Virallinen Karjala. Karjalan tasavallan valtiovaltaelinten virallinen palvelin.
  Šóńńźą’ āåšńč’English versionSuomalainen versio
  |Karjalasta |Kt:n symbolit   |Matkailua |  Yhteistoimintaa |  

Tasavallan Neuvoston Karhumäessä pidetyssä istunnossa pohdittiin Karjalan tasavallan maaseudun kehittämistä

Tasavallan päämies johtamassa aluetasavallan Neuvoston istuntoa

Tasavallan päämies johtamassa aluetasavallan Neuvoston istuntoa

Karjalan tasavallan Neuvoston istunto pidettiin 16. helmikuuta Karhumäessä. Siinä käsiteltiin aluetasavallan maaseudun kehittämisen kysymyksiä: maanviljelijäin tukemista ja maaseutumatkailun kehittämistä.

Tasavallan Neuvostoon kuuluu hallintopiirien johtajia. Istunnossa toimi puhemiehenä Karjalan tasavallan päämies Sergei Katanandov. Istuntoon osallistuivat tasavallan hallituksen muutamat ministerit, tasavallan päämiehen administraation johtaja, Karjalan tasavallan hallituksen vt. apulaispääministeri Ljudmila Kosjuk ja federaalinen päätarkastaja Karjalan tasavallassa Aleksandr Hynninen.

Karjalan tasavallan maa-, kalatalous- ja ympäristöministeri Grigori Manuilov sekä tasavallan talouskehitysministeri Mihail Jurinov pitivät istunnossa pääalustuksensa.

G. Manuilov puhumassa

G. Manuilov puhumassa

Aluetasavallan asukkaista 25% on maalaisväestöä. Lähes puolet maanviljelytuotteista saadaan farmari-, yksityis- ja osuuskuntatalouksista.

Grigori Manuilovin kertoman mukaan valtio tukee yksityisiä maa- ja karjatalouksia maksamalla osan pankkilainakoroista ja myöntämällä tukivaroja karjatalouksille. Niinpä vuonna 2009 oli käytetty näihin tarkoituksiin budjeteista yli 7 miljoonaa ruplaa määrärahoja.

Tasavallassa järjestettiin viime vuonna yksityisten maa- ja karjatalouksien katselmuskilpailu. Siinä kunnostautuneille 39 talousyksikölle myönnettiin aluetasavallan budjetista tukiaisia 195 tuhannen ruplan arvosta.

Aluetasavallan hallintopiirien johtajia

Aluetasavallan hallintopiirien johtajia

Puutarhureiden, penkkiviljelijäin ja kesämökkiläisten yhdistykset ja osuuskunnat tuottavat nekin melkoisia määriä perunaa, vihanneksia ja marjoja. Osuuskuntien toimintaa myös tuetaan myöntämällä budjetista varoja erilaisten hankkeiden toteuttamiseksi hakemuskilpailujen tuloksena. Kontupohjan, Prääsän ja Äänisrannan hallintopiireissä toimivalle 5 osuuskunnalle myönnettiin vuonna 2009 Karjalan tasavallan budjetista mainittuihin tarkoituksiin 4 miljoonaa 895 tuhatta ruplaa.

Maataloutta pystytään kehittämään vain silloin kun on käytettävissä lainavaroja. Karjalaiset pienyritykset saivat Venäjän kansallisen maa- ja karjatalouden kehitystä tavoittelevan hankkeen käynnistämisen jälkeen tähän mennessä yli 312 miljoonaa ruplaa pankkilainojen muodossa. Maa- ja karjataloustuotteiden realisointi on työlästä. Karhumäen meijeri toimii mallikelpoisesti: se on solminut pitkän aikavälin toimitussopimuksia paikallisten karjanhoitajain kanssa. Kulutusosuuskuntien tulisi toimia ripeämmin realisointiongelman poistamiseksi. Karjalan tasavallan kulutusosuuskuntien liiton (yhdistys on toiminut vuosikymmeniä…) entisiä rakenteita on vielä tasavallan hallintopireissä ja niiden toimintaa tulisi elvyttää ja tehostaa. Kulutusosuuskunnat ostavat paikallisilta asukkailta edelleenkin perunaa, naudan- ja sianlihaa, maitoa, vihanneksia, metsämarjoja, sieniä ja tatteja.

Valtio tukee siis ministeri G. Manuilovin kertoman mukaan tuottajia, mutta Sergei Katanandov arvosteli jyrkin sanamuodoin aluetasavallan maatalousministeriön toimia. Aluetasavallan monet viljelymaat kasvavat pensaita, kalanviljelylaitosten lukumäärän kasvaessa ei rakenneta jalostusyksiköitä, kalarehuja hankitaan ulkomailta, Laatokan pohjoisrannikolla sijaitsevat valtiontilat tekevät hiljaista kuolemaa, maa- ja karjatalouden osuus tasavallan koko kansantuotteesta on alinomaa supistumassa. Näiden negatiivisten ilmiöiden torjumiseksi tulisi maatalousministerin ryhtyä pikaisiin toimiin…

Koko Venäjän mittakaavassa oli maatalous kuitenkin näyttänyt kriisivuonna 2009 kasvun merkkejä. Karjalan tasavalassa onnistuttiin säilyttämään työtulosten osoittimet tässä kansantalouden sektorissa vuoden 2008 tasolla. Maa- ja karjatalouden tuotteilla on siis kysyntää. Työttömyyden lisääntyessä olisi järkevää perustaa kyliin uusia aputalouksia, yksityisiä farmaritiloja, kulutusosuuskuntia. Työpaikkojen perustaminen takaisi sosiaalisen rauhan maaseudulla.

Tasavallan Neuvoston istunnossa vahvistettiin suosituksen edellä mainittujen ongelmien eliminoimiseksi. Tasavallan maa-, kalatalous- ja ympäristöministeriö laatii vuonna 2010 Karjalan tasavallan maa- ja karjatalouden konkreettisen kehityssuunnitelman.

Maaseutumatkailustakin puhuttiin istunnossa. Asiantuntijain väittämän mukaan majoituspalveluja tarjoavat maaseudulla matkailijoille noin 500 perhettä. Vuosittain palveluja käyttää yli 10 000 turistia.

Maaseutumatkailua on lisätty aluetasavallassa aluetasavallan rahoittaman kolmen tavoiteohjelman, hallintopiirien rahoittamien hankkeiden ja kansainvälisten kehitysohjelmien toteuttamisen myötä.

Karhumäen hallintopiirissä kehitetään matkailun infrastruktuuria. Täällä toimivat kolme hotellia (yhteensä 170 vuodepaikkaa), viisi virkistyskeskusta (185 paikkaa), 15 lomamökkiä (140 vuodepaikkaa), Kahden viime vuoden kuluessa on käytetty matkailun kehitykseen lähes 35 miljoonaa ruplaa. Neuvoston istunnossa puhuneet Belomorje (Vienanmeri) -yrityksen edustaja Tatjana Platova, KarelAgro -osuuskunnan johtaja Tajana Gotsaljuk ja Prääsän hallintopiirin hallinnon johtaja Konstantin Gusev kertoivat maaseutumatkailun ja yleensä maaseudun kehityksestä. Karjalan ainutlaatuinen luonto, paikallisten asukkaiden vieraanvaraisuus houkuttelevat aluetasavaltaan vuosi vuodelta yhä enemmän matkailijoita.

Istunnossa puhuttiin viranomaisten toimista maaseutumatkailun kehittämiseksi. Vierasmajan ylläpitäminen vaatii melkoisia ponnistuksia, mutta samalla työllistää paikallisia asukkaita. Niinpä Karjalan tasavallan työllistämisen tavoiteohjelman puitteissa voitaneen rahoittaa joitakin hankkeita maaseudulla. Tasavallan työministeriö solmi vuonna 2009 394 sopumusta kansalaisten kanssa uusien yritysten perustamisesta: 107 sopimusta koskivat maa- ja karjataloutta ja 26 - maaseutumatkailua. Hankkeita jatketaan vuonna 2010. Valtio myöntää starttirahana jopa 100 tuhatta ruplaa.

Pienyrittäjyyttä tulee kehittää maaseudulla. Sergei Katanandov kehotti piirien johtajia miettimään hallintopiirien omien matkailubrändien luomista. Karjalasta tiedetään laajasti Kizhin museosaaren, Valmon ja lähellä tasavallan aluetta sijaitsevan Solovetskin saariston ansiosta. Uusien brändien luominen saattaa innoittaa kotimaisia ja ulkomaisiakin matkailijoita tutustumaan Karjalan aluetasavallan muihinkin osiin, mikä puolestaan työllistäisi maaseudun asukkaita..

Neuvoston istunnossa puhuneet korostivat, että Karjalan aluetasavallan luonto ja ainutlaatuinen maaseutu ovat jo itsessään sellainen arvo ja potentiaali, jotka poikisivat uusia työpaikkoja maalla. Pienyrittäjyys maanviljelyssä, karjatalouden kehitys, maaseutumatkailu - siinä tasavallan kansantalouden ainakin muutama sektori, joihin kannattaa satsata. Mikä tahansa yrittäminen vaatii kuitenkin itsensä ihmisen henkilökohtaista panosta ja ponnistuksia. Ilman henkilökohtaista aloitekykyä, voimien keskittämistä millainen tahansa valtion tuki valuu hukkaan. Siksipä tarvitaan aloitteitta jokaisessa maalaisasutuksessa ja karjalaiskylässä. Ihmisten on ymmärrettävä, että heistä itsestään riippuu tulevan elämänsä taso ja laatu.

Tasavallan hallitus, paikalliset itsehallintoelimet, kansalaisjärjestöt ja paikalliset pk-yritykset jatkavat yhteisponnistuksin ongelmien ratkaisukeinojen etsimistä. Sergei Katanandov kehotti puhuessaan Neuvoston istunnossa kaikkia Karjalan paremmasta tulevaisuudesta kiinnostuneita ihmisiä osallistumaan innokkaasti aluetasavallan maaseudun kehityshankkeisiin.

Tekninen tuki
Luotu 17 helmikuuta 2010. Toimitettu 17 helmikuuta 2010.
© KT:n valtiollinen IT-alan kehityskomitea, 1998-2018