Virallinen Karjala. Karjalan tasavallan valtiovaltaelinten virallinen palvelin.
  Ðóññêàÿ âåðñèÿEnglish versionSuomalainen versio
  |Karjalasta |Kt:n symbolit   |Matkailua |  Yhteistoimintaa |  

Prääsästä tuli Karjalan tasavallan päivän juhlimisen keskus

Karjalan tasavallan päivää juhlittiin ensimmäistä kertaa laajasti ei pääkaupunki Petroskoissa, vaan piirikeskus Prääsässä.

Aluetasavallan päämies tervehtii Karjalan asukkaita

Aluetasavallan päämies tervehtii Karjalan asukkaita

Juhla alkoi

Juhla alkoi

Prääsän urheilukentälle saapui 8. kesäkuuta piirikeskuksen ja lähimpien kylien tuhansia asukkaita, kutsuvieraita tasavallan pääkaupungista, valtuuskuntia Karjalan tasavallan piireistä ja aluetasavallan ulkopuoleltakin. Yleisön valtava määrä kieli aluetasavallan päämies Aleksandr Hudilaisen aloitteen pitävyydestä: hän ehdotti muutama aika sitten Karjalan tasavallan perustamispäivän perinteellistä juhlimista vuosittain ei Petroskoissa, vaan aluetasavallan piirikeskuksissa vuorotellen. Prääsän asukkaat ottivat kutsuvieraat vastaan vieraanvaraisesti. Juhlatunnelmaa lisäsi lämmin kesäsää.

Harrastajataiteilijoita Kintahankylästä

Harrastajataiteilijoita Kintahankylästä

Lasten taideryhmiä esiintymässä

Lasten taideryhmiä esiintymässä

Juhlan aloittivat aluetasavallan taideryhmät. "Studdane"- ja "Stilj"-yhtyeet esittivät urheilukentällä lavastettuja tanssinumeroita ja lavalla esiintyi Kantele-yhtyeen lauluryhmä. Prääsäläiset itsekin vaalivat rikkaita kansanjuhlaperinteitä. Yleisöä ilahduttivat Kintahankylän jätkät. Tässä karjalaiskylässä pidetään perinteellinen vuotuinen kansanhuumorijuhla. Juhlassa pitivät tervehdysesiintymisiä kansainvälisten Prääsän piirissä pidettävien "Sammon maita pitkin"-koiravaljakkokilpailujen voittajat, lukuisan omatoimiset kansalliset taideryhmät, jotka osallistuvat uuteen kansainväliseen suomalaisugrilaisten kansojen "Sukuloiminen" -tapahtumaan.

Aluetasavallan päämies Aleksandr Hudilainen piti juhlatilaisuudessa tervehdyspuheen.

Soololaulua

Soololaulua

Aluetasavallan johtajia ja kutsuvieraita

Aluetasavallan johtajia ja kutsuvieraita

- Vuonna 1920 perustettiin Karjalan työväen kommuuni. Näin syntyi nykyinen Karjalan tasavalta. Aluetasavaltamme on Venäjän erottamaton osa. Karjalan tasavaltaa ja Venäjän federaatiota yhdistävät lujat siteet. Viettäessämme aluetasavallan syntymäpäivää tunnemme ylpeyttä aikaansaannoksistamme sosiaalistaloudellisella alalla, olemme kiitollisuuden velkaa veteraaneillemme, jotka todella urhoollisella ja uhrautuvaisella työnteollaan loivat perustan kehityksemme etenemiselle. Olemme tietoisia nykytilasta ja olemme varmoja tulevaisuudestamme. Olen varma, että vuoteen 2020 eli aluetasavallan perustamisen 100-vuosipään mennessä pääsemme Venäjän hallintoalueiden joukossa johtavalle asemalle, - Aleksandr Hudilainen sanoi.

Venäjän liittokokouksen liittoneuvoston rouva puhemies Valentina Matvijenkon tervehdyksen Karjalan tasavallan asukkaille luki juhlassa hänen ensimmäinen sijaisensa Aleksandr Torshin.

Juhlan embleemi

Juhlan embleemi

Kansantaideryhmiä

Kansantaideryhmiä

"Karjalan tasavallasta on lähtöisin suuri joukko tarmokkaita miehiä ja naisia, jotka sankarillisella toiminnallaan täyttivät lukuisia värikkäitä sivuja nyky-Venäjän historiaan". Karjalan tasavallan asukkaiden lahjakkuus, työinto ja ehtymätön tarmo johtivat siihen, että pohjoisesta seudusta tuli lyhyessä ajassa tehokkaasti kehittyvä aluetasavalta, - sanotaan Valentina Matvijenkon tervehdyskirjelmässä. - Toivotan tänä juhlapäivänä vilpittömästi Karjalan tasavallan kaikille asukkaille ja aluetasavallan johtajille menestystä mittavien suunnitelmien ja hankkeiden toteuttamisessa, hyvinvointia ja kokoistumista, kehitysvauhdin jouduttamista".

Vielä yksi tervehdyssähke luettiin juhlassa. Venäjän duuman puhemies Sergei Naryshkin totesi:

Tasavallan päivä Prääsässä

Tasavallan päivä Prääsässä

Kantele-yhtye

Kantele-yhtye

"Tervehdin lämpimäsiKarjalan tasavallan asukkaita aluetasavallan perustamisen 93.vuosijuhlan johdosta. Aluetasavaltanne on omalaatuinen, dynaamisesti kehittyvä ja investointeja houkutteleva hallintoyksikkö. jossa ratkaistaan rikkaisiin perinteisiin nojaten ajankohtaisia ongelmia. Tärkeintä on se, että alueen valtiovalaelinten ja kansalaisyhteiskunnan instituutiot toimisivat ihmisten elämänlaadun parantamiseksi. Toivotan Karjalan tasavallalle kukoistusta ja sen asukkaille lujaa terveyttä, menestystä työnteossa ja kaikkea hyvää", - sähkeessä sanotaan.

Karjalan tasavallan kunniakansalainen Nikolai Razumov

Karjalan tasavallan kunniakansalainen Nikolai Razumov

Juhlayleisölle puhuivat Karjalan tasavallan lakiasäätävän kokouksen puhemies Vladimir Semenov, federaalinen päätarkastaja Karjalan tasavallassa Aleksandr Hynninen ja Prääsän kansallisen hallintopiirin administraation johtaja Konstantin Gusev.

Tasavallan päivänä jaetaan perinteellisesti palkintoja. Karjalan tasavallan päämiehen ukaasilla myönnettiin vuonna 2013 kunnianimi Karjalan tasavallan kunniakansalainen Nikolai Razumoville - Neuvostoliiton kansainvälisen luokan urheilumestarille, Karjalan tasavallan ansioituneelle liikunnan alan työntekijälle, Neuvostoliiton mestarille nyrkkeilyssä, VSFNT:n kuusikertaiselle mestarille, maan sisäasiainelinten veteraanille, evp. miliisieverstille, aluetasavallan omatoimisen "Karjalan tasavallan nyrkkeilyliitto"-järjestön puhemiehistön jäsenelle. Häntä onnitteli juhlalavalla Aleksandr Hudilainen.

”Sampo”-palkinnon saaja Gennadi Mironov

”Sampo”-palkinnon saaja Gennadi Mironov

Kerran kahdessa vuodessa jaetaan aluetasavallassa "Sampo"-palkintoja ansioista kirjallisuuden ja taiteen aloilla. Palkintoja on jaettu vuodesta 1999. Noin 30 tekijää ja 10 taideryhmää palkittiin kuluneina vuosina. Prääsässä julkaistiin 8. kesäkuuta vuoden 2013 palkinnon saajain nimet.

"Sampo"-palkinto myönnettiin:

- näyttelijä Leonid Vladimiroville Learin osasuorituksesta "Kuningas Lear"-näytelmässä (Karjalan Kansallisteatteri) ja mittavasta panoksestaan Karjalan tasavallan näytämötaiteen kehittämiseen;

Jelena Vaenga tervehtimässä juhlayleisöä

Jelena Vaenga tervehtimässä juhlayleisöä

- Venäjän tiedeakatemian Karjalan tiedekeskuksen Kielen, kirjallisuuden ja historian laitoksen osastonjohtaja Nina Zaitsevalle valtavasta panoksestaan vepsänkielen ja -kulttuurin elvyttämiseen ja kehittämiseen, vepsäksi luoduista kaunokirjallisista tuotteistaan, vepsänkansan rikkaan kulttuurijäämistön tekemisestä tunnetuksi;

- kirjailija Dmitri Novikoville kertomuskokoelmastaan "Pauloissasi";

- Karjalan valtionfilharmonian venäläiselle "Onego"-kansansoitinorkesterille "Venäjän tähti"-konserttiohjelmasta. Gennadi Mironov toimii orkesterin pääkapellimestarina ja taiteellisena johtajana;

- arkkitehdit ja muotoilijat Aleksandr Saveljeville, Leonid Shelamoville, Jelena Voznesenskajalle, Andrei Vasiljeville, Aleksandr Kimille, Ljudvig Davidjanille luonnoksesta Petroskoin Glazunovin mukaan nimetyn valtionkonservatorion rakennuksen rekonstruoimiseksi ja uuden konserttisalin rakentamiseksi.

Aleksandr Hudilainen ja Jelena Vaenga

Aleksandr Hudilainen ja Jelena Vaenga

Je.Vaenga esiintymässä Prääsässä

Je.Vaenga esiintymässä Prääsässä

Palkintojen jakotilaisuuden päätyttyä jatkoivat kansalliset taideryhmät - "Kantele"- ja "Kruuga"-yhtyeet esiintymistään lavalla. Prääsän hallintopiirin Tshalnan asutuksen "Punapurjeet"-lasten yhtye myös esiintyi tapahtumassa.

Suurena juhlalahjana oli tunnetun venäläisen laulajan Jelena Vaengan konsertti. Hän saapui tasavaltaamme Aleksandr Hudilaisen henkilökohtaisesta kutsustaan. Laulaja esitti parhaita luomuksiaan. "On mieluisaa nähdä, että ihmiset iloitsevat näin vilpittömästi ja avoimesti", - sanoi laulaja yleisölle.

Jelena Vaenga Prääsässä

Jelena Vaenga Prääsässä

”Suguvastavundu”-festivaali

”Suguvastavundu”-festivaali

Jelena Vaenga esitti yhdessä Aleksandr Hudilaisen kanssa lavalta tunnetun "Oi mistä saa alkunsa synnyinmaa" -neuvostolaulun yhden säkeistöistä. Laulaja harrastaa alppihiihtoa ja Aleksandr Hudilainen esitti hänelle kutsun saapua Karjalan tasavaltaan uudemman kerran ja vierailla tulevana talvena Äänisrannan hallintopiirin uudessa Jalolahden laskettelukeskuksessa.

Karjalan tasavallan päivän merkeissä pidettiin iltapäivällä Prääsässä kansainväliset suomalaisugrilaisten kansojen "Suguvastavundu" ("Sukuloiminen") -festivaalit. Yleisö sai seurata "Kolmen baritonin gaalakonserttia", "Venäjän sielu"-yhtyeen ja laulajatar Viktoria Dainekon konsertteja.

Tekninen tuki
Luotu 8 kesäkuuta 2013. Toimitettu 10 kesäkuuta 2013.
© KT:n valtiollinen IT-alan kehityskomitea, 1998-2018