Virallinen Karjala. Karjalan tasavallan valtiovaltaelinten virallinen palvelin.
  Šóńńźą’ āåšńč’English versionSuomalainen versio
  |Karjalasta |Kt:n symbolit   |Matkailua |  Yhteistoimintaa |  

Kansainvälinen toiminta

Karjalan Tasavallan kansainvälisen toiminnan tavoitteet ja tehtävät

Karjalan Tasavallan hallitus pitää kansainvälisen toimintansa päätavoitteina vuosina 1999-2002 sekä vuoteen 2010 mennessä:

1) uusien finanssivarojen löytämistä ja saantia Karjalan Tasavaltaan sosiaalisen alan, terveydenhoito mukaan luettuna, sosiaaliturvan, kulttuurin, koulutuksen, liikunnan ja urheilun tarpeisiin;

2) niiden yritysten tukeminen ja edustaminen Venäjän ulkopuolella, joiden toiminta omaa suuren taloudellisen ja sosiaalisen merkityksen hallintopiireille ja koko Karjalalle;

3) uusien teknologioiden, tieteellisten keksintöjen Karjalaan saamisen, kansainvälisen tieteellisen yhteistyön ja ympäristön suojelun alalla tapahtuvan kanssakäymisen kaikkinainen tukeminen;

4) hyvin koulutettujen spesialistien valmennus ulkomailla, etenkin valtionlaitosten ja kunntien laitosten johtamisen alalla.

Kansainvälisen toiminnan näiden tehtävien täyttämiseksi Hallitus pitää välttämättömänä seuraavien tavoitteiden asteittaista saavuttamista:

1) Karjalan Tasavallan ja Suomen kahdenkeskisen yhteistyön kehitys;

Suomi on edelleenkin tasavallan tärkein perusprioriteetti sen kansainvälisessä toiminnassa. Suomella on johtava roli Karjalan ulkosuhteissa. Päätavoitteena onkin saavuttaa entistä korkeampi taso kontakteissa regiooneihin - Suomen kuntien liittoihin, mm. perustamalla euroalue "Karjala".

Tällaisella yhteistyöllä on laajahko valtion ja regioonin tason oikeudellinen ja "sopimuksellinen" perusta, joka on tunnustettu federaalisella tasolla;

2) tasavallan positioiden vahvistaminen Pohjois-Euroopan maissa;

Pohjois-Eurooppa on historiallisista, maantieteellisista, kulttuurillisista, kansallisista ynnä muista syistä Karjalan tärkein kansainvälisen regionaalisen strategian kohde. Suurin osa tasavallan kansainvälisitä hankkeista on toteutumassa juuri Skandinavian maiden regioonien myötävaikutuksella. Pohjois-Eurooppa-kontaktien prioriteettisyyteen vaikutta tasavallan osallistuminen Pohjois-Neuvoston regionaalisten järjestöjen, Pohjoismaiden Ministerineuvoston, Keski-Pohjolan Komitean rahoittamiin ohjelmiin. Karjala kehittää suhteitaan Euro-Arktisen Barentsneuvoston puitteissa Ruotsin Norrbottenin lääniin ja Norjan Finnmarkin ja Nyrlandin lääneihin;

3) suhteiden elvyttäminen IVY:yn kuuluviin maihin.

Kontaktit näihin maihin vakiinnuttavat Karjalan Tasavallan tuotteiden realisointia niissä, jouduttavat kulutustavarain, raaka-aineen, kaluston saantia tasavaltaan, kontaktien ylläpitämistä maamiehiin, historiallisten kansallisten ja kulttuurisuhteiden sekä ihmiskontaktien säilyttämistä.

IVY-maista Karjalan tärkeimpänä kumppanina on Valkovenäjä. Suhteet perustuvat Karjalan Tasavallan ja Valkovenäjän Tasavallan hallitusten väliseen 28 kesäkuuta 1999 solmittuun Sopimukseen;

4) Karjalan Tasavallan kontaktien laajentaminen Länsi-Euroopan regiooneihin. EU on tällä hetkellä tasavaltamme alueella toteuttettavien kansainvälisten hankkeiden rahoittaja.

On tarkoituksenmukaista saattaa Karjala Euroopan rajaregioonien Yhdystyksen jäseneksi joko "Euroalue"-hankkeen puitteissa tai itsenäisesti tasavallan pääsemiseksi uusien finanssiresurssien rahalähteille;

5) Karjalan Tasavallan kaupunkien ja hallintopiirien sekä ulkomaiden alueellis-hallinnollisten yhdistysten välisten suhteiden laajentaminen.

Tämä tavoite on maantietellisesti orientoitunut etupäässä Pohjois- ja Länsi-Eurooppaan sekä Pohjois-Ameriikkaan.

Näiden alueiden maat osallistuivat eriasteella vuosina 1992-1998 kaupallis-taloudelliseen, kulttuurilliseen, humanitaariseen yhteistyöhön Karjalan kaupunkien ja hallintopiirien kanssa. Tällaiset suhteet ovat kuitenkin satunnaisia, joten niiden hyödyntäminen ei ole tehokasta;

6) Karjalan Tasavallan imagon muovaaminen Venäjän Federaation ulkopuolella alueena, joka pystyy hyödyntämään ulkomaisia investoijia ja joka on valmis kansaiväliseen toimintaan ekologian ja ympäristön suojelun, sosiaalisen elämän, tieteen ja koulutuksen, matkailun alalla. Karjala pystyy rakentamaan puitteet kansainvälisen tason omaavien suurten tilaisuuksien pitämiselle alueellaan.

Kansainvälisen toiminnan tavoitteiden saavuttaminen riippuu muutamista myönteisistä ja kielteisistä tekijöistä.

Karjalan Tasavallan maantieteellinen ja geopoliittinen asema, melkoinen resurssi-, matkailu-, kulttuuripotentiaali, tieteellisten, tutkimus- ja koulutuslaitosten kehittynyt verkosto - siinä muutama kansainvälisten suhteiden kihitykseen vaikuttava positiivinen tekijä.

On olemassa samalla kansainvälisten suhteiden solmimista ja etenkin niiden ylläpitämistä ja laajentamista järruttavia tekijoita.

Tällaisia tekijoita ovat:

1) Venäjän Federaation rajapiirien ja rajayhteistyön kehittämisen strategian puuttuminen.

Moisen strategian puuttuminen estää regiooneilta pääsemisen kansainvälisiin järjestöihin, finanssi-instituutioihin, joiden säännöt sallivat valtion virallisen tuen federaalisen Keskuksen laitosten kautta saamien regionaalisen tason hankkeiden ja ohjelmien rahoituksen;,

2) federaalisen Keskuksen tarkan kannan puuttuminen sen suhtautumisessa kansainvälisiin aloitteisiin ("Pohjoinen ulottuvuus EUn politiikassa", EUn ja Pohjois-Euroopan muutamien maiden strategia suhteessa yhteistyöhön Venäjän kanssa) sekä Keskuksen epäjohdonmukaisuus kansainvälisten ohjelmien toteuttamisessa (tarkan Barents-Ohjelman puuttuminen Venäjän Federaation tasolla, niukka aloitteellisuus kysymyksissä, jotka koskevat yhteistyötä Itämeren valtioiden Neuvoston puitteissa).

Ulkomaiset partnerit odottavat Venäjän federaalisilta rakenteilta aloitteita ja osallistumista osarahoituksella investointi- ja muihin projekteihin.

Tällaisen rahallisen "vastavirran" puuttuminen vuosina 1993-1998 johti siihen, että yllä mainittuihin järjestöihin kuuluvat Venäjän regioonit, vastoin niiden ulkomaisia partnereita, olivat statistien, syrjästä kehitystä seuraavien tai tukea pyytävien, eikä täysivaltaisten kanssapartnereiden, roolissa.

3) Venäjän subjektien välisen kilpailun kiristyminen kamppailussa osallistumisesta kansainvälisiin hankkeisiin ja ohjelmiin.

Tällainen kilpailu ei tuo pisteitä Karjalalle, joka ei ole suuri teollisuusregiooni, eikä tieteellis-tekninen keskus (kuten Moskova ja Pietari). Me emme pysty harjoittamaan laajaa kansainvälistä kanssakaäymistä ilman federaalista tukea ja rahallista osallistumista (kuten menettelevät nojautuen omiin resursseihinsa Tatarstan, Jakutia (Saha), Komi ynnä eräät muut subjektit.

Ottaen huomioon nämä negatiiviset tekijät sekä Venäjän ja Suomen välisten valtion tasolla aikoinaan soilmittujen sopimusten vanheneminen, kansainvälisen yhteistyön kehitystä jouduttavan ajanmukaisen federaalisen lainsäädännön puuttuminen Hallitus nojautuen etupäässä omiin voimiinsa ja varoihinsa määrittelee yhteistyön seuraavat suuntaukset ja muodot.

Tekninen tuki
Luotu 21 huhtikuuta 2000. Toimitettu 27 huhtikuuta 2000.
© KT:n valtiollinen IT-alan kehityskomitea, 1998-2018