Virallinen Karjala. Karjalan tasavallan valtiovaltaelinten virallinen palvelin.
  Šóńńźą’ āåšńč’English versionSuomalainen versio
  |Karjalasta |Kt:n symbolit   |Matkailua |  Yhteistoimintaa |  

Kansainvälinen toiminta

Karjalan Tasavallan kansainvälisen toiminnan suuntaukset ja muodot


Hallitus pitää Karjalan Tasavallan kansainvälisen toiminnan pääsuuntauksina vv.1999-2002 ja vuoteen 2010 mennessä:

  • sosiaalialan tukemista Karjalan Tasavallan vähävaraisimpien väestönkerrosten sosiaaliturvan tehostamiseksi;
  • yleisen turvallisuuden takaamisen edistäminen Venäjän Luoteisalueella ja Pohjois-Euroopassa regionaalisella tasolla;
  • demokraattisten instituutioiden ja johtamissysteemin kehitys;
  • ekologisesti pysyvän kehityksen tukeminen.

Horjumattomina suuntauksina tulevat olemaan taloudellisen kehityksen jouduttaminen tasavallan talouskompleksin paa-aloilla, matkailu mukaan laskettuna, tieteellisten ja kulttuurisuhteiden tukeminen.

Määritellessään Karjalan Tasavallan kansainvälistä strategiaa Hallitus tajuaa selkeasti sen taludeliseen ja ulkotaloudelliseen alaan vaikutuksen mittasuhteet, Hallituksen, tasavallan toimeenpanovallan ja itsehallintoelinten valtuudet Karjalan Tasavallan kansainvälisen toiminnan ja siihen osallistuvien tahojen työskentelyn säätelemisessä.

Kansainvälinen toiminta Hallituksen tasolla toteutuu taloussektorissa, johon kuuluu yritystoiminnan konkreettisia subjekteja niiden omistuspohjaan katsomatta, organisatoris-teknisen, poliittis-oikeudellisen ja informatiivisen tukemisen muodossa. Hallitus ei aio puuttua yritysten taloustoimintaan, vaan antaa sisä- ja ulkomaanmarkkinoille orientoituville yritystoiminnan subjekteille apua ulkomaisen (luotettavan) partnerin löytämisessä, kansainvälisten finanssi-instituutioiden vaatimien asiakirjapakettien laatimisessa, neuvottelujen järjestämisessä ja pitämisessä, kaupallis-taloudellisen yhteistyön kysymyksiin liittyvien tietojen vaihtamisessa, yritysten etuja palvelevien kansainvälisten tilaisuuksien järjestämisessä ja pitämisessä.

Ei-taloudelliset alat, joiden kehityksestä, finanssituki mukaan lukien, Karjalan Tasavalata kantaa vastuun, vaativat Hallituksen välitöntä puuttumista asiaan, mikäli kyseessä on ulkomaisista finanssilähteistä saatavien lisävarojen saanti ja niiden jakaminen.

Tasavallan kaupunkien ja hallintopiirien ystävyys- ja kummisuhteita nämä kehittävät itsenäisesti, mutta Hallitus tukee tasavallan etuja koskettelevien ystävyyssuhdehankkeiden toteuttamista.

Suomen kanssa harjoitettavan kahdenkeskisen yhteistyön päämuodot ja -suuntaukset:

  • työskentely "Euroalue Karjala"-hankkeen puitteissa;
  • Venäjän ja Suomen hallitusten välisen raja-yhteistyökomission karjalais-suomalainen työalaryhmä;
  • Karjalan Tasavallan ja Itä-Suomen Neuvottelukomissio;
  • Karjalan kaupunkien ja hallintopiirien ystävyyssuhteet suomalaisiin partnereihin.

"Euroalue Karjala"-hanke.

"Euroalue Karjala"-hanke - Hallituksen aloite, joka sai tukea Itä-Suomen Kuntainliitoilta (Kainuu, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa) ja Karjalan Tasavallalta, soveltuu hyvin "Pohjoinen ulottuvuus EUn politiikassa"-hankkeen puitteissiin. Euroalue-hankkeen tavoittena on Suomen ja Venäjän raja-alueilla olevan rajainfrastruktuurin standardien tasoittaminen ulkoisen, ennen kaikkea EUn, taholta saatavan rahoituksen ansiosta. Aloite edellyttää yli rajan tapahtuvien taloudellisten ja kulttuurisuhteiden, matkailun aktivointia, rajaseutujen ekologisten ja sosiaalisten ongelmien ratkaisemista. EUn TACIS- ja Interreg-ohjelmien soveltamiseksi ehdotetaan yhteisen rahaston perustamista euroalueen puitteissa. Tähän rahastoon kuuluisi mainittujen ohjelmien puitteissa käytettäviä varoja. Päätöksen hankkeiden rahoittamisesta tekisi euroalueen toimeenpaneva komitea, johon kuuluisi Somen kutainliittojen ja Karjalan Tasavallan hallituksen edustajia sekä tarkkailijoita EUsta.

Karjalais-suomalainen alaryhmä.

20 tammikuuta 1992 solmitun "Venäjän ja Suomen välisten suhteiden perusteet"-Sopimuksen ja samana päivänä solmitun Sopimuksen "Venäjän ja Suomen välisestä rajayhteistyöstä" mukaisesti on muodostettu rajayhteistyöryhmiä. Venäjän puolelta niiden toimintaan osallistuu maan neljä regioonia - Pietari, Leningradin alue, Karjalan Tasavalta, Murmanskin alue. Vuoteen 1996 mennessä Suomen puolelta - Venäjään rajoittuvat Suomen läänit. Syksyllä 1997, kun Suomen hallitus hyväksyi Raja-alueyhteistyöstrategian, alryhmän suomalaisen osapuolen kokoonpano muuttui - siihen kuuluu vain ministeriöiden edustajia ja maaherrat sekä kunnanjohtajat ovat ekspertteja.

Yhteistyön yhtenä tärkeimmistä käytännöntehtävistä on täydellistää Suomen budjetista ja omasta budjetista rahoitettavien yhteishankkeiden seulontaa ja toteuttamista. Hankkeita toteutetaan joko täydellisesti burjettirahoituksella, tai kansainvälisiltä instituutioilta ja osallistujayrityksiltä saatavilla varoilla. Karjalan Tasavallan panoksena on mahdollisuus rahoittaa joitakin hankkeita paikallisista budjeteista tai osallistujajärjestöjen kautta.

Osapuolet hyväksyivät 1998 vuoteen 2001 ulottuvan kokonaisvaltaisen raja-alueilla tapahtuvan yhteistyön kehitysohjelman, joka sisältää pitkän aikavälin prioriteetit - ympäristön suojelu, maa- ja metsätalouden kehitys, rajainfrastruktuurin ja rajanylityspaikkojen kehittäminen, kulku- ja teleyhteyksien parantaminen, terveydenhuolto ja sosiaaliturva, hallintomenetelmien täydellistäminen, kaupallis-taloudellisen yhteistyön edellytyksien parantaminen.

Neuvottelukomissio.

Itä-Suomen kuntien ja Karjalan Tasavallan yhteisryötä edistävä Neuvottelukomissio on elin, johon kuuluu kansanedustajia, kaupunginjohtajia, molempien maiden hallintopiirien ja kuntien johtajia.

Neuvottelukomissio on regionaalisten ja paikallispoliitikkojen foorumi, jossa käsitellään ideoita, hankealoitteita, vaihdetaan mielipiteitä yhteistyön ajankohtaisista kysymyksistä. Komission tehtävänä on kannustaa raja-alueiden välistä yhteistyötä, tehdä esityksiä sen tehostamiseksi Suomen ja Venäjän sekä Karjalan Hallituksille ja Parlamenteille.

Ystävyys- ja kummisuhteet.

Tasavallan jokaisella kaupungilla ja hallintopiirillä on tällä hetkellä ystävyyssuhteita Suomen yli 60 kaupunkiin ja kuntaan. Monilla asutuksilla ja kylillä sekä tieteellisillä ja oppilaitoksilla, sairaaloilla, lastentarhoilla, tuotantolaitoksilla on partnereita Suomessa. Melkoinen määrä humanitaarisen ja teknisen avun toimituksita, oppilaiden ja asiantuntijavaihdosta tapahtuu ystävyys-ja kummisuteiden puitteissa. Hallituksen tehtävänä on tukea näitä suhteita ja hyödyntää kaikkinaisesti Karjalan Tasavallan ja Suomen kansalaisjärjestöjen (Ystävyysseurojen, Puninen Risti-järjestön, ekologisten, nuoriso- ja nais- ynnä muiden järjestöjen) potentiaalia ja mahdollisuuksia. Hyviä Suomi-kontaktien kehityksen näkoaloja on sopimussuhteiden laajentumisella Itä- ja Pohjois-Suomen kuntainliittoihin.

Yhteisteistyö juuri Suomen kanssa takaa kansainvälisten suhteiden sellaisten suuntauksien kehitystä, kuten yleisen turvallisuuden varmistaminen (mukaan lukin mm.kamppailu kansainvälistä rikollisuutta vastaan, yhteistoimintavalmiuden turvaaminen poikkustilan olosuhteissa tai katasrofin sattuessa), ekologisesti pysyvän kehityksen tukeminen, uusien teknologioiden juurruttaminen maatalouteen, matkailu, yhteistö kulttuurin alalla.

Karjalan Tasavallan kansainvälisen toiminnan pääsuntaukset ja muodot Pohjois-Euroopassa:

  • monipuolinen regionaalinen yhteistyö Euro-Arktisen alueen Barentsneuvoston puitteissa;
  • osallistuminen Pohjoismaiden Ministerineuvoston, Pohjoisneuvosten ohjelmiin;
  • osallistuminen Itämeren maiden Neuvoston toimintastruktuureihin.

Osallistuminen mainittujen järjestöjen toimintaan ja ohjelmien toteuttamiseen ei tavallisimmin edellyttä alan spesefiikin takia investointiresurssien saamista tuotantoalojen kehittämiseen, joten yhteistyö on orientoitunut sellaisten hankkeiden rahoituken löytämiseen, kuten:

  • kokemiksen ja tietojen välittäminen paikallisen ja valtiollisen johtamissysteemin kehittämisesksi Karjalan Tasavallassa;
  • sosiaaliturvan ajanmukaiset järjestelmät (sosiaalivakuutus, sosiaalipalvelun kehitys, invalidien aseman parantaminen);
  • terveydenhuolto (lääketieteellisen perusavun antamisen problematiikka, äitiyden suojelu, huumetorjunta);
  • stipendien saanti spesialisti-, koululais- ja opiskelijavaihdon toteuttamiseksi;
  • tiedotusvälineiden kehitys, toimittajain koulutus ja heidän työharjoittelu mukaan laskettuna;
  • kontaktien laajentaminen kulttuurin alalla;
  • demokratian kulttuuri, so. kansalaisjärjestöjen jäsenille tarkoitettujen koulutus- ja informaatio-ohjelmien toteuttaminen;
  • kansallisuuspolitiikan täydellistäminen, alkuperäiskansojen aseman parantaminen.

Kansainvälisten regionaalisten järjestöjen puitteissa harjoitettavan yhteistyön ohella Karjalan aseman vahvistamisen tärkeänä muotona on kandenkeskinen yhteistö Skandinavian maiden regioonien kanssa.

Hallituksen tehtävänä on käyttää maksimaalisesti Norjan ja Ruotsin potentiaalia ja mahdollisuuksia ottaen huomioon niiden rooli eurooppalaisessa integraatioprosessissa.

EU-maana Ruotsilla on mahdollisuus käyttää EUn finanssilähteitä. Ruotsi päätti vuonna 1999 pitää priorisoituna regioonina yhteistyössä Venäjän kanssa lähimpien 3 vuoden aikana (siis vuoteen 2002) nimenomaan Luoteisaluetta, mikä vastaa tämän maan baltilaista poliittista strategiaa.

EUn varojen hyödyntämisen ohella Vesterbottenin läänin kautta kanavoidaan Karjalan kanssa toteutettavien projektien kansallinen rahoitus Ruotsin kansainvälisen yhteistyön toimiston ja Ruotsin instituutin myötä.

Ruotsin osanotolla toteutettavat kansainväliset prioirisoidut hankkeet:

  • maa-asian kysymykset ja maarekisterin pitäminen Karjalan Tasavallassa;
  • koulutusohjelmat ja kokemuksen vaihto työmarkkinoiden luomisen ja kehityksen kysymyksissä;
  • regionaalisen tilastoinnin ylläpitäminen;
  • sosiaalisektori;
  • ekologia (vesihuollon parantamisen, veden puhdistamisen, viemäriverkoston toiminnan tehostamisen, ekologisen matkailun kysymykset);
  • energian säästäminen ja energiatehokkuus;
  • regionaalisten metsien hyödyntämisen ja uusimisen ongelmat;
  • koulutus ja kulttuuri.

EUn ulkopuolella oleva Norja on kiinnostunut suhteiden kehityksestä Venäjän raja-alueisiin mm. oman tuotantonsa turvaamiseksi resursseilla, ympäristön suojelun takaamiseksi, poliitisen tuen saamiseksi kansainvälisille aloitteilleen, siis statuksensa säilyttämiseksi ja tukemiseksi Euroopassa.

Nämä tehtävät korostuvat myös Norjan ulkopoliittisesssa strategiassakin, joka edellyyttää sen aktiivista toimintaa "Pohjoinen ulottuvuus EUn politiikassa"-konseption toteuttamiseksi ja näin ollen suhteiden kehittämistä Venäjän luotesalueiden, mm. Karjalan, kanssa.

Norjan kanssa harjoitettavan yhteistyön perspektiivisimmät kysymykset:

  • kalanviljelyn teknologiat, kalastus, kalan ja muiden merenantimien jalostus;
  • energetiikka ja ekologia;
  • väestön sosiaaliturva;
  • kulttuurikontaktit;
  • tutkija- ja opiskelijavaihto.

Norjan ja Ruotsin regioonien kanssa harjoitettavan yhteistyön kehityksellä on perspektiivejä kaupunkien ja hallintopiirien ystävyyssuhteiden laajentamisella, mikä antaa mahdollisuuden hyödyntää kontaktien koko skaalaa - itsehallinnon struktuurin täydellistämien, ihmiskontaktit, asiantuntijain jatkokoulutus, humanitaarisen täsmäavun toimittaminen sosiaalisille kohteille ja konkreettisille henkilöille, yhteishankkeiden toteuttaminen EUn ohjelmien puitteissa.

Karjalan Tasavallan ja EUn välisessä yhteistyössä vuosina 1999-2002 säilyvät eittämättä priorisoituina sellaiset muodot, kuten tasavallan, sen kaupunkien, hallintopiirien, itsehallintoelinten, laitosten ja virastojen osallistuminen EUn ohjelmiin -- TACIS, Tempus, Ystävyyskaupungit, Bistro, Lien ym.

Rahoitusta saattavat saada hankkeet seuraavilla aloilla:

  • rajainfrastruktuurin kehitys (TACIS-hankkeiden puitteissa);
  • sosiaaliturva ja terveydenhuolto;
  • ekologian kysymykset, mm. kansallispuistojen kehitys;
  • energian säästäminen ja energialähteiden kehitys;
  • matkailun kehittäminen.

Tasavalta osallistuu kansainvälisen "KASPNET"-hankkeen (Karelian-Atlantic Spatial Planning Network) toteuttamiseen. Sitä rahoitetaan "Interreg-2C"-ohjelman puiteissa ja se tavoittelee matkailun, luonon suojelun, kaupunkien ja asutusten infrastruktuurin kehitystä "Sinisellä tielllä" ja sen tuntumassa.

Tärkeänä on soveltaa Tacis-ohjelmia ja Suomen alueella toteutettavaa Interreg-ohjelmaa yhteen varojen tehokkaampaa käyttöä varten.

On tarkoituksenmukaista Tasavallan kuuluminen edelleenkin Euroalueiden Yhdistykseen ja liittyminen Euroopan rajaregioonien Yhdistykseen.

Hallitus jatkaa sellaisen kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksien etsimistä, jonka puitteissa Venäjä saisi teknistä ja rahallista tukea kansainvälisten järjestöjen (YK ja sen järjestöt) ja maiden kahdenkeskisten aloitteiden myötä.

Tekninen tuki
Luotu 25 huhtikuuta 2000. Toimitettu 27 huhtikuuta 2000.
© KT:n valtiollinen IT-alan kehityskomitea, 1998-2018