovin johtama edustava valtuuskunta on valmis lähtemään tähän foorumiin. 41 edustajaa aloittaa 14. elokuuta bussimatkan Eestiin osallistuakseen kongressiin. Valtuuskuntaan kuuluu Karjalan tasavallassa asuvien suomalais-ugrilaisten kansojen edustajia, viranomaisia, tarkkailijoita, toimittajia.

Karjalan tasavallan päämies Sergei Katanandov osallistuu kongressiin virallisena tarkkailijana. Hän pitää tervehdyspuheen kongressin valtuutetuille ja foorumin kutsuvieraille, kertoo Karjalassa asuvien suomalais-ugrilaisten kansojen - karjalaisten, vepsäläisten, suomalaisten ja inkeriläisten asemasta ja elämästä. Karjalan tasavallan viralliseen valtuuskuntaan kuuluvat mm. Venäjän federaation Liittokokouksen Liittoneuvoston jäsen (valtakunnan parlamentin ylähuoneen jäsen) Viktor Stepanov, Karjalan tasavallan kansallisuuspolitiikan valtionkomitean puheenjohtaja Jevgeni Shorohov, Karjalan tasavallan lakiasäätävän kokouksen puheenjohtaja Nikolai Levin, KT:n päämiehen neuvonantaja kansallisuuskysymyksissä Viktor Ahtijev, Kalevalan kansallisen hallintopiirin paikallisen itsehallintoelimen johtaja Vladimir Stepanov.

Karjalan tasavallan kansallis-, poliittis- ja kulttuurijärjestöjen - Karjalaisten kerähmön, Karjalan kansanliiton, Karjalan kongressin, Vepsän kulttuuriseuran, Karjalan suomalaisten Inkeriliiton, nuorisojärjestöt "Nuori Karjala" ja "Vepsan vezad" edustajia kuuluu valtuuskuntaan. Heitä on yhteensä 28: 20 - edustaa karjalaisia, 6 - vepsäläisiä ja 2 - suomalaisia (inkeriläisiä).

Karjalan tasavallassa valmistauduttiin sääntömääräiseen maailmankongressiin koko vuoden ajan. Foorumin ohjelmaa pohdittiin suomalais-ugrilaisten kansojen konsultatiivisen komitean viimeisimmässä istunnossa (Neuvoa-antavan komitean puheenjohtaja Valeri Markov, Komin tasavalta). Istunto pidettiin lokakuun alussa Unkarissa. Karjalan tasavallan karjalaisia edustavat tässä komiteassa Karjalaisten IV edustajakokouksen valtuutettujen neuvoston puheenjohtaja Viktor Bogdanov, Karjalan tasavallan kansallisuuspolitiikan valtionkomitean varapuheenjohtaja Tatjana Klejerova, vepsäläisiä - Vepsän kulttuuriseuran puheenjohtaja, YK:n alkuperäiskansojen foorumin asiantuntija Zinaida Strogaljshtshikova, suomalaisia (inkeriläisiä) - Venäjän valtakunnanduuman jäsen Artur Mäki. Nämä henkilöt edustavatkin Karjalan tasavallan alueella asuvia kansoja Kongressissa.

Tulevaisuutemme - nuoriso - on foorumin pääteemana. Karjalan tasavallan valtuuskunnassa on paljon nuoria ihmisiä. Heidän joukossaan on tutkijoita, opettajia, taiteilijoita, museoiden työntekijöitä, kirjailijoita, toimittajia, virkailijoita.

Kongressin yleisistunto pidetään 16. elokuuta valtion "Estonia" - konserttisalissa. Foorumin puitteissa käsitellään työjaostoissa alkuperäiskansojen ja vähemmistökansallisuuksiin kuuluvien oikeuksia, kielten ja koulutuksen ongelmia, kulttuurin ja tiedotusvälineiden kehittämistä, ympäristön suojelua, terveyteen ja demografisen tilanteeseen liittyviä kysymyksiä.

Unkarin, Eestin, Suomen, Latvian, Venäjän joidenkin subjektien, VF:n lakiasäätävien ja toimeenpanoelinten johtajat, kansainvälisten järjestöjen asiantuntijat, tutkijat, politologit, sosiolingvistit, lakimiehet ovat ilmoittaneet kiinnostuksestaan ja odottavat kongressin tuloksia.

Eestiläiset valmistelivat huolellisesti "Kieli ja koulutus" - työjaoston toimintaa. Tämän jaoston toiminnasta vastaa tunnettu virolainen kielitieteilijä ja ihmisen kielioikeuksien kysymysten arvovaltainen tuntija Mart Rannut. Asiantuntijain väittämän mukaan törmää hansallis-regionaalinen koulutus niin Venäjällä, kuin monissa muissakin maissa melkoisiin ongelmiin: vanhentuneisiin menetelmiin ja metodeihin, joiden mukaisesti kansallisia kieliä hyödynnetään edelleenkin koulujen toiminnassa. Tässä jaostossa on määrä tutustua kansainvälisiin uusiin opetusmenetelmiin (kielikylpy, kielipesä jne.). Jaostossa järjestetään lukuisia seminaareja, näyttelyitä, lehdistötilaisuuksia, tapaamisia, neuvotteluja, joiden seurauksena solmitaan yhteistoimintasopimuksia.

Foorumissa on jokaisen puhujan määrä esiintyä äidinkielellään ja puheet käännetään simultaanisesti Kongressin työkielille, joita ovat eesti, suomi, englanti ja venäjä.

Karjalaiskysymystä Karjalan tasavallassa selostaa foorumissa Karjalaisten kerähmön valtuutettujen neuvoston puheenjohtaja Viktor Bogdanov. Vepsän kulttuuriseuran puheenjohtaja Zinaida Strogaljshtshikova selostaa Venäjän valtakunnallisen väestönlaskennan tuloksia. KT:n kansallisuuspolitiikan valtionkomitean varapuheenjohtaja Tatjana Klejerova selostaa kielikysymyksen hoitamista Karjalan tasavallassa ja mm. tasavallassa vastikään vahvistetusta Laista "Karjalan, vepsän ja suomen kielten valtiollisesta tukemisesta Karjalan tasavallassa".

Foorumin puitteissa esitellään onnistuneita suomalais-ugrilaisessa maailmassa toteutettuja hankkeita. Suomalais-ugrilaisten kansojen valtuuskunnat kertovat havainnollisesti niistä hankkeista, jotka vaikuttivat ja tulevat vaikuttamaan myönteisesti kansallisen kulttuurin ja kielen säilyttämiseen ja vaalimiseen tulevien sukupolvien hyväksi ja hyödyksi. Karjalan tasavallassa toimivat "Nuori Karjala" - ja "Vepsan vezad" - nuorisojärjestöt sekä hiljattain perustettu informatiivinen oikeusoppia levittävä "Nevond" - niminen nuorisokeskus esittäytyvät foorumissa. Samalla järjestetään Karjalan tasavallassa paikallisten kansojen kielillä julkaistujen kirjojen näyttely.

Kongressin kulttuuriohjelmaan osallistuvat Karjalan tasavallasta Petroskoin valtionkonservatorion "Istoki" - musiikkiryhmä, kansallisen "Koski" - nimisen musiikkiyhtyeen solisti Ivan Kieleväinen ja Petroskoin kansallisen teatterin näyttelijä Santeri Kuikka. Tiedoksi: Suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressit pidetään kerran neljässä vuodessa. Vuonna 2000 kongressi pidettiin Helsingissä. Kongressi on suomalais-ugrilaisten ja samojedikansojen edustajain foorumi, joka ei ole riippuvainen maiden hallituksista ja poliittisista puolueista. Kongressi nojautuu toiminnassaan maailman suomalais-ugrilaisten kansojen yhteistoiminnan periaate- tavoite- ja tehtäväjulistukseen, joka vahvistettiin vuonna 1992 Syktyvkarissa.

Valtuutetut valitaan kongressiin vapaalla äänestyksellä ja edustusnormin määrää suomalais-ugrilaisten kansojen neuvoa-antava komitea.

Tietoja kongressista ja sen valmistelutyöstä on internetissä palvelimella http://www.suri.ee/kongress

Natalja Antonova

Tekninen tuki
Luotu 12 elokuuta 2004. Toimitettu 13 elokuuta 2004.
© KT:n valtiollinen IT-alan kehityskomitea, 1998-2018