Virallinen Karjala. Karjalan tasavallan valtiovaltaelinten virallinen palvelin.
  Šóńńźą’ āåšńč’English versionSuomalainen versio
  |Karjalasta |Kt:n symbolit   |Matkailua |  Yhteistoimintaa |  

Edellisen kauden erittely, lähitulevaisuuden ulkotaloudellisen ja kansainvälisen toiminnan
edellytykset, olosuhteet ja erikoisuudet

Venäjän Federaation talousuudistuksen alusta lähtien (1992) ulkotaloudellisen ja kansainvälisen toiminnan vaikutus Karjalan Tasavallan sosiaalis-taloudelliseen elämään on lisääntynyt merkittävästi. Niinpä tasavallan viennin osuus teollisuustuotannon kokonaismäärässä kasvoi rahallisena arvona mitattuna 5 prosentista (1993) 42,3 prosenttiin (1997). Vuoden 1999 ensimmäisellä puoliskolla viennin osuus käsitti 55,2%. Näin ollen Karjalan Tasavaltaa voidaan pitää Venäjän osana, joka kuuluu vientiin orientoituviin regiooneihin.

Tasavallan ulkomaankaupassa on viime vuosina lisääntynyt niiden valtioiden osuus, jotka ovat EUn jäsenmaita (25% vuonna 1993 ja 62,4% vuonna 1998). Euroopan maiden osuus tasavallan ulkomaankaupassa käsitti vuonna 1998 78%. Todettakoon, että IVY-maiden osuus tällaisissa kauppasuhteissa supistuu edelleen (2,4% vuonna 1998), mikä todistaa, että Karjalan Tasavallan yritykset pyrkivät ulkomaankaupassa etupäässä Euroopan markkinoille.

Ulkotaloudellisen ja kansainvälisen toiminnan viime vuosien kehitys vilkastutti kansalaisten ja tavarain siirtymistä Venäjän ja Suomen välisen rajan karjalaisosuuden yli ja joudutti täten teknisen ja tulli-infrastruktuurin kehitystä (kansainväliset rajanylityspaikat Värtsilässä ja Lytässä, Värtsilä-Sortavala-tie jne.), mahdollisti uusien työpaikkojen luomisen tähän liittyville aloille.

Vuonna 1998 rajan ylitti yli 895 tuhatta ihmistä. Kuorma-autoylityksiä oli samana vuonna 776 tuhatta. Ulkoinen tavaranvaihto käsitti yli 9,4 miljoonaa tonnia. (Vuonna 1994 vastaavasti - 329 tuhatta ihmistä, 570 tuhatta kuorma-autoylitystä ja 7,2 miljoonaa tonnia).

Karjalan Tasavallan kehitykseen vaikuttaa ratkaisevasti sen maantieteellinen sijainti ja muut geopoliittiset tekijät. Suomen liittyminen Euroopan Unioniin vuonna 1995 lisäsi geopoliittisten tekijoiden roolia ja Karjalan Tasavallan merkitystä alueena, joka sijaitsee välittömästi Euroopan kahden suuren muodostelman: EUn ja Venäjän Federaation rajalla. Tämä loi edellytykset Karjalan Tasavallan talouden ja sosiaalialan kehitykselle uusia päämääriä tavoitellen.

Ensiksi, ilmeni mahdolisuus Karjalan Tasavallan edelleenintegroitumiselle Euroopan talouteen Venäjän Federaation osana. Rajayhteistyön tulee saada uutta laatua.

Toiseksi, syntyy edellytyksiä Suomen ja Karjalan Tasavallan läpikulkuroolin laajentumiselle, jotka, mikäli tiestö saa kehitystä, etenkin Karjalan Tasavallassa, pystyvät yhdistämään Venäjän pohjoisen eurooppalaisosan ja Pohjois-Euroopan sekä Keski-Euroopan Suomen satamien kautta. EUn jäsenmaa-Suomen kautta hoituu nykyisin jopa puolet EUn ja Venäjän välisestä tavaranvaihdosta, pääosin ympäri vuoden toimivien Suomen 24 sataman kautta. Rahdin kuljetuksia Suomen satamista Venäjän Luoteisalueelle jouduttaa sama raideleveys Venäjällä jä Suomessa. Venäjän Luoteisalue näyttelee ja tulee vastakin näyttelemään melkoista roolia, jopa avainroolia, sähkön tutannossa ja luonnollisten raaka-aineiden louhinnassa, mikä luo edellytyksiä tavaranvaihdon kasvulle EUn ja Venäjän Euroopan osassa sijaitsevan Pohjolan markkinoiden kesken.

Nykyisin lasketaan perustaa tällaisten suunnitelmien toteuttamiselle. EUn jäsenmaat ja VF nimittivät vuonna 1995 Venäjän Luoteisalueen priorisoiduksi TACIS-ohjelman puitteissa. Petroskoissa avattiin vuonna 1997 yksi kuudesta teknisestä TACIS-toimistosta Venäjällä.

Suomi puolestaan esitti konseption "Pohjoinen ulottuvuus EUn politiikassa", jonka puitteissa Karjalan Tasavallalla on tärkeä osuus EUn ja Venäjän välisen kanssakäymisen kehityksessä. Integraatioprosessin puitteissa kehitellään tasavalatamme esittämää ideaa Karjalan Tasavallan ja Itä-Karjalan kattavan "Karjala"-Euroaluen luomisesta.

Vaikeasi toteutettavana, mutta edelleenkin realistisena on Vapaan talousvyöhykkeen Kostamukseen perustamista tavoitteleva idea. Sen houkutelevuus lisääntyy sen takia, että syvällinen finanssi- ja talouskriisi on pitkäksi aikaa heikentänyt ulkomaisten investoreiden luottamusta Venäjään. Karjalan Tasavallan hallituksen vahvistama Kostamuksen VTVn luomisen konseptio on tärkeä askel kohti mahdollisuutta saada tänne ulkomaisia sijoituksia. VTVn perustaminen lisäisi eittämättä tasavaltamme investointipotentiaalia.

Karjalan Tasavalata lisäsi vuonna 1994 osallistumistaan yhteistyöhön Euro-Arktisen Barentsalueen puitteissa ja liittyi vuonna 1995 kanssakäymiseen Itämeren maiden Neuvoston puitteissa.

Karjalan Tasavalta katsottiin vuonna 1994 kuuluvan priorisoidussa järjestyksessä rahoitettavien joukkoon Pohjoismaiden Ministerineuvoston ohjelmien puitteissa, vuonna 1995 - EUn TACIS- ja TACIS/yli rajojen harjoitettava yhteistyö-ohjelmien ja vuonna 1996 - eurooppalaisen Interreg-Karjala-ohjelman puitteissa.

Vuonna 1997 aloitettiin mainittujen ohjelmien puitteissa TACIS-ohjelmien rahoittaminen 25 miljoonan ecun arvosta. Toteutettujen, toteutettavien ja suunnitteilla olevien hankkeiden joukossa mm. ovat: puhdistuslaitteet Lahdenpohjassa ja Sortavalassa sekä Karjalan Tasavallan vielä 9 kaupungissa ja asutuksessa; maataloushankkeet, mm. teknisen huollon ja maatalouskoneiden vuokraamot Viteleessä, Uudessa Vilgassa, Sortavalassa, Kalevalassa (ent. Uhtua), vihannesten viljely Äänisenrannan hallintopiirissä; metsäresurssien johtaminen; terveudenhuollon ja sosiaaliturvan systeemien uudistaminen Karjalan Tasavallassa; energialla turvaaminen ja energian säästäminen; kansallisten ja luonnonpuistojen luominen ja niiden verkoston kehitys rajan pinnassa.

Karjalan Tasavallan strategisena partnerina on Suomi, joka omia intressejaan unohtamatta antaa kaikkinaista tukea useiden ohjelmien hyväksymisessä ja hankkeiden toteuttamisessa. Vuodesta 1994 lähtien on tähän mennessä Karjalan alueella jo toteutettu tai on toteuttamisvaiheessa 250 yhteistä karjalais-suomalaista naapurimaan Suomen valtion budjetista rahoittamaa hanketta raja-alueyhteistyön puitteissa 80 miljoonan markan arvosta. Suurimpia näistä ovat: vihannesvarastojen rakentaminen Aunuksen ja Karhumäen hallintopiireissä; meijerin rakentaminen Essoilaan; farmareiden koulutus ja tukeminen; Sortavala-Värtsilä-tien rakentaminen; "Onnisen" kattilahuoneiden toimittaminen Karjalan muutamiin keskisuuriin asutuksiin.

Karjalan, Suomen, Ruotsin ja Norjan välisen yhteistyön seurauksena synti kaksi suurta kansainvälistä hanketta, joiden rahoittamispäätöksen tekee EU:

  • Karjalan eteläisen osan kattava "Atlantti - Karjala"-korridoorin kehityshanke;
  • Karjalan pohjoiset osat kattava "Arkangelin korridoori"-hanke, jonka perustan muodostaa rakenteilla oleva Lietmajärvi - Kotskoma-rata.

Karjalan alueella toteutettiin eurooppalaisohjelmien puitteissa ja yhdessä Euroopan maiden Karjalan partnereina olleiden regioonien kanssa 348 hanketta 38 miljoonan dollarin arvosta.

Tasavallan useille kaupungeille ja hallintopiireille on melkoista hyötyä kansainvälisistä bilateraalisista ystävyys-ja kummisuhteista. Ystävyyssopimuksia on solmittu Suomen yli 60 kaupungin ja kunnan, Ruotsin 5 kaupungin ja kunnan, Norjan 3 kaupungin ja kunnan kanssa.

Karjalan Tasavallalla on ystävyyssuteita Suomen neljän läänin (Pohjois-Karjala, 1992; Oulu, 1993; Mikkeli, 1992; Keski-Suomi, 1994), kahden kuntaliiton (Pohjoi-Savo, 1993; Keski-Suomi, 1995); Ruotsin ja Norjan läänien (Vesterbotten, 1994 ja Trömsse, 1994); USAn osavaltion (Vermounth, 1989) ja Adzharian Tasavallan (Georgia, 1995) kanssa.

Ulkotaloudellisen ja kansainvälisen toiminnan ala vaikuttaa suuresti tasavallan tämänhetkiseen talouspotentiaaliin. Maailman talouden logiikan mukaan, sen globalisaatioprosessien puitteissa, on lähdettävä siitä, että Venäjä - ja Karjala sen osana - jatkavat sulautumistaan maailman talousjärjestelmään. Talouksien keskinäisvaikutusprosessi tulee syventymään. Samalla kiihtyy kilpailu taloustoiminnan subjektien kesken.

Venäjän regioonit tulevat eipäilemättä käymään keskinäistä kamppailua investointien saannin ja tavarankuljetusvirtojen houkuttelemisen puolesta.

Ulkotaloussuhteiden kehitys tapahtuu vientitavarain kansainvälisten ja sisämarkkinahintojen ja kulujen faktillisen tasoittumisen olosuhteissa, mikä johtaa viennin kilpailukyvyn ja tehokkuuden uusien lisäämiskeinojen etsintään. Uudistusvuosina on kartutettu kokemusta mm. tilastoinnin alalla, mikä antaa mahdollisuuden saada selkeämpää kuvaa tapahtuvista prosesseista ja trendeistä, edesauttaa suunnittelua ja asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Tasavallasta tuli viime vuosina muutaman kansainvälisen järjestön jäsen ja useiden kansainvälisten hankkeiden osallistuja. On saatu kokemusta kansainvälisessä toiminnassa, mikä luo uusia mahdolisuuksia aineellisten, rahallisten ja muiden resurssien saamiseksi tilanteen vakiinnuttamiseksi ja perustan luomiseksi tulevalle kehitykselle.

Raja-alueyhteistyölle kaikilla aloilla ovat luoneet hyviä edellytyksiä "Sopimus yhteistyöstä EUn ja Venäjän Federaation kesken" (24 kesäkuuta 1994), joka astui voimaan 1 joulukuuta 1997, sekä "Pohjoinen ulottuvuus EUn politiikassa"-konseption toteuttaminen. Odotetaan, ettei suunnittelukaudela tapahdu Venäjän liittymistä Maailman kauppajärjestöön, sillä esteiden voittamiseksi tarvitaan melkoisia kompromissiratkaisuja. Näin ollen voidaan melkoisella varmuudella todeta, että venäläistä tuottajaa kotimaassa suojelevia toimia jatketaan valtion toimesta ja että ulkomaat tulevat rajoittamaan useiden raaka-aineartikkeleiden ja tavarain tuontia Venäjältä alueilleen.

Karjalan Tasavallan hallituksen erikoista huomiota tulee kiinniittää Pohjois-Eurooppaan, etenkin Suomeen, sillä juuri täällä Karjalan Tasavallalla on kaikki objektiiviset edellytykset järkevälle integroitumiselle ja yhteistyön kehitykselle kaikilla aloilla.

Yhdessä ulkoisten tekijöiden kanssa ulkotaloudelliseen toimintaan vaikuttavat Venäjän sisäiset olosuhteet. Vuoden 1998 elokuinen finanssikriisi johti ruplan devalvoimiseen ja inflaation kasvuun. Tämä tendenssi jatkunee, mutta "pehmeämmässä" muodossa. Väestön suurimman osan ostokyky romahti. Näin ollen ulkotaloudellisen toiminnan erikoisuuksia ovat hyvät sisäiset edellytykset viennin kehitykselle ja tuontia jarruttavien tekijoiden vaikutus. Odotetaan tämän lisäksi, että raaka-aineiden ja puutavaran kansainvälinen markkinahinta pienenee, mikä johtanee Karjalan Tasavallan viennin kokonaismäärän rahallisen arvon supistumiseen vuonna 2001. Ulkomaisten sijoittajain investointiriskit säilyvät. Poikkeuksellisen voimakkaasti negatiivisessa mielessä saattaa vaikuttaa ulkotaloudelliseen ja kansainväliseen toimintaan Venäjän Federaation "Valtionrajasta"-Lain artiklan 11-1 reaalinen voimaan saattaminen, mikä lisää tuntuvasti rajanylitysmaksuja. Tämä johtaa vastatoimiin länsimaissa ja lisää molemminpuolisia kuluja.

Mikä koskee talousturvallisuutta ulkotaloudellisessa toiminnassa, niin Karjalalla on ja tulee vastakin olemaan erikoisuuksiaan, jotka tehostavat yleisvenäläisiä tekijöitä.

Tasavallassa on metsävaroja, jotka sijaitsevat välittömästi valtakunnan rajan pinnassa, mikä saattaa johtaa siihen, että valtavat määrät raakaa puuta kuljetetaan alueeltamme pois polkuhintaan, mikä tuottaa pelkkää vahinkoa tasavallan taloudelle.

Historiallisesti raaka-aineen hinta on erilaista rajan molemmin puolin, mikä jouduttaa pystymetsän myyntiä suomalaisille hankkijoille ja puutavaran toimittamista Suomeen. Suomalaiset yritykset ovat katsoneet, että rajalta 200n kilometrin säteellä Itään ijaitsevien metsien kaato ja kuljetus Suomeen suomalaisajoneuvoilla on kannattavaa.

Mainittujen syiden takia Karjalan Tasavallan puunjalostusteollisuus sekä sellu- ja paperikombinaatit saattavat kokea raaka-aineen puuttumista. Samalla vientiyritykset eivät ole lainkaan kiinnostuneita puun jalostamisesta. Ulkotaloudellisen toiminnan liberalisoitumunen ja edellä mainitut syyt johtivat siihen, että "yhdenpäivänyritysten" määrä metsä-, sellu- ja paperiteollisuuden alalla oli lisääntynyt lyhyessä ajassa tuntuvasti (yli 350 yritystä), mikä alentaa vientipuun hintaa.

Karjalan Tasavallalla on näin ollen tiettyjä historiallisia, maantieteellisiä, geopoliittisia ja luonnollisia edellytyksiä osallistumiselle korkealla tasolla kansainväliseen työnjakoon. Sillä on oikeus kamppailla läpikulkualueen roolista (Pietarin ja Leningradin alueen ohella) Venäjän Euroopan osan Pohjolassa. Länsi-Euroopan teknologisten, finanssiresurssien yhdistäminen Venäjän Euroopan osan Pohjolan tuotantovoimiin ja resursseihin saattaa luoda uusia edellytyksiä Karjalan Tasavallan sosiaalis-taloudelliselle kehitykselle.

Tekninen tuki
Luotu 3 huhtikuuta 2000. Toimitettu 27 huhtikuuta 2000.
© KT:n valtiollinen IT-alan kehityskomitea, 1998-2018