Virallinen Karjala. Karjalan tasavallan valtiovaltaelinten virallinen palvelin.
  Šóńńźą’ āåšńč’English versionSuomalainen versio
  |Karjalasta |Kt:n symbolit   |Matkailua |  Yhteistoimintaa |  

Ulkotaloudellinen toiminta

Ulkomaiset sijoitukset

Tasavallan kansantaloudessa kartutettu ulkomainen pääoma käsitti 1 tammikuuta 1999 mennessä ulkomaiden järjestöiltä saatujen lainojen kuolletus mukaan laskettuna 48,4 miljoona USAn dollaria.

Ulkomaisten sijoitusten rakenne kertoo, että eniten invertoidaan teollisuuteen (94% kaikista dollarisijoituksista). Teollisuuden sisällä eniten sijoitetaan metsä-, puunjalostus- ja seluu-sekä paperiteollisuuteen (76,3%), mikä välillisesti todistaa teollisuuden tämän alan rahoittamisen (ulkomaiset sijoittajat mukaan laskettuina) perspektiivisyyttä.

Tasavallassa toimii nykyisin reaalisesti 134 yritystä, joissa pyörii ulkomaista pääomaa. Niissä työskentelee 4,5 tuhatta ihmistä. Ne eivät eroa toimintansa tavoilla puhtaasti venäläisistä yrityksistä. Näin ollen on aiheetonta väittää, että ulkomainen sijoittaja perustaa yrityksensä Karjalaan toivoen venäläisyritystä parempia toimintaedelytyksiä (esim. verotuksessa). Kun vertaa kotimaisen yrityksen toimintaa ulkomaisella pääomalla pyörivään, niin tulee johtopäätökseen - jäkimmäinen toimii tuottavammin ja vakaammin. Ulkomaissijoitteiset yritykset saavat parempia tuloksia, kuin Venäjän vastaavat kotimaiset keskiveroyritykset, ja turvaavat paremman tuotannon teknisen kannan, varustuksen. Karjalan teollisuuteen viime 3 vuoden aikana sijotetuista summista ulkomaissijoitteisten yritysten osuus oli 23,3%, vaikka ne tuottavat tasavallan teolisuustuotosta vain 4,2%. Ne ovat muuttuneet vuosien kuluessa tärkeiksi tekijoiksi tasavallan talouselämässä ja jarruttaneet tietyssä määrin teollisuustuotannon supistumista.

Karjalan Tasavalta ei pystynyt muuttamaan kuluneina vuosina ulkomaisten partnereiden varovaista suhtautumista investointihankkeisiin.

Ulkomaisten laajojen sijoitusten saannin kompasteleminen on ennen kaikkea yleisvenäläinen ongelma. Poliittisen ja finanssivakauden puuttuminen, epätäydellinen lainsäädäntö ja sen muuttuminen jatkuvasti, henkilökohtaiset turvallisuusriskit ja korkea verotusaste eivät houkuttele lainkaan sijoittajia, sillä investointiriskin osoitin on sangen korkea. Kuitenkin ulkomaisen pääoman investointiolosuhteet vaihtelevat Venäjällä hallintoalueittain. On olemassa Venäjän regioonien investointiviehättävyyden objektiivisia ehtoja. Eräiden suosion mittausten mukaan Karjala ei kuulu Venäjän suosituimpien regioonien joukkoon edellisten ehtojen näkökulmasta katsottuna. Karjalassa ei ole laajoja kulutustavaraian osto- ja finanssimarkkinoita - väestöä ei ole näet riittävästi, eikä väestön tiheys vastaa markkinoiden vaatimiuksia. Täällä ei ole kansantalouden kehittynyttä teollisuustuotantoa, johtamistaso ei ole niin korkea, kuin Moskovassa, Pietarissa, Nizhegorogin, Sverdlovskin, Samaran, Saratovin alueilla. Karjalalla ei ole polttoaine- ja energiaresursseja, kuten on Tjumenin ja Tomskin alueilla, Sahalinilla, Tatarstanin Tasavallasa, Bashkortostanissa ja Komissa. Näistä ja eräistä muista syistä Karjala ei voi olla Venäjän finanssi- ja teollisuuskeskuksia. Pietari tämän lisäksi tulee aina vetämään puoleensa Venäjän Luoteisalueen investointi- ja finanssivirtoja. Venäjän Luoteisosan (Arkangelin alue, Komin Tasavalta) kulutustavarain ja finanssimarkkinat eivät ole vetäviä. Vielä kehittyvä tiestö ei edistä tasavallan läpikulkumahdollisuuksien hyödyntämistä (Karjalahan sijaitsee Läntisen Euroopan ja Venäjän Euroopanpuoleisen Pohjolan välimaastossa). Karjala on Venäjän regioonien sijoitusviehättävyyden luettelon keskellä.

On olemassa myös subjektiivisia Karjalan Tasavallan sijoitusviehättävyyttä alentavia syitä, vaikka tasavalta on tavallaan rajaseutua. Yksi syistä - tehokkaan investointilainsäädännön puuttuminen. Muodollisesti on kylläkin olemassa Karjalan Tasavallan Lait "Valtion takuista ulkomaisille investoinneille Karjalan Tasavallassa" ja "Investointitoiminnasta Karjalan Tasavallassa". Lait eivät kuitenkaan toimi eräistä subjektiivisista syistä. Tämän lisäksi entisen (KTn) hallituksen kieltäytyminen aktiivisesta investointipolitiikasta ja hankkeiden tukemisesta kiukutti joitakin investoreita ja loi osittain kuvan Karjalasta epäsuosioolisena alueena. Tasavallassa ei ole luotettavaa pankkijärjestelmää palvelemaan ulkomaisia sijoituksia. Ulkomaisten sijoittajain tiedotusjärjestelmä sekin puuttuu lähes kokonaan. Nykyisin ei ole yleistä ja helposti saatavaa informaatiota Karjalan Tasavallan investointipotentiaalista.

Tuotantolaitosten tasolla on myös olemassa vakavia esteita ulkomaisten sijoitusten saannin tiellä. Ongelmana ovat karjalaisyritysten velat eri tason budjetteihin ja niiden "jäädyttämisen" tai kokonaan "unohtamisen" mekanismin puuttuminen ulkomaisten sijoitusten mahdollisen saannin sattuessa.

Managementin alhainen taso ei edistä yritysten toimintaa hankkeiden tarjoamisessa sijoittajille. Suunnitelmia ei osata muotoilla businesshankkeiksi. Ulkomailla kun on totuutu kansainvälisin stangardeihin tällä alalla (UNIDOn vaatimukset). Omistussuhteet itsensä yrityksessä (mm. maan-, tontinomistus) odottavat edelleenkin lainsäädännön täydellistämistä ja jarruttavat sijoittajan halua investoida tasavallan talouteen. Näiden ongelmien pikainen ratkaiseminen saattaa tuoda Karjalaan uusia sijoituksia ulkomailtakin, mikä jouduttaiai tasavallan talouden rakennemuutosta ja sosiaalis-taloudellisten vaikeuksien voittamista.

Tekninen tuki
Luotu 12 huhtikuuta 2000. Toimitettu 27 huhtikuuta 2000.
© KT:n valtiollinen IT-alan kehityskomitea, 1998-2018